Bryssel
Vihreät on ainoa eduskuntapuolue, joka on valmis siihen, että Euroopan unioni ottaisi vastaisuudessakin yhteisesti velkaa.
HS kysyi puolueilta, pitääkö EU:lla olla mahdollisuus uuteen yhteisvelkaan. Vastausten perusteella vihreät kannattavat, vasemmistoliitto ja Sdp eivät ota selkeää kantaa, ja kaikki muut puolueet tyrmäävät ajatuksen.
EU päätti koronapandemian jyllätessä elvyttää EU-aluetta yhteisellä velalla vuoden 2020 heinäkuussa. Neuvottelut asiasta olivat pitkät ja vaikeat. Velka on nyt EU:n vastuulla, ja jäsenmaat ovat sitoutuneet huolehtimaan siitä oman suhteellisen osuutensa mukaisesti.
Suoriin tukiin ja lainoihin perustuvat 750 miljardin euron elvytysohjelmat ovat parhaillaan täydessä käynnissä useimmissa EU-maissa.
Kävi kuten EU:ssa usein käy: kun hankala asia saatiin kerran läpi, nyt yhteisvelan kannattajat tarjoavat sitä ratkaisuksi muihinkin ongelmiin. EU:lla on lähivuosina edessään isoja rahoitustarpeita muun muassa Ukrainan jälleenrakennuksen, omien puolustusmenojen, vihreän siirtymän ja oman kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Suomen seuraava hallitus joutuu kohtaamaan yhteisvelan idean vielä monta kertaa.
Yhteisvelan puolella ovat etenkin Ranska ja Italia. Vuonna 2020 yhteisvelka meni läpi, koska Saksakin asettui sen kannalle – nyt maa on jälleen epäröivämpi.
Suomessa vuoden 2020 yhteisvelasta nousi älämölö, koska pelkona on, että yhteisvelan seurauksena EU liukuu yhä enemmän tulonsiirtounionin suuntaan. Se tarkoittaa, että Suomen kaltaiset EU-maat tukevat yhä enemmän köyhempiä EU-maita.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta teki tiukkasanaisen mietinnön, jossa vaadittiin, että elpymisväline jää poikkeukselliseksi ja kertaluonteiseksi eikä toimi ennakkotapauksena. Ylös kirjattiin, että Suomi ei hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi.
Tämä ajattelu näkyy puolueiden vastauksissa HS:lle. Kokoomus toteaa lyhyesti, että puolue ei kannata uusia velkapaketteja. Perussuomalaisten mielestä jokainen maa vastaa itse oman taloutensa hoitamisesta, ja puolue pitää yhteisvelkaa epäoikeudenmukaisena niille maille, jotka ovat hoitaneet taloutensa hyvin.
”Toisten maiden piikkiin ei saa elää”, yhteisvelan niin ikään tuomitseva keskusta vastaa.
Vihreiden mukaan EU:ssa tarvitaan pysyvä rahoitusmenettely, jolla unioni pystyy tarvittaessa vastaamaan tehokkaasti taloutta horjuttaviin poikkeuksellisiin kriiseihin hallitun elvytyksen avulla.
Vihreiden mielestä EU:n uusien talous- ja velkasääntöjen on oltava sellaiset, että ne antavat tilaa vihreän siirtymän vaatimille investoinneille.
EU uudistaa parhaillaan koronapandemian takia hyllylle laitettuja velkasääntöjä. Etukäteen jotkut elättelivät toivetta, että velkasäännöt eivät koskisi ”hyviä” investointeja esimerkiksi juuri vihreään siirtymään, mutta tämä toive ei ole toteutumassa.
Sdp ja vasemmistoliitto eivät ota selkeää kantaa yhteisvelan puolesta tai vastaan. Vastauksista voi kuitenkin tulkita, että puolueet ovat avoimia jonkinlaisille yhteisille ratkaisuille.
Sdp:n mukaan EU:ta on kehitettävä tavalla, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden, työpaikkojen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden luomisen sekä aikamme vaikeimpiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen vastaamisen.
Vasemmistoliiton mielestä osa tulevista investoinneista olisi järkevää toteuttaa EU:n tasolla tai jäsenmaiden yhteistyössä, ”mutta ne voidaan rahoittaa myös muilla tavoin kuin yhteisellä velalla”.
Vasemmistoliitto ei kerro, mitkä ne muut tavat olisivat, mutta EU:ssa on pohdittu esimerkiksi EU-tasoisia veroja tai päästökauppatulojen entistä suurempaa kanavointia EU:n kassaan.
”Yli puolet kansalaisista tyrmää ajatukset uudesta EU-yhteisvelasta.
HS kysyi myös kansalaisilta HS-gallupissa, mitä mieltä he ovat uudesta yhteisvelasta. Vastausten perusteella niukka enemmistö eli 52 prosenttia suomalaisista ei antaisi EU:lle mahdollisuutta ottaa uudestaan yhteistä velkaa.
Vastaajista 19 prosenttia olisi valmis antamaan mahdollisuuden velanottoon. Iso osa eli noin kolmannes vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa.
Miehistä jonkin verran useampi kuin naisista suhtautuu kielteisesti velka-ajatukseen. Perussuomalaisten kannattajista 73 prosenttia tyrmää ajatuksen yhteisvelasta, keskustan kannattajista 70 prosenttia.
Muiden puolueiden kannattajat suhtautuvat yhteisvelkaan suopeammin, mutta esimerkiksi kokoomuslaisten enemmistö eli 57 prosenttia ei haluaisi antaa EU:lle mahdollisuutta ottaa yhteistä velkaa.
Kantar Public toteutti kyselyn kansalaisten mielipiteistä HS:n toimeksiannosta 17.–22. maaliskuuta internetpaneelissa. Vastaajia oli 1 031, ja he edustavat 18 vuotta täyttänyttä väestöä Manner-Suomessa.