Poliitikkojen eduskuntavaalitenteissä näkyy ”totaalinen sivistymättömyys” ilmastoasioissa, sanoo Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Hän esitti näkemyksensä HS:n ja Helsingin yliopiston järjestämässä keskustelutilaisuudessa tiistaina.
Ollikainen viittasi erityisesti joidenkin poliitikkojen puheisiin siitä, että Keski-Eurooppa olisi hävittänyt hiilinielunsa ja Suomi olisi huolehtimassa nyt hiilinieluistaan myös heidän puolestaan. Euroopan suurimmat hiilinielut ovat Saksassa, Puolassa ja Ranskassa, Ollikainen sanoi.
”Suomihan on täällä ihan hännänhuippuna , kun meillä on hiilinielu tipahtanut 8,4 miljoonaan”, Ollikainen sanoi.
”Se kertomus on totaalisen väärä. Siinähän lähinnä viitataan ehkä kahteen maahan, joissa metsäpeite on luontaisestikin ollut alhainen, Tanskaan ja Hollantiin.”
Viime vuonna kerrottiin, että Suomen hiilinielu romahti 8,4 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin. Hiilinieluja ovat esimerkiksi kasvavat metsät, koska ne sitovat ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia.
Liisa Kulmala, yliopistotutkija Kaisa Matschoss sekä tutkimusjohtaja, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Lue lisää: Hiilinielujen romahduksen syy selvisi
Ollikainen piti ”aivan sietämättöminä” lisäksi poliitikkojen esittämiä ajatuksia siitä, että hiilinielujen laskemistapaa pitäisi jollakin tapaa muuttaa. Hänen mukaansa Suomi ei voisi pelata eri säännöillä kuin muu Eurooppa.
Ollikainen sanoi kysyttäessä, että hän hermostuu välillä vaalitenttejä seuratessaan, viimeksi maanantaina illalla Ylen puheenjohtajatenttiä katsoessaan.
”Käyn todella kuumana välillä. Perhekin huomauttaa, että voisitko olla hiljaa välillä”, Ollikainen sanoi.
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi maanantaina kuudennen arviointiraporttinsa yhteenvedon. Sen mukaan ilmastoa kuumentavat päästöt täytyy puolittaa 2030-luvun puoliväliin mennessä, jos halutaan pitää yllä toivoa siitä, että maapallon lämpeneminen pysyisi jokseenkin turvallisena pidetyn 1,5 asteen alapuolella.
Lue lisää: IPCC: Elämän turvaamiseksi maapallolla on monia keinoja, jos toimimme nopeasti
Tutkijoiden mukaan raportin viesti Suomelle on, että ilmastotoimia on tehtävä kiireesti.
”Aikaikkuna on sulkeutumassa, ja ripeiden toimenpiteiden aika on nyt”, sanoi Luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala.
Myös yliopistotutkija Kaisa Matschoss totesi, että vaikka Suomi jäisi paikoilleen ja jarruttaisi ”nelirengasjarrutuksen”, maailma menee eteenpäin.
”Meidän on pakko tehdä Suomessa niitä toimia, joita muu maailmakin joutuu tekemään”, Matschoss sanoi.
Markku Ollikaisen mukaan Suomen päättäjien tulisi vetää johtopäätös, että Suomi ei ole päättäväisesti toteuttamassa sitoumuksiaan, joita se on tehnyt EU:lle koskien esimerkiksi hiilinieluja ja taakanjakosektorin päästöjä.
”Suomen pitäisi ryhdistäytyä siinä ja kantaa vastuunsa myös siitä, että EU tulee saavuttamaan omat, koko EU-tason tavoitteensa, jotka ovat tärkeitä kansainvälisen ilmastopolitiikan kannalta.”
Toinen IPCC-raportin viesti Ollikaisen mukaan oli, että maailma tarvitsee uusia ratkaisuja vesipulaan ja ruokakriisiin, jotka uhkaavat ilmastonmuutoksen edetessä.
Eduskuntavaalit käydään alle kahden viikon päästä, ja tuleva vaalikausi kestää vuoteen 2027 asti.
Ollikaisen mukaan seuraava hallitus tulee tekemään ”aika ratkaisevat päätökset” siitä, miten Suomi saavuttaa kaikki vuotta 2030 koskevat ilmastotavoitteensa.
”Ja jos Suomi saavuttaa ne, me itse asiassa aika automaattisesti saavutamme hiilineutraaliustavoitteen. Seuraava hallitus ja seuraava hallitusohjelma on aivan tuhannen asian vartija.”
Tutkijat listasivat tärkeimpiä tekoja päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi. He mainitsivat keskustelussa esimerkiksi metsien hakkuiden vähentämisen, jatkuvapeitteisen kasvatuksen lisäämisen turvemetsissä ja vedenpinnan nostaminen turvemetsissä.
”Vedenpinnan nostaminen on ainoa tapa, jolla estetään turpeen hajoaminen ilmakehään”, sanoi Luontopaneelin Kulmala.
Ollikainen asetti tärkeimmät toimet järjestykseen niiden kustannustehokkuuden mukaan. Tehokkainta olisi hänen mukaansa metsäkadon lopettaminen.
Metsäkadolla tarkoitetaan sitä, että tuhotun metsän tilalle ei kasva uutta metsää, vaan sen tilalle raivataan esimerkiksi peltoa tai paikalle rakennetaan.
”Eli tehdään pellon raivaus erityisesti turvemailla luvanvaraiseksi”, Ollikainen sanoi.
Seuraavaksi pitäisi Ollikaisen mukaan vähentää maaperän päästöjä voimakkaasti, eli käytännössä nostaa vedenpintaa entisillä turvetuotantoalueilla tai metsittää niitä. Ollikainen kumosi lisäksi käsityksen siitä, että turvepeltoja täytyisi pitää toiminnassa ruokaturvan vuoksi.
”Kun nämä toimet on tehty, sen jälkeen katsotaan, mikä on se tasapaino, joka löydetään monimuotoisuuden suojelun ja ilmastotavoitteiden kesken. Eli mikä on se määrä hakkuita, mihin meidän kannattaa kestävästi pyrkiä. Se todennäköisesti on aavistuksen verran alhaisempi kuin nyt, mutta se ei välttämättä ole kuitenkaan hirveän paljon alhaisempi.”
Tutkijat keskustelivat tulevaisuuden ilmastotoimista Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien yhdessä järjestämän Vaaleista isosti -sarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa. Keskustelun juonsi ympäristöön erikoistunut Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Petja Pelli.
Sarjan kahdessa aiemmassa osassa tutkijat puhuivat taloudesta ja sote-palveluista. Nuo keskustelut näet alla olevista artikkeleista.
Oikaisu 21.3. kello 21.15: Suomen hiilinielu vuonna 2021 oli 8,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, eli hiilidioksidiekvivalenttia, kuten jutussa aiemmin sanottiin.
Lue lisää: Asiantuntijat listasivat, mihin Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi keskittyä enemmän
Lue lisää: Taloustieteilijät: Myös koulutuksesta leikkaamista pitäisi tarkastella
