Koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä vanhusten hoiva toistuivat useamman puoluejohtajan vastauksissa, kun HS kysyi, mihin heidän johtamansa puolue ohjaisi ylimääräiset miljardi euroa.
Vastaukset on julkaistu tammi- ja helmikuun aikana jo aiemmin osana eduskuntavaaleihin liittyvää juttusarjaa, jota varten HS haastatteli kaikki eduskuntaan viime vaaleissa valittujen puolueiden puheenjohtajat.
Osana haastatteluja puheenjohtajia pyydettiin vastaamaan myös kahteen muuhun kysymykseen. Kysymykset olivat samoja kaikille puheenjohtajille.
Kokosimme tähän kaikkien haastateltujen puheenjohtajien vastaukset HS:n esittämään kolmeen kysymykseen.
Jos johtamasi hallitus voisi edistää vain kolmea asiaa, mitä ne olisivat?
Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin:
”Parantaisimme ihmisille tärkeitä sote-palveluita sekä investoisimme koulutukseen ja kestävään kasvuun.”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra:
”Selvästi tiukempi maahanmuuttopolitiikka, energiapoliittiset ratkaisut, jotka edistäisivät kohtuuhintaisen energian saantia, ja julkisen talouden korjaaminen siihen tilaan, että hyvinvointijärjestelmä voidaan ylläpitää tulevaisuudessa.”
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo:
”Talous kuntoon, turvallinen Suomi ja tulevaisuuden rakentaminen.”
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko:
”Sopeutuminen ikääntyväksi yhteiskunnaksi. Koko Suomen elinvoima on myös turvallisuuspolitiikkaa. Talouskasvu ilmaston ja ympäristön kannalta kestävästi.”
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo:
”Lisäpanostukset koulutukseen, sosiaaliturvauudistus kohti perustuloa sekä metsien hiilinielujen ja monimuotoisuuden kuntoon laittaminen.”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson:
”Koulutuksen resurssien vahvistaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulan ratkaiseminen parantamalla myös työehtoja. Ja loisimme hiilinielujen pelastamisohjelman.”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson:
”Koulutuksen resurssien vahvistaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulan ratkaiseminen parantamalla myös työehtoja. Ja loisimme hiilinielujen pelastamisohjelman.”
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah:
”Hyvinvointi erityisesti perheet ja ikäihmiset edellä, talous ja kriisinkestävyys. Tarvitaan terve julkinen talous, jotta suomalainen yhteiskunta pystytään saamaan takaisin raiteilleen ja varmistamaan hyvinvoinnin säilyminen. Kriisinkestävyyteen liittyvät huoltovarmuuskysymykset ja maatalous. Tällä hetkellä on tilanne, että jos mitään ei tehdä, meiltä loppuu suomalainen ruoka lautaselta.”
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo:
”Talous tasapainoon, velkaantuminen ei voi jatkua näin. Peruskoulu kuntoon. Perhevapaiden kustannusten kattamiseen Ruotsin mallin mukainen rahasto, jolla kuluja tasattaisiin nais- ja miesvaltaisten yritysten kesken.”
Mihin laittaisit ylimääräisen miljardin?
Sanna Marin (sd):
”Koulutukseen, osaamiseen sekä ihmisten peruspalveluiden parantamiseen.”
Riikka Purra (ps):
”Osan sote-sektorille, vaikkapa Helsingin lastensairaalaan ja purkamaan hoitojonoja. Osalla alentaisin liikkumisen hintaa eli polttoaineiden verotusta.”
Petteri Orpo (kok):
”Jakaisin sen kaksivuotiseen esiopetukseen, peruskoulun vahvistamiseen, sisäiseen turvallisuuteen poliisille ja oikeusjärjestelmälle sekä tutkimus- ja kehitysrahoitukseen.”
Annika Saarikko (kesk):
”Lähipalveluissa ikäihmisten hoivaan ja kodeissa vanhemmuuden tukeen.”
Maria Ohisalo (vihr):
”Koulutukseen, varhaiskasvatuksen kriisin purkamiseen ja perusturvan parantamiseen.”
Li Andersson (vas):
”Koulutukseen, vanhuspalveluihin ja reilun vihreän siirtymän vauhdittamiseen.”
Anna-Maja Henriksson (r):
”Ensin 90 miljoonaa tuomioistuimiin ja muuhun oikeudenhoitoon, jotta asiat käsiteltäisiin nopeammin. Loput perusopetuksen rahoituksen tasokorotukseen ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja iäkkäiden omalääkärijärjestelmään.”
Sari Essayah (kd):
”Puolet maatalouteen ja puolet hyvinvointialueille. Jos hyvinvointialueiden rahoitusmallia ei muuteta, monilla hyvinvointialueilla joudutaan heti ensimmäisenä leikkaamaan palveluista.”
Harry Harkimo (liik):
”Vanhusten hoitoon.”
Minkä virheen puolueesi teki viimeksi hallituksessa ollessaan?
Sanna Marin (sd):
”Koronapandemian aikana lapsiin ja nuoriin kohdistuneet rajoitukset pitkittyivät. Meillä on edessämme iso työ korjata pandemian aikana kertynyttä oppimis-, hoito- ja hyvinvointivelkaa.”
Riikka Purra (ps):
”Valtavan joukon virheitä. Suurin virhe oli unohtaa oma linja ja tavoitteet.”
Petteri Orpo (kok):
”Olimme viimeksi hallituksessa 2015–2019. Koulutukseen olisi pitänyt panostaa enemmän.” (Todellisuudessa hallitus tuolloin leikkasi koulutuksesta.)
Annika Saarikko (kesk):
”Monen mielestä koko hallitukseen meneminen oli virhe. Hymiö perään.”
Maria Ohisalo (vihr):
”Kulttuurialaa olisi pitänyt tukea enemmän. Rajoituksia olisi pitänyt lähteä purkamaan aiemmin.”
Li Andersson (vas):
”Minua pitää eniten öisin hereillä kulttuurialan kohtelu pandemia-aikana. Teimme ison virheen, kun emme huomioineet kulttuurialan olevan elinkeino samalla tavalla kuin esimerkiksi ravintola-ala.”
Anna-Maja Henriksson (r):
”Sosiaaliturvan uudistamisen kesken jääminen harmittaa. Siinä mekin olisimme voineet tehdä enemmän.”
Sari Essayah (kd):
”Jos katsoo [Jyrki] Kataisen ja [Alexander] Stubbin hallitustaivalta, siinä vaiheessa kun pääministerinvaihdos tapahtui, ehkä olisi ollut syytä kuitenkin pitää ne vaalit silloin. Loppukausi Stubbin hallituksessahan oli ihan kaaosta, hallituspuolueet äänestelivät omia esityksiään vastaan. Itse olin juuri tullut Brysselistä Suomeen. Ei se lopputaival varmaan ollut mitenkään kunniaksi demokratiallekaan.”
Harry Harkimo (liik):
”Emme ole pystyneet kehittämään nettiparlamenttia tarpeeksi, koska meillä ei ole ollut tarpeeksi resursseja.”