”Hakkuita pitäisi vähentää valtion metsissä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.”
Täysin eri mieltä, sanoo keskustan Hilkka Kemppi. Täysin samaa mieltä, sanoo vihreiden Oras Tynkkynen.
Kysymys jakoi puolueita ja ehdokkaita HS:n vaalikoneessa. Vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat ovat hanakimmin hakkuiden vähentämisen kannalla. Perussuomalaisten ja keskustan ehdokkaat vastustavat sitä eniten.
Tämä juttu on ensimmäinen osa sarjaa, jossa HS haastaa kansanedustajaehdokkaat väittelyyn vaalikoneen jakavimmista kysymyksistä.
Molemmat väittelijät saavat aluksi lyhyet avauspuheenvuorot.
Oras Tynkkynen: ”Uhkaa vaarantaa hiilineutraaliustavoitteen”
Oras Tynkkynen
”Suomen maankäyttösektori on nyt ensimmäistä kertaa muuttunut nettona hiilen nielusta hiilen lähteeksi. Se uhkaa vaarantaa Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja aiheuttaa Suomelle aika ison lisälaskun, joka voi yltää miljardiluokkaan.”
”Samaan aikaan metsätalous on tärkein yksittäinen eliölajien uhanalaisuuden aiheuttaja Suomessa. Taustalla on toki useita eri tekijöitä, mutta yksi merkittävimmistä on hakkuumäärien viimeaikainen kasvu ja se, että on oltu historiallisesti lähes korkeimmalla tasolla ikinä. Tämä käy ilmi muun muassa Luonnonvarakeskuksen selvityksistä. Myös sen takia hakkuumääriä pitää kohtuullistaa nykyisestä, kuten muun muassa Ilmasto- ja Luontopaneeli ovat molemmat hyvin tuoneet esiin.”
”Suomen metsäteollisuudella on kaikki edellytykset menestyä myös tulevaisuudessa ja tuoda Suomeen työtä ja hyvinvointia. Mutta sen pitää näyttää hieman erilaiselta kuin nykyään. Euroopan metsäinstituutin ja Etlan tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että pienemmilläkin hakkuumäärillä ja pienemmillä korjatun puun määrillä pystytään tuottamaan enemmän lisäarvoa. Se tarkoittaa tietysti teollisuuden uudistumista ja kehittämistä, ja siihen vihreät myös politiikalla pyrkii.”
Hilkka Kemppi: ”Metsät ovat aina jonkun omaisuutta”
Hilkka Kemppi
”Ensinnäkin, tutkimusten mukaan metsät ovat kuitenkin edelleen nettonielu, ja pidän tätä todella tärkeänä. Ajattelen, että hiilinielujen pienennyttyä metsät eivät kata muita maankäyttöluokan päästöjä, mutta siitä huolimatta metsiä ja metsien käyttöä ei voi rajoittaa.”
”Olen todella ylpeä suomalaisten metsäsuhteesta. Olen harmissani siitä, että metsistä on tullut jakava teema. Me olemme kautta aikain onnistuneet rakentamaan Suomen hyvinvointia teollisuudella ja hyödyntämään metsiä vahvuutena. Ja samaan aikaan lisäämään luonnonsuojelua, metsien monimuotoisuutta ja parantamaan esimerkiksi metsien sopeutumista tähän muuttuvaan ilmastoon.”
”Metsät ovat aina jonkun omaisuutta. Ja erityisesti näiden valtion metsien osalta ajattelen, että keskusta ja minä seisomme kuitenkin metsänomistajan puolella tässä kysymyksessä. Myös valtion metsällä on tuottotavoitteet ja sikäli tärkeä paikka myös suomalaisen talouden näkökulmasta.”
”Ajattelen, että luontokatoa pitää torjua, ja siksi metsää tulee ilman muuta suojella. Tämän eteen on tehty toimia esimerkiksi tällä hallituskaudella, on 30 000 hehtaaria suojeltu Metsähallituksen maita. Se on hyvä osoitus sopusoinnusta ja yhteistyöstä, mitä meillä on metsäteollisuuden ja luonnonsuojelualueiden osalta.”
Lue lisää: Hallitus suojelee 30 000 hehtaaria valtion metsiä
Lue lisää: Vihreät juhlivat suojelleensa 30 000 hehtaaria metsää – ”Se on vale”, sanoo luontokartoittaja
”Numerot eivät vain ynnäydy” – ”Metsät taipuvat moneen käyttöön”
Avauspuheenvuorojen jälkeen puhujat saavat kommentoida toistensa puheita.
Tynkkynen: ”Hyvin todennäköisesti pärjättäisiin aika pitkälle jo sillä, jos palattaisiin vuotuisessa hakumäärissä joidenkin vuosien takaiselle tasolle. Eli ei minnekään kivikaudelle, ei minnekään 1950-luvulle, vaan sellaiseen tilanteeseen, jossa olemme olleet Suomen metsäteollisuudessa joitakin vuosia takaperin.”
”Usein tulee esiin se ihan ymmärrettävä ajatus, että valtion ja lainsäätäjän on vaikeampi puuttua yksityisomistuksessa oleviin metsiin, ja näinhän se vähän on. Sitä suuremmalla syyllä meidän kannattaa ohjata metsätaloutta niissä metsissä, jotka me itse valtiona, Suomen kansalaisina omistamme.”
”Olemme aiemmin pienentäneet Metsähallituksen tuotto- ja tulostavoitetta sekä nyt päättyvällä hallituskaudella että aiemmissa hallituksissa, joissa vihreät on ollut mukana. Vastaavalla tavalla pitäisi menetellä vastedeskin.”
Kemppi: ”Oikea toimi on tässä kohtaa oikea-aikainen ja sopiva metsänhoito. Sitä haluamme parantaa ja tehostaa: metsien kasvun vauhdittamista Metsähallituksen mailla. Taimikoiden ensiharvennusrästien edistäminen, jalostetun taimiaineksen käyttäminen, tuhkalannoitus turvemailla. Tämänkaltaiset toimet ovat ehdottomasti metsän monimuotoisuutta ja metsän kasvua edistäviä toimia, ja niitä tulee tehdä.”
”Tähän suuntaan Metsähallitus on mennytkin. Metsähallituksessa on vastikään tehty merkittäviä luonnonhoitoa parantavia linjauksia.”
”Ajattelen metsää myös ratkaisuna ilmastonmuutokseen, jos mietitään esimerkiksi korvaavia tuotteita. Metsät taipuvat varsin moneen käyttöön. Näen, että nimenomaan rajulla hakkuiden rajoittamispolitiikalla me itse asiassa vaikeutamme Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemistä.”
”Kun Oras viittasi tähän, että voitaisiin palata parin vuoden takaiseen, niin eihän hakkuita ole mitenkään rajusti nyt kasvatettu. Suomessa tehdään todella laadukasta tutkimusta sen osalta, mikä on kestävä hakkuumäärä. Metsien kasvu on kaksinkertaistunut 50 vuodessa, ja joka vuosi hakataan vähemmän kuin metsä kasvaa.”
Tynkkynen: ”Kuten Hilkka muistutti, metsät ovat edelleen hiilinielu. Mutta se hiilinielu on laskenut hyvin merkittävästi. Ja se on juuri se tekijä, joka vaarantaa ilmastotavoitteemme ja uhkaa aiheuttaa aika ison lisälaskun.”
”Ymmärrän, että hakkuumääristä puhuminen on poliittisesti aika haastava kysymys, mutta on hirveän vaikeaa kiertää sen yli. Jos haluaa ottaa tosissaan ne ilmasto- ja luontotavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut, on hirveän vaikea osoittaa, miten se voisi olla muuten mahdollista kuin niin, että hakkuumääriä kohtuullistetaan.”
”Hilkan mainitsemat uudet innovatiiviset tuotteet ovat todella isoja mahdollisuuksia. Mutta niiden osuus metsäteollisuudesta on jäänyt vielä hyvin vaatimattomaksi. Tarvitsisimme ehkä valtion suunnalta vahvempaa työntöä siihen suuntaan, että jätetään matalamman arvonlisän tuotteita pikkaisen vähemmälle, ja vastaavasti painotetaan vahvemmin korkean arvonlisän tuotantoa.”
Miksi Kempin ehdottamat toimet eivät riitä?
Tynkkynen: ”Ne numerot eivät vain ynnäydy. Jos katsoo vaikka hiilinielunäkökulmasta, Ilmastopaneelin arvio on, että jos toteutetaan kaikki maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteet hiilinielujen kasvattamiseksi, meillä olisi vuonna 2035 vielä 14 miljoonan tonnin vaje maankäyttösektorilla suhteessa siihen, mitä on tähän asti odotettu ja vaadittu.”
”Hakkuita rajoittamalla teemme itsellemme hallaa” – ”Mikään näkemäni selvitys ei tue”
Kemppi: ”Näissä laskelmissa ei mielestäni oteta huomioon sitä, että meillä olisi vielä potentiaalia metsittämiseen. Lähden siitä, että pystymme vielä kasvattamaan metsämassaa. Ja kun katsotaan tuloksia, että minkä takia metsien hiilinielu on vähentynyt, itse puun hiilensidontakyky ei ole heikentynyt. Vaan se on tapahtunut, kun metsiemme ikärakenne on alkanut vanhentua. Puu sitoo eniten hiiltä silloin, kun se on kasvava eli suunnilleen 15–20 vuoden paikkeilla.”
”Ratkaisu ei ole se, että jätetään ne vanhemmat puut sinne metsään, vaan ratkaisu on, että uudistetaan puukantaa. Täytyy lisätä myös järkevää yhdyskuntasuunnittelua niin, että emme rakenna esimerkiksi massiivisia junaratoja, joiden alta joudutaan kaatamaan isoja alueita metsää.”
”Noin neljäsosa puustostamme on turvemailla. On tullut yllätyksiä sen osalta, että siellä vapautuu hiiltä, kun näitä puita kaadetaan. Turvemailla on hyvä suosia jatkossa aiempaa enemmän luontaisen uudistamisen menetelmiä. Eli käytetään tutkimusta, tiedettä ja osaamista hyvästä metsänhoidosta avuksi, niin taatusti saamme hakkuita rajoittamatta tämän yhtälön toimimaan.”
”Hakkuita rajoittamalla teemme itsellemme hallaa.”
Tynkkynen: ”Mikään näkemäni Luonnonvarakeskuksen, Luontopaneelin tai Ilmastopaneelin selvitys ei tue tätä ajatusta, että ilman hakkuiden rajoittamista pystyttäisiin kasvattamaan Suomen metsien nielua riittävästi. Se valitettavasti ei vaikuta nykytiedon valossa mahdolliselta.”
”Halusin tarttua siihen, mitä Hilkka sanoo turvemaista. Olen samaa mieltä, että metsänhoitomenetelmiä paremmin kohdentamalla metsätyypin mukaan voidaan saada hyötyjä sekä puuntuotannon että luonto- ja ilmastotavoitteiden kannalta.
”Ja kun Hilkka mainitsit metsien raivaamisesta rakentamisen tieltä, siinäkin uskoisin, että meillä on aika samankaltaisia ajatuksia. Maankäytön muutosmaksu olisi yksi keino saada hillittyä sitä.”
Kemppi: ”Haluaisin vielä nostaa esiin metsätuhot. Esimerkiksi Ranskassa viime kesänä merkittäviä määriä metsäalaa tuhoutui metsäpalossa, ja tämänkaltaiset ilmiöt tulevat kasvavissa määrin vaikuttamaan myös suomalaiseen metsään. Hyvä metsänhoito myös Metsähallituksen mailla on elinehto, jotta pystytään selviämään muuttuneen ilmanalan kanssa.”
Mikä oli toisen osapuolen paras argumentti?
Kemppi: ”Oras puhui ihan ensimmäisessä puheenvuorossaan jalostusarvon kasvattamisesta. Se oli todella hyvä argumentti. Olen ihan samoilla jäljillä. Meidän tulisi kiinnittää huomiota siihen, että puu, jota hakkaamme ja käytämme, tulisi mahdollisimman hyvin hyödynnettyä.”
Tynkkynen: ”Metsienhoito turvemailla ja metsien raivaus rakentamisen alta. Olin iloinen, että Hilkka nostit ne esiin. On hyvä, että myös nyansoidaan vähän tätä keskustelua.”
Toimitus on tiivistänyt keskustelupuheenvuoroja.
