Komentaja Kivinen: Keskustelu Horneteista ei noussut esiin vierailulla Yhdysvalloissa

Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen kertoo F-35-hävittäjäohjelman olevan aikataulussaan. Suomessa vellovaa Hornet-keskustelua hän ei halua kommentoida.

Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen.

Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen vieraili kuluneella viikolla Yhdysvalloissa, muun muassa Naton Norfolkin esikunnissa ja Lockheed Martinin F-35-hävittäjätehtaalla Teksasissa.

Vierailunsa päätteeksi antamassa haastattelussa Kivinen kertoo, että Suomen F-35-ohjelma etenee aikataulun mukaisesti eikä riskejä viivästyksille ole näkyvissä.

Ensimmäiset hävittäjät luovutetaan Suomelle vuonna 2025. Ne pysyvät aluksi Yhdysvalloissa, missä ensimmäiset suomalaislentäjät koulutetaan. Suomeen, Lapin lennostoon, ensimmäisten koneiden on määrä saapua vuonna 2026.

Kivinen ei halua ottaa minkäänlaista kantaa Suomessa kiivaana käyvään keskusteluun, joka koskee käytöstä poistuvien Hornet-hävittäjien luovuttamista Ukrainaan.

”Jos valtionjohto tästä asiasta yksityiskohtaisemmin keskustelee, niin varmasti Puolustusvoimia kuullaan ja me tuomme siinä yhteydessä sotilaalliset näkökohdat ja faktat heille tiedoksi”, hän sanoo.

”En sotilaana kommentoi sitä keskustelua sen enempää.”

Kivinen sanoo myös, ettei keskustelu Horneteista ollut esillä Yhdysvaltojen vierailulla amerikkalaisten toimesta.

Kivinen vieraili matkallaan kahdessa Nato-esikunnassa, Norfolkin yhteisoperaatioesikunnassa (JFC Norfolk) ja transformaatioesikunta ACT:ssa.

Norfolkin yhteisoperaatioesikuntaa pidetään toisena vaihtoehtona, kun Natossa pian linjataan siitä, minkä esikunnan alaisuuteen Suomen joukot vastaisuudessa asettuisivat eli mistä niitä johdettaisiin.

Toisena vaihtoehtona on pidetty Brunssumin yhteisoperaatioesikuntaa Hollannissa.

Naton Euroopan joukkojen komentajalta odotetaan esitystä komentorakenteen uudistamisesta vielä kevään aikana. Suomen jäsenyyden toteuduttua esitys tehdään myös siitä, miten Suomi asemoidaan.

Kivinen tapasi matkallaan JFC Norfolkin komentajan Daniel W. Dwyerin ja kertoo keskustelleensa tämän kanssa myös komentorakenteen uudistuksesta.

Suomelle on keskeistä, että ratkaisu palvelee niin Suomea kuin liittokuntaa laajemmin, Kivinen sanoo. Sen enempää hän ei Suomen näkökantaa asiaan avaa.

”Me olemme sen oman näkökulmamme tuoneet tässä prosessissa esille tietysti omille poliittisille päättäjille mutta myös Naton sotilasviranomaisille”, Kivinen sanoo.

Onko Suomen näkemys, että esikunta olisi Norfolk?

”En tässä julkisesti rupea tätä asiaa sen syvemmin avaamaan. Ne päätökset ja se valmistelu tapahtuu Naton puolella, ja viime kädessä se on aina poliittinen päätös. Aika sitten näyttää mihin tässä asemoidutaan.”

Kivistä ennen Norfolkissa ovat vierailleet hiljattain sekä tasavallan presidentti Sauli NIinistö että puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk). Tiheästä vierailutahdista voi päätellä ainakin sen, että Norfolk kiinnostaa kovasti suomalaisia.

Kivinen ei kommentoi tällaista päätelmää vaan viittaa muun muassa siihen, että hänen matkaansa alettiin valmistella jo viime vuoden puolella.

Nato-maista muun muassa Baltian maat kuuluvat Brunssumin alaisuuteen siinä missä esimerkiksi Norjan ja Islannin joukkoja johdetaan Norfolkista.

Mailla voi olla omat intressinsä saada Suomi ja vastaisuudessa myös Ruotsi samaan leiriin niiden kanssa.

Mahdottomana ei pidetä sitäkään, että komentorakennetta uudistettaisiin laajemmin.

Kivinen tapasi vierailullaan myös Yhdysvaltain asevoimien komentajan, kenraali Mark Milleyn. Keskustelua käytiin muun muassa F-35-ohjelmasta, sodasta Ukrainassa ja Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisestä yhteistyöstä kun Suomesta tulee Naton jäsen.

Suomi on käynnistänyt Yhdysvaltojen kanssa neuvottelut puolustusyhteistyösopimuksesta (DCA). Sopimus muun muassa määrittelee Yhdysvaltojen joukkojen asemaa niiden toimiessa Suomen alueella.

Kivinen ei kommentoi sopimuksen mahdollista käytännön merkitystä, esimerkiksi sitä, missä määrin se voisi tarkoittaa yhdysvaltalaiskaluston tai aseistuksen ennakkosijoittamista Suomeen.

Kivisen mukaan sotilaiden näkökulma on se, että sopimuksen kautta luotaisiin asetelma, jossa ei ole teknisiä esteitä tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen asevoimien kanssa eri turvallisuustilanteissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat