Bryssel
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde arvioi perjantaina huippukokoukseen kokoontuneille EU-johtajille, että EU:n pankkijärjestelmän kestävyys on hyvällä tasolla.
Lagarden viesti oli myös se, että keskuspankki jatkaa nykyistä korkopolitiikkaansa huolimatta levottomuudesta markkinoilla. Viime viikkoina pankkikriisejä on sammuteltu niin Yhdysvalloissa kuin Sveitsissä, jossa pankkivalvontaviranomaiset päättivät myydä vakaviin vaikeuksiin ajautuneen Credit Suisse -pankin UBS-pankille.
”Korkopolitiikasta he eivät näytä perääntyvän, vaan katsovat tämän purevan inflaatioon”, Lagardea kuunnellut Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi kokouksen jälkeen.
”Ehkäpä suurimmat koronnostot on nyt nähty, mutta ymmärtääkseni tilanne on kuitenkin se, että tätä politiikkaa tullaan jatkamaan.”
Pankkiosakkeet olivat perjantaina Euroopassa jyrkässä laskussa. Markkinoilla on yhä epävarmuutta siitä, voivatko pankkien vaikeudet vielä jatkua, ja tämä näkyi esimerkiksi Saksan suurimman pankin Deutsche Bankin osakekurssin luisussa.
Eurohuippukokous pidettiin niin sanotusti laajassa kokoonpanossa eli siihen osallistuivat muutkin kuin euroa käyttävät maat. Lagarden lisäksi paikalla oli euroryhmän puheenjohtaja Paschal Donohoe.
Kokouksessa jäsenmaat olivat huolissaan siitä, mitkä ovat kireän rahapolitiikan eli korkojen nousun vaikutukset kansalaisiin, kun samaan aikaan energia, ruoka ja asuminen ovat kallistuneet.
Poliittisille päättäjille tämä huoli saattaa tulla lähemmäksi kuin keskuspankkiireille.
Myös Marin pohti kokouksen jälkeen, että jäsenvaltioilta vaaditaan aktiivisia toimia esimerkiksi energian tarjonnan lisäämiseksi ja energian hinnan painamiseksi alaspäin.
”Inflaation juurisyyt ovat muualla kuin ylikuumentuneessa taloudessa. Ne ovat Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan ja energian hinnan nousussa, eli perinteisellä korkopolitiikalla ei yksin tähän pystytä vaikuttamaan.”
Marin sanoi olevansa huolissaan myös siitä, miten eurooppalaisten tuki Ukrainalle säilyy, kun ajatukset ovat omassa arjessa ja toimeentulossa.
Toinen ongelma syntyy siitä, että valtioiden velkaantumisella on rajansa. EU laittoi taloussääntönsä hyllylle koronapandemian ajaksi, mutta kasvu- ja vakaussopimuksen velkasääntöihin on tarkoitus palata ensi vuonna.
”Ei ole kestävää, että valtiot velkaantuvat, mutta meillä on toisaalta myös investointitarpeita. Tämä vaatii tasapainottelua”, Marin sanoi. Hänen mukaansa mihinkään erittäin avokätiseen finanssipolitiikkaan ei ole varaa, mutta valtioiden on investoitava muun muassa irtautuakseen fossiilisesta energiasta.
EU:ssa finanssikriisi vuonna 2008 johti siihen, että pankkien puskureita vahvistettiin, ja pankkien vakavaraisuuden arvioidaan olevan hyvällä tasolla.
Pankkiunioni on silti edelleen kesken, sillä EU-maat eivät ole saaneet sovituksi yhteisestä talletussuojasta muun muassa Saksan vastustuksen takia.
”Suomi on peräänkuuluttanut pitkään sitä, että pankkiunionia pitää pystyä vahvistamaan ja on hyvä, että toimia on aikaisemmin tehty. Tiedämme, että näihin kysymyksiin liittyy myös näkemyseroja maiden välillä”, Marin kommentoi.
Euroopan laajuinen talletussuoja on ollut vireillä siitä asti, kun pankkiunionia alettiin kehittää vuonna 2012. Pankkiunionista on saatu eteenpäin yhteinen valvontamekanismi ja kriisinratkaisumekanismi, mutta talletussuojat ovat edelleen kansallisia.
EU-johtajien loppulausumassa kehutaan EU:n pankkijärjestelmän vahvaa pääomatilannetta ja likviditeettiä ja toivotaan pankkiunionin viimeistelyä valmiiksi.
EU-huippukokous käsitteli torstaina Ukrainan tukemista, EU:n kilpailukyvyn kohentamista ja maahanmuuton tilannetta.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti torstaina erillistä kokousta Ukrainasta Venäjälle kaapattujen lasten tilanteesta. Marin kannattaa ajatusta.
”Tämä lasten tilanne ja räikeä sotarikos oli keskustelunaiheena eilen. Lasten tilanne huolestuttaa. Tämä pitää huolellisesti perata ja kaikkien asianosaisten tahojen pitää joutua vastuuseen”, Marin sanoi.
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi viikko sitten pidätysmääräyksen Venäjän presidentistä Vladimir Putinista. Putinin lisäksi etsintäkuulutettuna on Venäjän lapsiasiainvaltuutettu Maria Lvova-Belova.
