Enää ei voi valittaa meneillään olevia eduskuntavaaleja tylsiksi, kuten vielä muutama viikko sitten tarkkailijapiireissä oli tapana.
Jos edellisen viikon agendaa määritellyt puolue oli kokoomus ja sitä edeltävänä keskusta, nyt katse kohdistui Sdp:hen, tai oikeammin puolueen puheenjohtaja Sanna Mariniin.
Viikko alkoi varsin rauhallisissa merkeissä, kun eduskuntapuolueet selostivat Ylen tentissä maanantaina kaksi tuntia näkemyksiään sosiaali- ja terveyspalveluista ja ilmastosta.
Keskustelu oli rauhallista, jopa sivistynyttä.
Lue lisää: Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus alkaa näyttää aikaisempaa todennäköisemmältä
Tiistaina HS julkaisi mielipidetutkimuksensa. Sen mukaan kokoomus on yhä johdossa ja perussuomalaiset sekä Sdp toisena molemmat 19,3 prosentin kannatuksella.
Kokoomuksen etumatka on enää 1,5 prosenttiyksikköä.
Lue lisää: Ehtiikö gallupkärjen järjestys vielä mullistua?
Monille yllättävintä gallupissa oli se, ettei perussuomalaisten kannatus ole noussut, vaan laskenut.
Alueellisissa kannatuskyselyissä perussuomalaiset ovat pärjänneet hyvin. Edelleen on täysin mahdollista, että perussuomalaiset nousee pääministeripuolueen asemaan.
Tiistaina järjestettiin kaksi tenttiä, ensin Ilta-Sanomien ja myöhemmin Ylen. Molemmissa Marin hyökkäsi perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran kimppuun ja kansalaiset saivat seurata jopa huudoksi yltynyttä sanasotaa.
Orpo jatkoi buddhamaisen rauhallisella hymytyylillään ja katseli vierestä kilpatovereiden nokittelua.
Ilta-Sanomien tenttiin tiistaina osallistuivat keskustan Annika Saarikko, perussuomalaisten Riikka Purra, kokoomuksen Petteri Orpo ja Sdp:n Sanna Marin.
Päättyneen viikon tenteissä onkin nähty enemmän vasemmistolainen taistelupukari Sanna Marin kuin pääministerin arvovallalla iskuja nakkeleva selkokielinen väittelijä. Toki vaaleissa pitääkin esiintyä omia arvojaan puolustava puoluejohtaja eikä kompromisseja tekevä pääministeri.
Marin on kuitenkin korottanut muutaman kerran ääntään niin, ettei ole lainkaan varma, tykkäävätkö vaikkapa Sdp:n ikääntyneet kannattajat näin hurjasta taistelijatyylistä.
Marin on vääntänyt vaaleja arvovaaleiksi, kun kokoomus ajaa niitä taas toiseen suuntaan talousvaaleiksi. Naamat ovat punaisia, mutta näyttää siltä, ettei kummankaan käsi hievahda.
Riitelemällä Purran kanssa Marin on saanut lisää pontta arvokampanjalleen.
Marin on tehokkaasti viestinyt, että vain äänestämällä Sdp:tä voi välttyä perussuomalaisten ja kokoomuksen yhdessä rakentamalta ”sinimustalta tulevaisuudelta”.
Erikoista on, että talousteemoissa Marin on tietoisesti pysytellyt hyvin vasemmalla korostaakseen arvoteemaansa eikä ole kalastellut arvokartan keskellä olevien ääniä edes rivien välissä. Siellä kuitenkin lienee aika paljon liikkuvia äänestäjiä.
Ilta-Sanomien tentissä kiisteltiin myös Hornet-hävittäjistä. Marin sai tentissä muilta osanottajilta eli Orpolta, Purralta ja keskustan puheenjohtajalta Annika Saarikolta kovaa arvostelua kannastaan, jonka mukaan Suomessa pitäisi käydä keskustelua niiden luovuttamisesta Ukrainalle.
Torstaina HS uutisoi, että Ukraina on lähettänyt puolustusministeriön virkamiehille pyynnön keskustella yhdessä Yhdysvaltojen kanssa Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan.
Lue lisää: HS:n tiedot: Ukraina on esittänyt Suomelle pyynnön Hornetien luovuttamista koskevasta keskustelusta
Marin toisti uutisen jälkeen, että hävittäjien luovuttamisesta pitää keskustella aivan kuten muuallakin Euroopassa keskustellaan. Hän ei ole kuitenkaan suostunut sanomaan, milloin hänen mielestään koneita pitäisi luovuttaa.
Monet muut ulkopolitiikan ytimessä olevat ovat sen sijaan varsin selväsanaisesti sanoneet, että nykyiset Hornetit tarvitaan Suomessa.
Marinin vastaukset ja ristiriita muiden puheenvuoroihin ovat jättäneet tilaa kysymykselle, onko Marin heikentämässä Suomen puolustusta haluamalla lähettää koneita jo nyt, vaikka Marin onkin korostanut, että keskustelussa pitää ottaa huomioon Suomen asema.
Marinia on arvosteltu myös siitä, että hän ehdotti Hornet-keskustelua taannoisella Kiovan-vierailullaan puhumatta asiasta ensin presidentin tai edes muun hallituksen kanssa.
Lue lisää: Sanna Marin hävittäjistä: En lähde tyrmäämään enkä lupaamaan mitään
Osan mielestä keskustelua voi ehdottaa pyytämättä siihen lupaa muilta. Toisten mielestä se on majesteettirikos. Lopputulos on ollut, että muut puolueet voivat hakata Marinia mielin määrin Horneteilla.
Eräs Sdp:n vaikuttaja tokaisi, että Marin on kuin sarjakuvasankari Tex Willer, jolla on kyky ampua itsensä ulos nurkasta vaikka vastassa olisi puoli maailmaa.
Ilmassa on ollut reippaasti ylitulkintaa Marinin puheenvuorosta, ja presidenttikin on sanonut, että toki keskustella voi. Silti Marin on nimenomaan itse ajanut itsensä Hornet-nurkkaan, ja vain hänellä on keinot päästä sieltä pois.
On vaikea sanoa, miten Hornet-keskustelu vaikuttaa vaalitulokseen.
”Horneteista pitää keskustella” -ikiliikkuja saattaa äärimmilleen osoittautua jälkikäteen jopa samanlaiseksi ydinkömmähdykseksi kuin Orpon ”ihminen ei ole desimaali” -lausunto hoitajamitoituksen kohdalla edellisissä vaaleissa 2019.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kuitenkin kauempana ihmisten arjesta kuin hoitajapula. Hävittäjäkeskustelun vaikutus tuskin on yhtä suuri kuin desimaalipuheen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvattiin Ilta-Sanomien vaalitentissä tiistaina.
Eduskuntavaaleissa puheenjohtajien esiintymisillä ja suosiolla on todella iso merkitys lopulliseen tulokseen. Erityisen iso se on Sdp:llä, jonka kannatuksessa lienee usean prosentin Marin-lisä.
Puheenjohtajien kannatusta voi verrata pörssikursseihin, joihin on aina leivottu sisään jo tiedossa olevat käsitykset ja niiden odotettu vaikutus tulevaisuuteen.
Purran ”pörssikurssissa” on vaikkapa maahanmuuttokriittisyyttä niin paljon, että pelkästään sen korostamisen on vaikea kuvitella nostavan enää Purran arvoa.
Tarvitaan jotain uutta: odotettua parempaa esiintymistä, vakuuttavuutta ja uusia ulostuloja, jotta kurssi nousee. Myös ulkomaailmassa olevat tapahtuvat voivat muuttaa ”hinnoittelua”.
Mokat maahanmuuttoon liittyvissä asioissa voivat sen sijaan laskea Purran kurssia reippaastikin.
Marinin kurssissa on tappiin saakka hänen mainettaan Ukrainan intohimoisena puolustajana ja Nato-Marinia, joten on vaikea nähdä, että tällä saralla Marinin suosiossa on nousuvaraa. Näissä mokaaminen sen sijaan voi laskea kurssia.
Esiintyjänä Marinin kurssi voi helposti laskea jo siksi, että odotusarvo hänen kohdallaan on paljon suurempi kuin Purralla ja Orpolla. Heillä esiintymisessä on puolestaan kannatusta nostavaa potentiaalia.
Tällä viikolla nähty huutaja-Marin saattaa luoda tähän terävästi ja nopeasti kommentoivan esiintyjän imagoon särön.
Vaalit siirtyvät siis jännittävässä vaiheessa ensi viikolle, jolloin puheenjohtajat osallistuvat muun muassa HS:n ja Ylen tentteihin.
Vielä kukaan ei voi sanoa, mikä kolmesta suosituimmasta puolueesta nousee lopulta suurimmaksi.
Keskustelun ytimessä pysynevät seuraavallakin viikolla arvot ja talous leikkauslistoineen. Purra ja Marin vetävät peliä enemmän arvojen puolelle, Orpo luisuu aina eurojen puolelle vaikka muuta välillä yrittääkin.
Huhtikuun 2. päivänä käytävissä eduskuntavaaleissa eivät kuitenkaan pelkät puheenjohtajat ratkaise.
HS muistutti keskiviikkona, että edellisen eduskuntavaalitutkimuksen mukaan niin kutsuttuja puolueuskollisia äänestäjiä vuosien 2015 ja 2019 eduskuntavaaleissa oli noin 45 prosenttia.
Nukkujia eli äänestämättä jättäneitä taas oli vajaat 30 prosenttia. Kisaa käydään tästä noin 25 prosentin osuudesta eli niin kutsutuista liikkuvista äänestäjistä.
Näiden äänien kalastelussa tarvitaan hyvää ehdokasasettelua ja ahkeraa kampanjointia. Kukin puheenjohtaja voi olla ehdolla vain yhdessä vaalipiirissä.
Ensi viikolla vaalien ratkaisutaistelu käydään joka areenalla. Jokainen ääni ratkaisee aina vaaleissa, mutta etenkin tällä kertaa.
Oikaisu 25.3. 11.52: Jutussa kerrottiin virheellisesti Petteri Orpon sanoneen ”ihminen on desimaali”. Hän sanoi ”ihminen ei ole desimaali”.