Sdp:n talouslinja perustuu suurelta osin toiveisiin

Sdp:n kasvu- ja työllisyystavoitteet sekä puolueen esittämät keinot ovat kaukana toisistaan, HS:n politiikan toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa analyysissaan.

Sanna Marin vaalitentissä Sanomatalossa Helsingissä tiistaina 21. maaliskuuta.

Sdp:n eduskuntavaaliohjelmassa on kova tavoite. Puolue tavoittelee velkaantumisen taittamista kahden seuraavan vaalikauden aikana ja sen jälkeen ”velkasuhteen palauttamista EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjen mukaisiin rajoihin”.

Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on nyt noin 73 prosenttia. Sdp tavoittelee ensin velkasuhteen kasvun pysäyttämistä ja 2030-luvulla sen supistamista 60 prosenttiin.

Valtiovarainministeriö arvioi torstaina julkaisemassaan ennusteessa, että velkasuhde nousee ensi vaalikaudella ilman uusia toimia jo yli 80 prosenttiin.

Sdp:n tavoittelema suunnanmuutos on siis varsin jyrkkä. Miten puolue sen tekisi?

Pääministeripuolue on kuluneella viikolla arvostellut vaalikeskusteluissa ärhäkästi etenkin kokoomuksen esityksiä velkaantumisen taittamiseksi. Sdp:n mukaan sosiaaliturvaa ei pidä leikata, eikä sosiaali- ja terveyspalveluista voi säästää miljardia euroa leikkaamatta palveluita ja irtisanomatta henkilöstöä.

Lue lisää: Ottaisiko kokoomus köyhiltä ja suosisi rikkaita, kuten Marin väittää? HS tarkasti luvut

Lue lisää: Kokoomus aikoo irtisanoa hoitajia, syyttää Marin – Pitääkö väite paikkansa?

Sdp sanoo pysäyttävänsä velkaantumisen leikkausten sijaan ennen kaikkea talouskasvulla ja työllisyydellä. Puolue tavoittelee vähintään kahden prosentin vuotuista talouskasvua ja 80 prosentin työllisyysastetta.

Tänä vuonna talous supistuu valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hieman. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä on nyt noin 74 prosenttia.

Sdp nimeää ohjelmassaan keinoiksi kasvun ja työllisyyden kohentamiseksi ”tulevaisuusinvestoinnit koulutukseen, tki-panostuksiin ja muihin talouskasvua ruokkiviin kohteisiin”.

Sdp:n puheenjohtajan Sanna Marinin mukaan tulevalla vaalikaudella yksi keskeinen työllisyystoimi on peruskouluun panostaminen.

Sdp:n kovat tavoitteet ja puolueen esittämät keinot ovat kaukana toisistaan. Lisärahoitus esimerkiksi peruskouluun sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan olisi todennäköisesti hyödyllistä, mutta se kohentaisi työllisyyttä ja talouskasvua vasta varsin pitkän ajan päästä.

Esimerkiksi peruskoululaiset eivät ponnahda koulun penkiltä työelämään innovoimaan vain muutamassa vuodessa, vaikka koulujen ja tuotekehityksen rahoitusta miten lisättäisiin.

Sdp kuitenkin tavoittelee jo ensi vaalikaudella talouskasvun vahvistamisella ja työllisyyden kohentamisella 2,5–4 miljardin säästöä julkiseen talouteen. Tähän tavoitteeseen pääministeripuolue pyrkii ilman varsinaisia keinoja.

Sdp:n ohjelman mukaan ”on tärkeää muun muassa investoida osaavan työvoiman saatavuuteen ja fossiilittoman energian infrastruktuuriin”. Lisäksi ohjelmassa mainitaan ”eteneminen kohti maksutonta varhaiskasvatusta” ja ”vuoropäivähoidon saatavuuden parantaminen”, jotka voisivat tukea työllisyyttä.

Näiden harvojen keinojen mittakaava ei käy yksiin puolueen tavoitteleman huiman työllisyys- ja kasvukehityksen kanssa.

Riikka Purra (ps), Sanna Marin (sd) ja Petteri Orpo (kok) vaalitentissä.

Marin on arvostellut vaalikeskusteluissa ärhäkästi etenkin kokoomuksen esityksiä velkaantumisen taittamiseksi.

Pääministeripuolue myöntää talousohjelmassaan itsekin, että sen työllisyys- ja kasvutavoitteeseen ”liittyy epävarmuutta erityisesti aikataulun suhteen”.

”Tavoitteiden toteutumista seurataan ja huomioidaan vaalikaudella 2027–2031 tarvittavien sopeutustoimien mitoituksessa”, puolue linjaa.

Eli jos talouskasvu ja työllisyys eivät Sdp:n toiveista huolimatta ensi vaalikaudella kohene, niin menoleikkauksia ja veronkiristyksiä tehtäisiin suunniteltua enemmän seuraavalla vaalikaudella.

Ensi vaalikaudella Sdp olisi valmis kiristämään verotusta noin kahdella miljardilla eurolla ja leikkaamaan menoja hieman. Toisaalta puolueen esittämät lisäpanostukset esimerkiksi koulutukseen, tki-rahoitukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin maksaisivat.

Sdp ei tietenkään ole ainoa puolue, jonka talouslinjauksissa on toiveikkuutta tai epäselvyyttä.

Perussuomalaiset on kertonut leikkaavansa julkisia menoja juustohöylällä. On kuitenkin hyvin epäselvää, mihin puolueen esittämät 2–4 prosentin vuotuiset leikkaukset ”hallinnosta” tarkalleen ottaen kohdistuivat ja kuinka paljon ne säästäisivät.

Keskusta on kertonut kannattavansa tuntuvia leikkauksia ”sulkematta mitään kohdetta pois”. Puolue kuitenkin kiertelee leikkauskohteiden nimeämistä viimeiseen saakka ja esittää ohjelmassaan pikemminkin menolisäyksiä ja veronkevennyksiä.

Kokoomus on esittänyt yksityiskohtaisia, tuntuvia leikkauksia esimerkiksi sosiaaliturvaan, mutta puolueen miljardiesitykset julkisen hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehostamisesta ovat varsin ympäripyöreitä.

Lue lisää: Kokoomus haluaa uuden lain, jonka avulla se tavoittelee massiivista sote-kustannusten hillintää

Lue lisää: Kokoomus palauttaisi Suomen leikkausten aikaan, mutta sen suunnitelmassa on vielä iso aukko

Sdp on kääntänyt tykkinsä etenkin kokoomuksen suuntaan. Sdp tulkitsee, että kokoomus tekisi miljardien leikkaukset palveluihin ja etuuksiin.

Pääministeripuolue tarjoaa vaihtoehdoksi ”oikeudenmukaista” talouden tasapainottamista kasvulla ja työllisyydellä.

Samalla Sdp asettaa itsensä alttiiksi arvostelulle, sillä puolue jättää kasvun ja työllisyyden kohenemisen lähinnä toiveiden varaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat