PUOLUEjohtajat vaikuttivat olevan huolissaan hyvinvointivaltiosta, mutta konkretia jäi uupumaan esimerkiksi koulutuspolitiikkaa koskevista puheista. Muun muassa näin arvioivat opiskelijoiden edustajat eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kohtaamista Helsingin Sanomien tiistai-iltaisessa vaalitentissä Sanomatalon Mediatorilla.
HS kutsui kolmen opiskelijajärjestön edustajat seuraamaan puoluejohtajien vaalitenttiä. Raatiin osallistuivat Aalto-yliopiston taloustieteen opiskelijajärjestön Aalto Economicsin varapuheenjohtaja Kiisa Uusitalo, Metropolia-ammattikorkeakoulun terveys- ja hoitoalojen opiskelijajärjestön TXO:n varapuheenjohtaja Patrik Blomster ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestön Kannunvalajien taloudenhoitaja Joona Rissanen.
Puheenjohtajat vastasivat tentissä kysymyksiin muun muassa hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta, talouskasvusta sekä metsien ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tilasta.
Kiisa Uusitalo Aalto-yliopistosta arvioi, että kaikki puheenjohtajat vaikuttivat olevan huolissaan hyvinvointivaltion kestämisestä. Hänen mukaansa vaikutti kuitenkin siltä, ettei kukaan puheenjohtajista halunnut tässä vaiheessa vaaleja ehdottaa konkreettisia leikkauskohteita.
Aalto-yliopiston taloustieteen opiskelijajärjestön Aalto Economicsin varapuheenjohtaja Kiisa Uusitalo
Myös koulutus ja talouskasvu vaikuttivat hänestä kaikille puheenjohtajille tärkeiltä teemoilta. Erot liittyivät hänestä lähinnä siihen, miten talouskasvu ja koulutus käytännössä turvataan.
”Talous on selvästi iso kysymys vaaleissa. Myös ilmastokysymysten suunnasta alkaa olla yhteisymmärrys perussuomalaisia lukuun ottamatta”, Uusitalo pohtii.
Hän arvioi, ettei puolueiden kantojen ja linjojen suhteen kuultu tentissä mitään kovin yllättävää. Puheenjohtajilla oli Uusitalon mukaan faktat hallussa, mutta puheet toimien vaikutuksista jäivät epäselviksi. Keskustelu koulutuspolitiikasta jäi Uusitalon mukaan niin ikään harmillisesti vaille konkretiaa.
”Olisin odottanut, tai oikeastaan ennemminkin toivonut, ehkä vähän konkreettisempaa puhetta keinoista esimerkiksi työllisyyden ja koulutustason nostamiseksi sekä jonkinlaista arviota toimien vaikutuksista. Nämä kuitenkin jäivät kaikilta aika vähälle.”
Myös Patrik Blomster Metropoliasta olisi kaivannut tentiltä lisää keskustelua opiskelijoista ja koulutuksesta. Hänen mukaansa vaikutti siltä, ettei aiheeseen uskallettu tarttua varsinkaan opiskelijoiden toimeentulon osalta.
Metropolia-ammattikorkeakoulun terveys- ja hoitoalojen opiskelijajärjestön TXO:n varapuheenjohtaja Patrik Blomster
”Puhutaan, että tarvittavan lisää osaavia työntekijöitä, mutta mistä saadaan lisää korkeasti koulutettuja työntekijöitä, jos opiskelu ei ole puoleensa vetävää, vaatimukset opiskelijan joustavuudesta ovat kohtuuttomat ja taloudelliset huolet haittaavat opintoihin keskittymistä?”
Erityisen yllättävänä Blomster piti esitystä ammatillisen koulutuksen typistämisestä kolmesta puoleentoista vuoteen.
”Yllätti myös tentin ilmapiirin sähköisyys. Selvästi kyllä huomaa, että vaalit lähestyvät”, Uusitalo sanoo.
Joona Rissanen Helsingin yliopistosta olisi puolestaan toivonut nykyistä syvempää keskustelua erityisesti kehityksestä, leikkauksista ja investoinneista.
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestön Kannunvalajien taloudenhoitaja Joona Rissanen
”Talouskasvun mahdollistavat tekijät jäivät puuttumaan, ja keskustelu pohjautui vahvasti olettamaan talouden elpymisestä, johon tentin aiheet pohjautuivat. Jos heikentynyt talouden jakso pidentyy, olisi ollut ratkaisevaa tietää, mistä ollaan valmiita leikkaamaan vai säilytetäänkö valtion alijäämäinen budjetti ja velkaantumisaste”, Rissanen summaa.
Rissasen mukaan kysymys EU:sta nousi tentissä mielenkiintoiseksi kiistanaiheeksi.
”Euroopan unioniin välttämättömänä rinnastettiin alueen kilpailukyky ja tarve yhteisölle, mutta samalla kiellettiin osallistuminen direktiivien haittavaikutuksiin”, Rissanen sanoo.
Perussuomalaisten Riikka Purra, sosiaalidemokraattien Sanna Marin, kokoomuksen Petteri Orpo ja keskustan Annika Saarikko.
Näin opiskelijat arvioivat keskustelun ja puheenvuorojen mieleenpainuvimpia teemoja ja puheenjohtajien esiintymistä:
Sanna Marin
Rissasen mukaan Sanna Marin (sd) onnistui huomioimaan lukuisia teemoja esimerkiksi talouskasvusta työllisyyden kasvattamiseen ja toisen asteen koulutuksen lisäämiseen. Myös sosiaaliturvan tärkeä asema korostui, hän arvioi.
Uusitalo taas arvioi, että Marin korosti puheessaan nykyisen hallituksen saavutuksia. Puolueen tavoitteista Marin onnistui Uusitalon mukaan tuomaan esiin sen, ettei koulutuksesta leikata.
”No, ei nyt selkeästi vastaa kysymykseen, mutta tavoitteet tulevat selkeästi esille”, Uusitalo kommentoi Marinin puheita koulutuksesta.
Blomsterin mukaan Marin linjasi puheissaan selkeästi Sdp:n arvot ja sen, ettei koulutuksesta tule leikata. Lisäksi mieleen jäivät lausunnot ennalta ehkäisevän ja oikea-aikaisen hoidon merkittävyydestä terveydenhuollon saralla.
”Keskustelee asiallisesti ja ryhdikkäästi puolueiden poliittisista näkemyseroista”, Blomster kommentoi Marinin esiintymistä.
Riikka Purra
Uusitalon mukaan Riikka Purran (ps) esiintyminen oli vahvaa ja summaavaa. Purran puheissa Uusitalon huomio kiinnittyi erityisesti äänestysaktiivisuuden nostamiseen, hallintoon kohdistuvaan tehostamiseen sekä valmiuteen muokata ammatillisen opetuksen kestoa lyhyemmäksi.
”Jäi kuitenkin vähän sellainen olo, ettei puolueella ole yhteistä kantaa kaikkiin kysymyksiin”, Uusitalo kommentoi Purran puheita.
Rissasen mukaan Purran puheenvuoroissa korostuivat julkisen sektorin liian kova hinta ja heikkous, kannustinloukut ja epätäydelliset työmarkkinat sekä ristiriitainen suhtautuminen Euroopan unioniin. Ilmastoasioista puhuttaessa Rissasen huomio kiinnittyi erityisesti siihen, etteivät asiat ole Purran mukaan Suomen tasolla merkittäviä, eikä niitä pitäisi tehdä talouden kustannuksella.
Blomsterin mukaan Purra onnistui puheenvuoroissaan nostamaan esille kansalle tärkeitä aiheita ja ongelmakohtia.
”Kyseenalaistaa paljon ja rohkeasti muiden puolueiden linjauksia muttei tosin tarjoa konkreettisia ratkaisuja”, Blomster sanoo.
Petteri Orpo
”Ärhäkkä startti”, Uusitalo kommentoi Petteri Orpon (kok) esiintymistä.
Orpon puheenvuoroissa Uusitalon huomio kiinnittyi hallituspuolueiden arvosteluun.
Rissasen mukaan Orpo onnistui pysymään keskustelussa melko rauhallisena. Puheissa esiin nousivat liian suuri julkinen sektori ja yksityisen sektorin heikkous.
”Työllisyys ylös, tulonsiirrot alas ja markkinoiden kannattavuus”, Rissanen summaa Orpon puheenvuorojen mieleenpainuvimmat teemat.
Blomsterin mukaan Orpo puhui määrätietoisen oloisesti puolueen tavoitteista ja näkökulmaeroista.
”Tuo esiin kokoomuksen olevan valmis suuriin uudistuksiin ja talouskasvun tukemiseen lyhyellä aikavälillä. Vasemmiston tuomat kommentit kokoomuksen suunnittelemista leikkauksista eivät tunnu mieleiseltä aiheelta”, Blomster sanoo.
Annika Saarikko
”Varsin vahvaa esiintymistä, ymmärsi hyvin, mitä ajaisi”, Uusitalo sanoo Annika Saarikon (kesk) esiintymisestä.
Saarikon esiin nostamista teemoista Uusitalon huomio kiinnittyi erityisesti järjestötoiminnan alleviivaamiseen sekä työllisyyden kohentamisen keinojen esittämiseen.
Puhe yhteiskunnan hyvyydestä, kestävyysvajeesta ja julkisen sektorin kestämättömyydestä olivat Rissasen mukaan mieleenpainuvimmat teemat Saarikon puheenvuoroissa.
Blomsterin mukaan Saarikko toi keskusteluun monia hyviä avauksia esimerkiksi järjestöjen ja suomalaisen yhteisöllisyyden merkityksestä valtion politiikassa.
Vihreiden Maria Ohisalo (oik.) ja vasemmistoliiton Li Andersson.
Maria Ohisalo
Uusitalo arvioi Maria Ohisalon (vihr) syttyneen selvästi, kun päästiin puhumaan ympäristöasioista.
Mieleenpainuvimmat puheenvuorot liittyivät Uusitalon mukaan perustuloon, ennaltaehkäiseviin toimiin ja koulutusasteen nostoihin.
Rissasen mukaan Ohisalon puheenvuoroissa korostuivat vihreä siirtymä ja ilmasto mutta myös asunnottomien asema ja ennaltaehkäisy.
”Pysyy määrätietoisesti vihreiden arvoissa puhumalla ilmaston ja kansalaisten yhtenäisten mahdollisuuksien puolesta”, Blomster sanoo.
Li Andersson
Li Andersson (vas) onnistui Uusitalon mukaan seisomaan vahvasti oman kantansa takana kaikissa keskustelun teemoissa. Hänen puheistaan Uusitalon huomio kiinnittyi erityisesti koulutuksen esittämiseen ratkaisuna hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen ongelmiin.
Anderssonin puheenvuoroista Rissasen huomio kiinnittyi erityisesti julkisen sektorin kasvattamisen vaatimuksiin, osaavan työvoiman vajeeseen ja siihen, että nieluyksiköitä joudutaan pahimmassa tapauksessa ostamaan ulkomailta, jos hiilinielujen suojeluja ei saada toteutettua Suomessa.
Blomsterin mukaan Andersson oli puheenvuoroissaan hyvin selkeä ja pyrkii konkreettisiin havainnollistamisiin.
”Puhuu niillä termein, että syntyy selkeä käsitys siitä, minkälaisiin toimiin vasemmistoliitto olisi valmiina teemojen pohjalta ja minkälaisia arvoja se ajaa.”
Rkp:n Anna-Maja Henriksson, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja Liike Nytin Harry Harkimo.
Anna-Maja Henriksson
”Profiloi itsensä liberaalina vaihtoehtona”, Uusitalo kommentoi Anna-Maja Henrikssonin (r) esiintymistä.
Henrikssonin puheista Uusitalon mieleen jäi erityisesti sosiaaliturvan yksinkertaistaminen.
”Jäi vähän hiljaiseksi”, Uusitalo kommentoi Henrikssonin suoriutumista vaalitentissä.
Rissasen huomio Henrikssonin puheessa kiinnittyi hänen argumenttiinsa epätäydellisen informaation vaikutuksista sosiaalitukiin sekä siihen, että Henriksson huomautti muiden Pohjoismaiden olevan Suomea rikkaampia ja että tilannetta tulisi korjata investoinneilla.
Blomsterin mukaan Henriksson toi puoluetta ja aiheita ilmi melko neutraalisti.
”Edustaa Rkp:tä yhteistyökykyisenä mutta painottaa myös puolueen toivomaa suuntaa. Ei kovin tiukkoja linjauksia”, Blomster kommentoi.
Sari Essayah
Uusitalon mukaan Sari Essayah (kd) esitti yksittäisiä vahvoja kannanottoja, joissa korostui perhepolitiikka.
Rissasen huomiot Essayahin esiintymisestä jäivät melko vähäisiksi. Puheenvuoroista esiin nousivat Rissasen mukaan kannanotot huoltosuhteesta ja perhepolitiikasta sekä kriittinen suhtautuminen sosiaali- ja terveysalojen uudistukseen.
Blomsterin mukaan Essayah toi vahvasti esiin puoluettaan ”järjen äänenä” ja puhui paljon perheiden tukemisesta.
”Jäi mietityttämään kristillisdemokraattien suunnitelma yksinelävien ja syrjäytyneiden oikeuksien tukemiseksi”, Blomster pohtii.
Harry Harkimo
Uusitalon mukaan Harry Harkimo (liik) selitti asioitaan selkeästi tavalla, joka saattaa olla mielekäs sellaiselle, joka ei ole niin ”sisällä politiikassa”. Hänen puheissaan korostui Uusitalon mukaan panostus talouskasvuun.
Harkimon esiintymisestä Rissasen mieleen jäivät niin ikään lähinnä puhe talouskasvusta, yrittäjyydestä ja työllisyydestä sekä kriittinen suhtautuminen EU:n toimintaan.
Blomsterin mukaan vaikutti siltä, että Harkimo pyrki vaikuttamaan puheissaan ajoittain huumorin keinoin.
”Katse selkeästi yritysmaailman ja taloudellisen kehityksen suunnalla”, Blomster summaa.
Oikaisu 29.3. kello 17.10: Lisätty tarkennus Rissasen kommenttiin Anderssonin puheenvuorosta. Nieluyksiköitä joudutaan Anderssonin mukaan pahimmassa tapauksessa ostamaan ulkomailta, jos hiilinielujen suojelua ei saada toteutettua Suomessa.
Lue lisää: Tässä ovat HS:n vaalitentin parhaat palat
Lue lisää: Puoluejohtajat vastasivat lasten kysymyksiin suorassa lähetyksessä – katso tallenne