Kokoomuksen esittämät leikkaukset etenkin asumistukeen kuulostavat ”rajuilta”, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola. Hän pitää epätodennäköisenä, että mikään hallitus tekisi niin suuria säästötoimia yhdessä hallituskaudessa.
Kokoomus on esittänyt asumistukeen, työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen yhteensä ainakin miljardin euron säästötoimia. Suorien säästöjen lisäksi kokoomus tavoittelee työnteon kannustinten parantamista ja työllisten määrän kasvua.
Asumistuen uudistamisella kokoomus aikoo pienentää etuusmenoja puolella miljardilla eurolla. Summa vastaa lähes kolmannesta yleisen asumistuen menoista.
”Noin 60 prosenttia vuokra-asuntokunnista saa asumistukea. Kokoomuksen mielestä asumistukeen tulee toteuttaa reformit, joilla tuki kohdennetaan sitä eniten tarvitseville”, puolueen talousohjelmassa sanotaan.
Kokoomus ei ole kertonut esityksensä yksityiskohtia.
THL:n Tervola toteaa, että asumistukea maksetaan etenkin pienituloisimmille suomalaisille kuten työttömille. Keskimääräinen asumistuki vuokra-asunnossa asuvalle kotitaloudelle oli vuonna 2021 noin 330 euroa kuukaudessa.
”Perusturvaa saavilla asumistuki voi muodostaa jopa kolmanneksen toimeentulosta”, Tervola sanoo.
Asumistuen leikkaaminen lisäisi todennäköisesti viimesijaisen toimeentulotuen käyttöä, Tervola arvioi. Toisaalta kokoomus esittää myös osavastuun palauttamista toimeentulotuen asumismenoihin.
””Leikkaukset voisivat lisätä maksuvaikeuksia etenkin kaupungeissa.”
Kokoomus uskoo, että osa asumistuista ja toimeentulotuista niin sanotusti valuu vuokranantajien taskuihin korkeampina vuokrina.
Tervola sanoo, etteivät tutkimukset tue näkemystä. Leikkaus tuista olisi hänen mukaansa leikkaus tuensaajilta.
”Toteutuessaan nämä leikkaukset voisivat lisätä maksuvaikeuksia etenkin kaupungeissa ja ohjata ihmisten asumisvalintoja.”
Asumisvalintojen ohjaus on myös yksi kokoomuksen tavoitteista. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen on sanonut, että etenkin pääkaupunkiseudulla työttömät voisivat muuttaa halvempiin asuntoihin.
”Pitäisikö olla kohtuullista sekin, että jos on pitkäaikaisesti tukien varassa asuinmenonsa rahoittava, niin katsotaan laajempaa työssäkäyntialuetta? Silloin tukien maksimin pitäisi lähteä siitä, millä hinnalla pystyy asumaan työssäkäyntialueella, joka jatkuu radanvarsia pitkin aika pitkällekin. On hyvää tarkoittava mutta mahdoton yhtälö, jos meillä voi Helsingin niemellä asua vuodesta toiseen toimeentulotuen varassa”, Mykkänen sanoi vuonna 2021.
Myös kokoomuksen esittämät kiristykset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ovat ”merkittäviä”, arvioi aihepiiriä tutkinut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Kokoomus muun muassa puolittaisi ansiosidonnaisen tyypillisen enimmäiskeston 200 päivään. Puolue myös porrastaisi tuen tason niin, että se olisi alussa nykyistä korkeampi ja pienenisi sitten.
”Ansiosidonnainen on perusturvaa parempi leikkauskohde, jos työttömyysturvasta pitää säästää. Esitetty keston merkittävä lyhennys myös tutkimusten perusteella todennäköisesti vaikuttaisi työllisyyteen positiivisesti.”
Työllistymisen kannustimien kohenemisen kääntöpuoli on, että toimeentulo heikkenisi niillä työttömäksi jäävillä, joiden mahdollisuudet saada uusi työ ovat keskimääräistä heikommat.
Kyyrä toteaa, ettei tutkimusten perusteella pysty päättelemään ”optimaalista” kestoa ansiosidonnaiselle. Hänen mukaansa nykyistä lyhyempi ansioturva voisi sopia noususuhdanteisiin, joiden aikana töitä on tarjolla paljon. Taantumissa pitkä ansioturva taas voi pehmentää iskua tarpeellisella tavalla.
””Ansiosidonnainen on perusturvaa parempi leikkauskohde.”
Vastapainoksi kiristyksille kokoomus esittää ansioturvan ulottamista myös työttömyyskassoihin kuulumattomille. Tätä esitystä Kyyrä pitää aiheellisena, sillä työttömyyskassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan vain hyvin pieni osa ansioturvan menoista.
”Kassojen ulkopuolella on paljon nuoria, jotka olisivat paremman tuen tarpeessa, mutta eivät esimerkiksi tiedon puutteen vuoksi ole liittyneet työttömyyskassaan. Ainoa syy nykyjärjestelmän ylläpitoon näyttää olevan järjestäytymisasteen tukeminen”, Kyyrä sanoo.
Hän epäilee, että monet liittyvät ammattiliittoon, koska luulevat sen olevan edellytys ansioturvan saamiselle. Todellisuudessa mihin tahansa työttömyyskassaan voi liittyä, vaikka ei kuuluisi liittoon.
Ammattiyhdistysliike haluaa pitää kiinni siitä, ettei ansioturvaa uloteta työttömyyskassojen ulkopuolisille. Vasemmistopuolueet ovat perinteisesti tukeneet ammattiliittojen vaatimusta.
Koska ansioturvan ulottamisen kassojen ulkopuolisille maksaisi, kokoomus ei nettona esitä ansioturvaan yhtä suuria leikkauksia kuin asumistukeen.
Kokoomus ajaa julkisiin menoihin myös indeksijarrua, joka pienentäisi yleisen hintatason nousun vuoksi eri menoeriin tehtäviä vuotuisia korotuksia yhteensä miljardin euron edestä. On epäselvää, kuinka suurelta osin indeksijarru kohdistuisi sosiaaliturvaan.
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan indeksikorotusten leikkaaminen ei tarkoita toimeentulon leikkaamista, sillä tuen taso ei pienene. THL:n Tervola on eri mieltä.
"Etuudensaajan näkökulmasta indeksijäädytys on leikkaus, sillä se pienentää sosiaaliturvan ostovoimaa", Tervola sanoo.
