Bryssel
Miten suuren osan EU:n käyttämästä energiasta tulee olla uusiutuvaa energiaa? Tämä on ollut keskeinen kysymys EU:n ilmastolainsäädännössä. Torstain vastaisena yönä jäsenmaat ja EU-parlamentti neuvottelivat tavoitteeksi 42,5 prosenttia, jota on mahdollisuus kiristää edelleen 45 prosenttiin.
Uusiutuva energia tarkoittaa esimerkiksi tuulta, aurinkoa ja bioenergiaa. EU:n nykyinen tavoite vuoteen 2030 mennessä on 32 prosenttia, eli nyt tahtia kiristettiin huomattavasti.
EU-parlamentti halusi syksyllä äänestämänsä kannan perusteella rajoittaa ensisijaisen raakapuun, eli kaiken metsässä kaadetun tai muulla tavoin korjatun ja siirretyn raakapuun, käyttöä energiantuotannossa. Tämä ei onnistunut, vaan ensisijaisen biomassan määritelmä on poistunut neuvottelutuloksesta.
”Biomassa pysyy sataprosenttisesti uusiutuvana”, yksi neuvottelijoista, saksalaismeppi Markus Pieper twiittaa.
Suomessakin parlamentin kannasta nousi kohua, koska se olisi tarkoittanut, että metsähakkeen ja metsästä kerättyjen tähteiden ja puun osien käyttö kotimaisessa energiantuotannossa olisi vaikeutunut. Niiden käytölle olisi tullut katto, eikä käyttöä olisi saanut edistää tukipolitiikalla katon ylittävässä osassa.
Jälleen kerran EU-päätöksenteossa mentiin siis tutun kaavan mukaan: EU-parlamentti ruuvaa komission esitystä tiukemmaksi, asiasta nousee mekkala jäsenmaissa ja lopullisissa neuvotteluissa jäsenmaiden kanssa parlamentin kanta jyrätään vähemmän tiukaksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan neuvotteluiden lopputulos on ”pitkälti Suomen kantojen mukainen”.
Läpi yön kestäneissä neuvotteluissa mukana ollut meppi Ville Niinistö (vihr) sanoo, että lopputulos kuitenkin pyrkii hillitsemään puun polton haitallisia vaikutuksia metsien käyttöön ja hiilinieluihin.
”Teimme useita kannustimia ja ohjauskeinoja, joilla pyritään varmistamaan, että puun energiapolttoon ei päädy sellaista puuainesta, joka voi mennä laadukkaampaan käyttöön. Mutta mitään kiintiötä tai kattoa bioenergian määrälle jäsenmaissa ei ole”, Niinistö sanoo.
Niinistön mukaan jäsenmaiden on valvottava tarkemmin, ettei laatupuuta mene polttoon ja että puun energiakäyttö on linjassa jäsenmaan hiilinielutavoitteen kanssa.
”Teollisen tason ainespuun polttoa energiaksi ei jäsenmaassa saa taloudellisesti tukea suorilla energiatuilla”, Niinistö sanoo.
Teolliseen käyttöön kelpaavan ainespuun polttoa ei saa tukea, mutta se lasketaan kuitenkin edelleen uusiutuvan energian tavoitteeseen mukaan.
Sen sijaan tavoitteeseen ei saa laskea enää mukaan sellaista puun käyttöä, joka tulee vanhoista metsistä. Jäsenmaat voivat määritellä itse, mitä vanhat metsät tarkoittavat.
Myös avohakkuiden koko ja määrä tulisi kansallisesti määritellä kestävälle tasolle.
”On Suomen omissa käsissä määritellä, millä ratkaisuilla puun energiakäytön kestävyyttä parannetaan”, Niinistö sanoo.
”Pehmeä ohjaus on se, mitä tästä seuraa.”
Suomessa uusiutuvan energian osuus kokonaisenergian käytöstä oli 40 prosenttia vuonna 2020. Valtaosa siitä tuotettiin puupolttoaineilla.
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että tiukentuva EU-tason tavoite edellyttäisi Suomelta noin 60 prosentin osuutta uusiutuvaa. Tässä vaiheessa tavoite ei ole jäsenmaita sitova, ja Suomi asettaa uuden kansallisen tavoitteensa myöhemmin.
Toissa vuonna 22 prosenttia EU:n käyttämästä energiasta tuotettiin uusiutuvalla energialla. Osuus vaihtelee maittain huomattavasti. Reutersin mukaan kärjessä on Ruotsi, jossa osuus on 63 prosenttia. Perää pitävät Luxemburg, Malta ja Hollanti, joissa uusiutuvien osuus kokonaisenergian käytöstä on alle 13 prosenttia.
Parlamentin ja jäsenmaiden neuvottelijat sopivat nykyistä tiukemmat tavoitteet liikenteeseen, teollisuudelle, rakennuksille ja kaukolämmölle ja -jäähdytykselle. Esimerkiksi liikennesektorilla uusiutuvien osuus on nostettava 29 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
EU-parlamentin ja jäsenvaltioiden on vielä virallisesti hyväksyttävä saavutettu yhteisymmärrys.