Kun Suomi pian liittyy täysjäseneksi Natoon, tulee Nato-politiikasta yksi keskeinen osa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa Suomessa.
HS:n tuore gallup osoittaa, että suomalaiset toivovat tasavallan presidentille vastaisuudessakin keskeistä roolia Nato-politiikassa.
Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia on sitä mieltä, että presidentin pitäisi johtaa Suomen Nato-politiikkaa. Jonkin verran useamman (46 prosenttia) mielestä asia pitäisi hoitaa presidentin ja pääministerin yhteistyönä.
Vain viiden prosentin mielestä pääministerin pitäisi johtaa Nato-politiikkaa. Seitsemällä prosentilla ei ollut asiasta näkemystä.
HS:n Kyselyssä tiedusteltiin myös, onko tasavallan presidentillä nykyisin liikaa, sopivasti vai liian vähän valtaa.
Niukka enemmistö piti presidentin nykyistä valtaa sopivana. Tätä mieltä oli 53 prosenttia vastaajista.
Paljon oli kuitenkin myös niitä, jotka soisivat valtaa olevan enemmän. Vastaajista 38 prosenttia oli sitä mieltä, että presidentillä on liian vähän valtaa.
Vain neljän prosentin mielestä presidentillä on liikaa valtaa. Viidellä prosentilla ei ollut asiasta mielipidettä.
Nykyisen perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentti on myös Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö.
Suomessa käydyn Nato-keskustelun aikana oikeusoppineet ovatkin pitäneet selvänä, että nykyisen perustuslain mukaan esimerkiksi Nato-huippukokouksiin osallistuu presidentti.
Tämä on kirjattu myös tuoreeseen Nato-lakiin. Sen mukaan presidentti asettaa valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta valtuuskunnan Naton huippukokouksiin ja päättää edustautumisesta. Presidentti toimii valtuuskunnan puheenjohtajana.
Naton huippukokouksiin osallistuessaan presidentti toimii yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Esimerkiksi viime kesän huippukokoukseen Madridissa osallistui myös ulkoministeri.
Presidentti Sauli Niinistön, Ruotsin silloisen pääministerin Magdalena Anderssonin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin tapaaminen järjestettiin Madridin huippukokouksen yhteydessä vuoden 2022 kesäkuussa. Huoneessa olivat myös maiden ulkoministerit sekä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Maat allekirjoittivat ”yhteisymmärrysasiakirjan” nelituntisten neuvotteluiden jälkeen.
Nato-politiikan johtamisesta on kuitenkin käyty viime aikoina jonkin verran keskustelua ja mietitty kohdistuuko asiaan muutospaineita. EU-päätöksenteon johtamisessa nähtiin aikanaan ”lautaskiista”, joka koski sitä, kuka edustaa Suomea.
Keskustelu Nato-päätöksenteosta kupli viimeksi, kun valtioneuvostossa kaavailtiin uuttaa turvallisuuspoliittisen neuvonantajan tehtävää aiemmin keväällä. Asiaa perusteltiin muun muassa tulevalla Nato-jäsenyydellä.
Pääministeri edustaa perustuslain mukaan Suomea Eurooppa-neuvostossa ja muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa.
Nato-päätöksenteossa pääministerille ei sen sijaan ole selvää edustusroolia. Presidentin lisäksi puolustusministeri ja ulkoministeri osallistuvat säännöllisesti Naton kokouksiin, koska Nato kokoontuu molemmissa ministerikokoonpanoissa.
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio pitää HS:n kyselyn tuloksia Nato-politiikkaan liittyen oletetun kaltaisina.
”Tämä on aika oletettavaa, koska presidentti on Puolustusvoimien ylipäällikkö, ja Suomessahan presidentti on totuttu nimenomaan näkemään kansallisen turvallisuuden takaajana”, hän sanoo.
Raunio uskoo, että kysely heijastelee myös viime kuukausien Nato-keskustelua, jonka aikana on jo tullut selväksi, että presidentti edustaa Suomea esimerkiksi juuri huippukokouksissa.
Hän huomauttaa samalla, että kyselyn muotoilu mahdollistaa monenlaiset tulkinnat.
Varmasti ei voida sanoa, mitä vastaajat ovat tarkoittaneet, jos he ovat vastanneet esimerkiksi, että presidentin pitäisi johtaa Nato-politiikkaa. Ovatko he siis tarkoittaneet, että tämän pitäisi johtaa sitä todella yksin vai että hallituksen ja erityisesti eduskunnan pitäisi kuitenkin olla jollain tapaa mukana?
”Tuo jättää hiukan arvailun varaa sen suhteen, että mitä ihmiset tarkoittavat sillä.”
Mitä tulee kysymykseen presidentin vallasta, Raunio näkee vastauksien olevan linjassa aiempien vastaavien kyselyjen kanssa.
”On hankalaa sanoa, kuinka paljon tämä linkittyy istuviin henkilöihin eli demaripääministeriin ja kokoomuspresidenttiin. Ei ehkä kuitenkaan kauhean paljon, koska nämä ovat linjassa aikaisempien vastaavien kyselyjen kanssa.”
””Voi tulla kitkaa, jos meillä on epäselviä valtasuhteita.”
Raunio ei näe, että Nato-jäsenyys kasvattaisi juurikaan presidentin valtaa. Pikemminkin se ainakin nykytilanteessa korvaa Venäjä-suhteiden puuttumista. Presidentin rooli nimenomaan Venäjä-suhteiden hoitamisessa on ollut keskeinen.
Hänen mielestään presidentin roolista Nato-päätöksenteossa olisi hyvä keskustella tulevien presidentinvaalien yhteydessä. Kyse ei hänestä ole niinkään siitä, kuka edustaa Suomea harvoissa huippukokouksissa, vaan siitä, miten Nato-asioiden valmistelu yleisemmin hoidetaan.
Raunio huomauttaa, että Nato-asioita valmistellaan suurelta osin ulko- ja puolustusministeriössä eli hallituksen alaisuudessa.
”Näen, että siellä voi tulla jonkinnäköistä kitkaa, jos meillä on epäselviä valtasuhteita. Varsinkin siinä tilanteessa, että presidentin ja hallituksen näkemykset eroaisivat”, hän sanoo.
Suuria ”draaman aineksia” hän ei kuitenkaan kysymyksessä näe.
Jos HS:n kyselyn tuloksia tarkastellaan esimerkiksi puoluekannatuksen mukaan, toivoivat erityisesti kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat, että Suomen Nato-politiikka olisi presidenttijohtoista.
Muiden suurimpien puolueiden kannattajien enemmistöt taas pitivät parempana, että se on sekä presidentin että pääministerin hoidossa.
Mitä presidentin valtaan tulee, vain perussuomalaisten kannattajien enemmistö arvioi, että tasavallan presidentillä on liian vähän valtaa. Sosialidemokraattien, vasemmistoliittolaisten ja vihreiden valtaenemmistöt kokivat nykytilanteen olevan sopiva.
Kokoomuksen ja keskustan kannattajissa oli molempia mielipiteitä, mutta kummakin joukossa on enemmän nykytilannetta sopivana pitäviä kuin niitä, joiden mielestä presidentin valta on liian vähäistä.
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
Kantar Public on toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.
Tutkimusaineisto koottiin internetpaneelissa 17.–22.3.2023.
Haastattelujen kokonaismäärä on 1 031.
Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
Asiaa kysyttiin seuraavasti: ”Kenen pitäisi mielestäsi johtaa Suomen Nato-politiikkaa?” ”Onko tasavallan presidentillä mielestäsi nykyisin valtaa liikaa, liian vähän vai sopivasti?”
