Suomen vastavakoilusta ja vastatiedustelusta vastaava suojelupoliisi (Supo) kertoo puolittaneensa Venäjän ammattivakoojien määrän Suomessa viime vuonna. Puolittaminen tapahtui karkottamalla jo Suomessa olevia Venäjän tiedustelu-upseereita sekä epäämällä Suomeen pyrkivien ammattivakoojien viisumeita, Supo kertoi torstaina.
Supo julkaisi torstaina vuoden 2022 vuosikirjan ja tiedotteen otsikolla ”Venäjän henkilötiedustelu on ajettu ahtaalle Suomessa”. Tiedotteessa on nostettu esiin Venäjän ammattivakoojien määrän puolittuminen, vaikka sitä ei ole käsitelty itse vuosikirjassa.
Supo kertoo, että suojelupoliisin aloitteesta tehdyt venäläisten tiedustelu-upseerien karkotukset ja viisumien epäämiset ”heikensivät Venäjän henkilötiedustelua Suomessa” viime vuonna. Operatiiviset toimintamahdollisuudet heikentyivät ”merkittävästi”, Supo katsoo.
Supon arvion mukaan Venäjän vakoojien toiminta on lamaantunut pitkäksi aikaa, koska henkilötiedustelussa kontaktien rakentaminen on erittäin pitkäjänteistä toimintaa. Ammattivakoojan eli tiedustelu-upseerin tehtävänä on solmia suhde luottamukselliseen tietolähteeseen, myyrään, joka toimittaa hänelle arvokkaita tietoja.
Diplomaatin valekaavussa työskentely on perinteisesti ollut Venäjän ja muidenkin maiden henkilötiedustelun päämenetelmä Suomessa. Noin 80–90 prosenttia vakoilusta tapahtuu diplomaattisten kulissien turvin. Lähetystösihteerit, passitoimiston virkailijat ja diplomaattien puolisot eivät aina ole sitä, miltä näyttävät.
”Venäjän tiedusteluaseman koko pieneni viimeisen vuoden aikana noin puoleen aiemmasta. Tiedustelu-upseerien määrän laskun pääsyynä olivat Suojelupoliisin aloitteesta tehdyt tiedustelu-upseerien karkotukset ja viisumien epäämiset”, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoi torstaina.
Supon päällikkö Antti Pelttari esitteli kansallisen turvallisuuden katsausta viime syyskuussa Helsingissä.
Venäjän tiedusteluasema tarkoittaa Venäjän suurlähetystöä Helsingissä sekä todennäköisesti myös Turun ja Maarianhaminan konsulaatteja.
Julkiset tiedot diplomaattien määristä 2021–2023 tukevat Supon tiedotteessaan kertomaa.
Venäjän suurlähetystö julkaisee internetissä listaa henkilöistä, joiden Venäjä kertoo työskentelevän diplomaatteina Suomessa. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan lista on lyhentynyt 11 hengellä vuoden 2022 aikana.
Supo ei kerro niiden tiedustelu-upseerien määrää, jotka on karkotettu tai joiden viisumi on evätty. Osa Venäjän tiedustelu-upseereista on työskennellyt myös diplomaattien perheenjäsenenä, joten heidän nimensä ei näy Venäjän diplomaattilistauksissa.
Tammikuussa 2022 tehdyn sivutallenteen mukaan Venäjän diplomaattilistalla oli 52 henkeä, internet-sivuja arkistoiva Wayback Machine -palvelu kertoo.
Kuluvan vuoden maaliskuun lopun listauksen mukaan diplomaatteja 11 vähemmän eli 41 henkilöä. Venäjän suurlähetystö kertoo päivittäneensä vanhemman diplomaattilistan lokakuussa 2021 ja tuoreen listan helmikuussa 2023.
Diplomaattilistalta on kadonnut esimerkiksi kolme henkilöä, jotka aiemman tiedon mukaan työskentelivät Venäjän Turun pääkonsulaatissa. Myös Ahvenanmaan konsuli Alexander Rogov on hävinnyt helmikuussa 2023 päivitetyltä diplomaattilistalta.
Uusimmalla diplomaattilistalla ei mainita Turun ja Ahvenanmaan konsulaatteja lainkaan. Helsingin Sanomien tiedossa ei ole, mistä syystä konsulaatit ja konsulit ovat kadonneet Venäjän suurlähetystön julkaisemalta listalta, jolla pitäisi olla kaikkien diplomaattien nimi.
Venäjän omassa konsulilistauksessa ja
Venäjän ilmoittamien diplomaattien määrä on pienentynyt selvästi 2000-luvun puolivälistä. Yksin Helsingin Tehtaankadun lähetystössä työskenteli vuonna 2005 lähes 60 henkeä, mikä oli yhtä paljon kuin Yhdysvaltain, Kiinan ja Saksan lähetystöissä yhteensä.
Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan Venäjä pyrkii edelleen sijoittamaan tiedustelu-upseereitaan diplomaattipeitteelle.
”Mutta ajan myötä sen on pyrittävä korvaamaan henkilötiedusteluun syntynyttä aukkoa esimerkiksi ottamalla käyttöön enemmän muita peitteitä myös ulkomailla”, Pelttari katsoo.
Vakoilijoita työskentelee diplomaattien ohella toimittajina, tutkijoina, liikemiehinä, stipendiaatteina tai opiskelijoina esiintyen. Samoin Venäjä pyrkii paikkaamaan henkilötiedustelun ongelmia myös kybervakoilulla, joka Supon mukaan on lisääntynyt vuoden 2022 toisella puoliskolla.
Suojelupoliisi ei kerro tarkkaa lukua Venäjän ammattivakoojien määrästä Suomessa. Supon julkistaman tiedon mukaan eri ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä on ollut Suomessa ”kymmeniä”.
Esimerkiksi vuonna 2005 Suomessa työskenteli 50 koulutettua vakoojaa, joista Venäjän osuus oli 30. Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan Venäjän siviilitiedustelu SVR:llä oli tuolloin Suomessa parikymmentä vakoojaa ja sotilaallisella tiedustelulla GRU:lla kymmenkunta.
Venäjän ammattivakoojien määrä on siis arviolta yli puolet kaikista Suomessa työskentelevistä tiedustelu-upseereista.
Supo ja ulkoministeriö ovat perinteisesti kertoneet hyvin vähän vakoilijoiden karkotuksista. Poikkeus tehtiin viimeksi 2018, kun Suomi karkotti venäläisen diplomaatin vakoilusta epäiltynä.
Venäläisen diplomaatin saamat lähtöpassit eivät ole Suomessa mikään harvinaisuus. Suomesta poistuu muutenkin ilman julkisuutta 1–2 venäläistä vuodessa, kun he ovat jääneet kiinni suomalaisten värväämisestä tai muusta laittomasta tiedonhankinnasta.
Jos suojelupoliisi on esimerkiksi pannut alulle kuuden Venäjän vakoojan karkotukset ja estänyt viiden henkilön maahantulon 2022, määrä on historiallisen korkea. Esimerkiksi vuosien 1975–2003 välillä Suomesta sai lähteä noin 45 Neuvostoliiton tai Venäjän vakoiluasiamiestä.
Myöhemmin 2000-luvulla karkotettavia on HS:n tietojen mukaan ollut enimmillään kaksi vuodessa. Karkotettavien määrä on siis vähitellen noussut.
Supo julkaisi torstaina myös arvionsa terrorismin uhasta Suomessa. Se on pysynyt Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut.
”Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut, radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt ennallaan. Suomessa on sekä äärioikeistolaisia että radikaali-islamistisia toimijoita, joilla on todennäköisesti halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen”, Supo arvioi.
Oikaisu 31.3.2023 kello 9.30: Oikaistu kohta, jossa on arvioitu karkotusten määrää vuonna 2022. Tekstissä luki aiemmin virheellisesti vuosiluku 2002.
