Eduskuntapaikkansa uusinut keskustan Markus Lohi nousee vaalirahavertailun kärkeen, kun tarkastellaan läpimenneiden kampanjarahoitusta ja saavutettua äänimäärää.
Puolueensa varapuheenjohtaja sai 4 634 ääntä. Ennakkoilmoituksen mukaan Lohi käytti kampanjaansa 61 000 euroa. Näin ollen yhdelle äänelle tuli ”hintaa” yli 13 euroa.
Lapin vaalipiirissä kisannut Lohi kertoo HS:lle, että rahan kerääminen ei ollut näissä vaaleissa vaikeaa.
”Varmaan näkyi se, että korona-aikana aika voimakkaastikin puolustin tasapainoa. Että huomioidaan rajoitusten lisäksi esimerkiksi matkailualan yritysten hengissäpysyminen.”
Lohi kuittaa itse kampanjalaskusta vain osan, noin 3 800 euroa. Vaalitukea hänelle tuli muun muassa yrityksiltä, matkailu- ja ravintola-alaa edustavalta Maralta sekä elinkeinoelämän rahoittamalta Pro Markkinatalous -vaaliyhdistykseltä.
Markus Lohi (keskellä) ja puheenjohtaja Annika Saarikko keskustan vaalivalvojaisissa puoluetoimistolla Helsingissä 2. huhtikuuta 2023.
Lohen ääni ei välttämättä ole kallein eduskuntaan valittujen keskuudessa.
Mittava määrä vaalirahoitusta on nimittäin jäänyt toistaiseksi pimentoon, koska vain alle puolet valituista kansanedustajista on jättänyt vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen viranomaiselle.
Ilmoituksen tehneiden läpimenijöiden joukossa yli kymmenen euroa ääntä kohden käyttivät myös Timo Mehtälä (kesk), Tiina Elo (vihr), Antti Kurvinen (kesk), Hanna Huttunen (kesk) ja Saara Hyrkkö (vihr).
Äänimäärään nähden edullisimpia kampanjoita läpimenijöistä näyttävät tehneen muun muassa Sdp:n väistyvä puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin (1,3 euroa per ääni) ja perussuomalaisten Petri Huru (1,1 euroa per ääni).
Sosiaalidemokraattien listalta eduskuntaan ponnistanut ”someterapeutti” Ville Merinen käytti ennakkoilmoituksensa mukaan vain 0,4 euroa yhtä ääntä kohden. Kansanedustajapaikkansa uusinut Sebastian Tynkkynen (ps) taas ilmoitti vaalibudjettinsa kooksi pyöreät nolla euroa.
Eduskunnan ovien ulkopuolelle jäi useita ehdokkaita, jotka käyttivät runsaasti rahaa yhtä ääntä kohden.
Korjausliike-puolueen puheenjohtaja Petri Roininen ”maksoi” peräti 81 euroa yhdestä äänestä. Korjausliike on entiseltä nimeltään Sininen tulevaisuus. Sen perustivat perussuomalaisista vuonna 2017 näyttävästi eronneet kansanedustajat.
Roinisen kampanja kustansi 50 000 euroa, ja häntä äänesti vaaleissa 615 ihmistä. Hän kertoo HS:lle, että kuittasi kulut kokonaan itse ”riippumattomuuden takia”. Summasta yli puolet meni televisiomainontaan.
”Tulos oli iso pettymys. Kiersin paljon vaalitoreilla ja tapasin tuhansia ihmisiä. Sain paljon kannatusta myös sosiaalisessa mediassa, mutta kannatus ei konvertoitunut ääniksi.”
Mitä vaaleista jäi käteen?
”Lähiviikot näyttävät jatkon. Meillä on ohjelma, jolla Suomen julkinen talous korjataan ja saadaan kansantalous kasvuun. Saimme sitä viestiä paljon eteenpäin.”
Kaikkien ennakkoilmoituksen tehneiden ehdokkaiden keskimääräinen vaalibudjetti oli noin 9 400 euroa. Yhdestä äänestä ”maksettiin” keskimäärin 9,4 euroa.
Ennakkoilmoitus sisältää suunnitelman rahoituslähteistä ja siitä, mihin rahaa käytetään. Ilmoituksen tekeminen ennen vaaleja on vapaaehtoista, mutta siitä on hyötyä äänestäjälle, joka haluaa vaikkapa tietää, millaiset tahot ehdokasta rahoittavat.
On tavanomaista, että ennakkoilmoituksen tiedot poikkeavat lopullisista vaalirahoitusilmoituksista, koska kampanjasuunnitelmat voivat elää aivan viime metreille saakka.
Eduskuntaan valittujen täytyy toimittaa varsinainen vaalirahoitusilmoitus Valtiontalouden tarkastusvirastolle kesäkuun 5. päivään mennessä.
Keskustan Lohi teki vapaaehtoisen ilmoituksen yli kaksi viikkoa ennen varsinaista vaalipäivää. Hänen mukaansa on ”reilu peli”, että rahoituksesta kerrotaan jo ennen vaaleja.
”Minulla ei ole mitään hävettävää ilmoittaa esimerkiksi, että yritykset tukevat minua”, Lohi sanoo.
Korjausliikkeen Roininen taas sanoo toimineensa pörssiyhtiön toimitusjohtajana pitkään ympäristössä, joka perustuu läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen.
”Ei ollut kysymystäkään, teenkö ilmoitusta vai en.”
