Suomi kääntyi oikealle, mutta vasta hallitus­neuvottelujen jälkeen selviää, kuinka paljon

Vaalien jälkeen Suomi elää varmuudella niukemmin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tarvitsee mukaan muitakin puolueita kuin Riikka Purran perussuomalaiset tai Sanna Marinin Sdp:n, jos hän haluaa koota enemmistöhallituksen. Kuva Ylen eduskuntavaalien suuren vaalikeskustelun alusta torstaina.

| Päivitetty

Vielä 2000-luvun alussa valitettiin, ettei Suomen puolueita tahdo erottaa toisistaan. Kaikki suuret puolueet karttoivat äärilinjauksia.

Sunnuntain vaalien jälkeen ei voi enää valittaa, etteikö eroja olisi.

Nämä olivat aatevaalit. Kansa äänesti nykyisen hallituksen politiikkaa vastaan, sillä oppositio sai 17 paikkaa lisää ja hallituspuolueet menettivät 17 paikkaa.

Kokoomus on siirtynyt oikealle, Sdp ja vihreät vasemmalle. Kansasta viidesosa antoi äänensä perussuomalaisille, joka keräsi kaikkien aikojen parhaan tuloksen.

Suomen poliittinen keskikenttä alkaa olla varsin tyhjä.

Keskusta sai kaikkien aikojen huonoimman tuloksen, ja vihreät hävisi paikkoja suhteellisesti eniten.

Kolme suurinta puoluetta suurenivat, keskikokoiset pienenivät.

Hallitusneuvotteluista on ennakoitu vaikeita.

Tämä johtuu siitä, että puolueet ovat asettaneet poikkeuksellisen paljon ehtoja sille, kenen kanssa ne suostuvat olemaan hallituksessa.

Riittävän suurella enemmistöllä toimivaa hallitusta on vaikea muodostaa ilman vihreitä tai keskustaa.

Kokoomus tarvitsee perussuomalaisten tai Sdp:n lisäksi pienempiä puolueita mukaan, jos maahan halutaan enemmistöhallitus.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi vaali-iltana, että hallitukseen meno heikon vaalituloksen jälkeen on kovin vaikeaa. Keskusta tulee siis hinnoittelemaan kumppanuutensa kunnon eduilla omille kannattajilleen tai sitten se jää oppositioon.

Hallitus voidaan kuitenkin saada odotettua helpommin kasaan, jos Rkp lähtee mukaan. Rkp on ollut vastahakoinen perussuomalaisten ohjelmaa toteuttavaa hallitusta kohtaan, mutta mieli voi muuttua.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa hallitukseen lähtisivät suurella varmuudella kristillisdemokraatit ja Liike Nyt.

Kokoomuksen ja Sdp:n sinipunahallitus vaatisi avukseen vihreät, jotta sillä olisi selvästi yli sata paikkaa eduskunnassa.

Erittäin vaikeaa hallitukseen meno on myös vihreille. Ehtona hallitukseen menolle olisi luultavasti se, että se saar riittävästi ilmasto- ja luontovaatimuksiaan läpi.

Sinipunahallitukseen lähtisi todennäköisesti Rkp ja ehkä myös kristillisdemokraatit.

Tässä vaihtoehdossa oikeistolaiset kokoomus ja Rkp sekä toisella puolella Sdp ja vihreät olisivat varsin tasavahvoja ryhmiä.

Tämä ei ehkä ole kokoomuksen lempivaihtoehto, kun se haluaa sopeuttaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana.

Kokoomuksen näkökulmasta kristillisdemokraatit tasapainottaisivat tilannetta, mutta se toisi jo ehkä liikaakin väriä hallitukseen.

Hallituksen muodostamista vaikeuttaa myös rahapula.

Seuraava hallitus tulee jakamaan niukkuutta. Se tietää oppositiopuolueille lokoisia aikoja, sillä leikkauksia on helppo haukkua.

Vielä on kuitenkin vaikea sanoa, miten maa täsmälleen muuttuu, koska edes vaalituloksen julkistamisen jälkeen ei voi varmuudella sanoa, ketkä muutosta alkavat toteuttaa.

Hallituspeli alkaa heti epävirallisilla tunnusteluilla.

Virallisesti hallitusta aletaan muodostaa, kun eniten kansanedustajia saaneen puolueen puheenjohtaja kutsuu eduskuntapuolueet valitsemaan hallitustunnustelijan puolueiden alustavan kaavailun mukaan 14. huhtikuuta.

Yleensä suurimman puolueen puheenjohtaja tekee puolueille joukon kysymyksiä. Vastausten pohjalta alkavat tunnustelut hallituskokoonpanosta.

Jos hallitusta ei tahdo syntyä, siirtyy vuoro seuraavaksi suurimmalle puolueelle. Näin ei ole käynyt kertaakaan nykyisen perustuslain aikana.

Lue lisää: Perus­porvari, sini­puna vai jotain ihan muuta? HS käy läpi mahdolliset hallitus­pohjat

Kokoomus ilmoitti, että tärkein asia hallitusneuvotteluissa on talous eli julkisen talouden sopeuttaminen. Tämän takia yhteistyö perussuomalaisten kanssa olisi kokoomukselle helpompaa kuin Sdp:n kanssa.

Sdp jarruttaisi hallituksessa kokoomuksen säästöjä, mutta perussuomalaisten linja on arvailujen varassa.

Yksikään hallituspohja ei kuitenkaan pääse pakoon terveyspalvelujen kehnoa tilaa, Venäjää naapurina, työvoimapulaa, ilmastokriisiä ja luontokatoa.

Suomi muutetaan tulevissa hallitusneuvotteluissa syntyvällä hallitusohjelmalla. Ohjelmissa kuuluu aina kaikkien hallituspuolueiden ääni.

Suurin vaikutus ohjelmaan on pääministeripuolueella, sillä se vetää neuvotteluja.

On myös voimia, joiden takia Suomi ei totaalisesti muutu neljässä vuodessa, vaikka suunta kääntyykin.

Parinkymmenen prosentin ääniosuudella yksikään puolue ei muuta Suomea neljässä vuodessa valtavasti, vaikka olisi pääministeripuolue.

Suomi säilyy hyvinvointivaltiona, tosin muita Pohjoismaita köyhempänä.

Ilmasto-, kehitysyhteistyö- ja maahanmuuttopolitiikka muuttuu ainakin jonkin verran, jos hallituksessa on perussuomalaiset. Suomi siirtyisi ehkä enemmän Tanskan kaltaiseksi.

Suurin arjessa näkyvä muutos on se, millaisia leikkauksia hallitus tekee valtion rahoittamiin tukiin kansalaisille, instituutioille, hyvinvointialueille, kunnille ja yrityksille.

Vaikka Sdp tulisi valtaan, rahaa ei enää jaettaisi yhtä avokätisesti kuin nykyisen hallituksen aikana.

Suomen tulevaa muutosta on vaikea arvioida myös siksi, että kukaan ei tiedä, kuinka kauan hallitus pysyy pystyssä, vaikka hallitukset ovat olleet vallassa pääosin melko pitkiä kausia viime vuosikymmenillä.

Populistiset puolueet ovat usein menettäneet kannatusta, kun ne ovat päässeet valtaan ja joutuneet tekemään kompromisseja.

Timo Soinin johtamien perussuomalaisten kannatuksesta lähti alkuhuuman jälkeen kymmenisen prosenttiyksikköä pois Juha Sipilän (kesk) hallituskauden ensimmäisen vuoden aikana, ja puolue jakautui.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra joutuisi ministerinä ajamaan EU:ssa linjauksia, jotka on hyväksynyt eduskunnan suuri valiokunta, ei perussuomalaisten eduskuntaryhmä.

Eduskuntaan valittaneen kuitenkin noin 80 prosenttia kansanedustajia sellaisista puolueista, joiden päämääränä ei ole erota EU:sta. Erovaatimus on edelleen perussuomalaisten ohjelmassa.

Hallituksen muodostamisen jälkeen hallituksen kykyyn tehdä muutoksia vaikuttaa vahvasti se, miten sen kannatus kehittyy kuukausittain julkaistuissa kannatusmittauksissa.

Hallituspuolueen kestävyyttä puolustaa hallitusohjelmaa mitataan joka tunti sosiaalisessa mediassa.

Erityisen ongelmallista se on, jos pääministeripuolueen kannatus romahtaa, oli se mikä puolue tahansa. Kokoomuksen kannatus kuitenkin kestää leikkauksia varsin hyvin.

Lähtökohta kuitenkin on, että Suomi tulee muuttumaan näiden vaalien jälkeen, ehkä jopa merkittävästi. Sehän vaalien tarkoitus on.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat