Bryssel
Useat Suomen vaaleja ennakoivat ulkomaiset mediat nostavat yhdeksi päähuomiokseen sen, että Euroopassa tunnettu pääministeri Sanna Marin (sd) ei välttämättä viekään sosiaalidemokraatteja voittoon Suomessa.
Ei, vaikka Marinin nyt johtama Suomi nimettiin vastikään maailman onnellisimmaksi maaksi. Nato-hakemuksellekin tuli ratifiointi kaikilta Naton jäseniltä vielä Marinin kaudella.
Monet ulkomaiset mediat aloittavat tähän mennessä ilmestyneen vaaliraportointinsa Marinin kautta, mutta kuvaavat laajemmin poliittista asetelmaa, jossa vaalikeskustelua ovat hallinneet talousteemat ja perinteiset oikeiston ja vasemmiston jakolinjat.
Mediat kertaavat myös sen, mitä Suomessa on ennustettu: tulevat hallitusneuvottelut voivat olla ennätyksellisen vaikeat.
Nato-jäsenyyden ja tunnetun pääministerin takia vaalit kiinnostavat ulkomaista mediaa enemmän kuin yleensä. Ulkoministeriö kertoi aiemmin, että Suomeen on tulossa noin 70 ulkomaista toimittajaa vaaleja seuraamaan.
Brittiläinen Financial Times haastattelee politiikan tutkijaa Hanna Wassia, jonka mukaan Marinilla on kaksi imagoa.
”Ulkomailla hän on rocktähti, Suomessa hän on polarisoiva hahmo”, Wass sanoo.
Financial Times kiinnittää huomiota siihen, että Marin on vienyt Suomen demareita vasemmalle ja pyrkii tarjoamaan selkeän ideologisen vaihtoehdon, mikä lehden arvion mukaan on pohjoismaisittain harvinaista – koska yleensä pääpuolueiden erot ovat yksityiskohdissa eivätkä perusfilosofiassa.
Saksalaisen Handelsblattin mukaan ilman Marinia myös Sdp:n kannatus olisi paljon nykyistä matalampi.
Marinin kesäinen tanssivideo tulee säännöllisesti vähintään mainituksi häntä koskevissa kirjoituksissa. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT myös näyttää siitä otteita raportissaan.
”Marinin viimeinen tanssi?” otsikoi EU-asioita seuraava verkkolehti Politico.
Politicon mukaan Marin saa kritiikkiä valtion menojen kasvusta ja velkaantumisesta, jotka ovat säntillisten suomalaisten päähuoli. Politico muistuttaa myös, että Marin nousi pääministeriksi vasta kun hänen edeltäjänsä Antti Rinne (sd) oli joutunut väistymään.
Politicon mukaan Suomi voi liittyä niiden Euroopan maiden joukkoon, joissa oikeisto on viime aikoina ottanut vaalivoittoja. Politico nostaa esiin Helsingin Sanomien uutisen siitä, että avoimen rasistinen ja fasistinen sinimusta liike pääsi puoluerekisteriin poistamalla lainvastaisia kohtia ohjelmastaan, mutta ei kuitenkaan poistanut niitä nettisivuiltaan.
Lisäksi Politico mainitsee muutaman muun ulkomaisen median tavoin vaalityötä tehneeseen Ben Zyskowicziin (kok) kohdistuneen hyökkäyksen.
Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan on uutta Suomen politiikassa, että pääministerin suosio ei ole laskenut kauden loppua kohti. BBC käy läpi hallitusvaihtoehtoja ja ennakoi vaikeita neuvotteluita sekä ennustaa hallituksen kokoamisen olevan työläintä perussuomalaisille, jos he siinä tilanteessa ovat vaalien jälkeen.
Ruotsalainen Dagens Nyheter uutisoi aiemmin maaliskuussa erikseen sen, että ruotsidemokraattien puoluejohtaja Jimmie Åkesson kävi Helsingissä antamassa tukea perussuomalaisille.
Perussuomalaisten imago on lehden mukaan muuttunut: kansanomainen populistipuolue, jonka juuret ovat maaseudulla, on nyt ”moderni eurooppalainen äärioikeistopuolue”.
Useat mediat mainitsevat perussuomalaisten taidot sosiaalisessa mediassa, erityisesti Tiktokissa.
Tanskalaisen Jyllands-Postenin mukaan ruotsin kielen asema on yksi keskeinen vaaliteema. Lehden mukaan perussuomalaiset haluavat sen vapaaehtoiseksi kouluissa, ja kokoomus pitää englantia yhtä tärkeänä kuin ruotsia. Ruotsin kielen tukipuolueiksi lehti laskee Rkp:n lisäksi vasemmistoliiton ja keskustan.
”Myös sosiaalidemokraatit ovat tällä linjalla. Pääministeri Sanna Marin poikkeaa kuitenkin aiemmista pääministereistä siinä, ettei hän puhu ruotsia julkisesti. Siksi hänen puolueensa puheet ruotsin tärkeydestä kuulostavat ontoilta”, Jyllands-Posten arvioi.
Saksalaisen Frankfurter Rundschaun mukaan Suomen vaalikamppailussa ei ole puhuttu Nato-jäsenyydestä ja Venäjä-suhteesta. Sen sijaan poliitikot keskustelevat lehden mukaan sivistyneesti Suomen kannalta vähemmän eksistentiaalisista aiheista kuten kouluista, valtiontalouden säästöistä ja työvoimapulasta.
Tv-kanava Euronews sen sijaan on laittanut vaalianalyysiinsä otteen kolmen suurimman puolueen puheenjohtajadebatista Ylellä, jota Euronewsin mukaan luonnehdittiin Suomessa ”epäsuomalaiseksi” etusormien heristelyn ja huutamisen takia.
Näyttökuva Yle Areenasta, jossa Riikka Purra (vas.) ja Sanna Marin ovat sormet pystyssä Ylen puheenjohtajatentissä 21. maaliskuuta 2023. Oikealla Petteri Orpo ja toimittaja Sanna Savikko.
Oikaisu klo 18.19: Korjattu kuukausi jutun pääkuvasta: HS:n vaalitentti oli 28. maaliskuuta, ei 28. huhtikuuta. Korjattu myös vuosiluku Ylen puheenjohtajatentistä otetusta kuvasta: oikea vuosi on 2023, ei 2022.