Ylen Ykkösaamun lämpiössä Minja Koskela valittaa väsymystään. Uni ei ole maistunut. Edellisenä yönä silmät lävähtivät auki jo ennen kolmea.
Kroppa on jatkuvassa stressitilassa.
”Jännittää”, Koskela sanoo.
Ei radiolähetys, vaan kaikki se, mitä Minja Koskelan elämä tällä hetkellä on.
Kaksi vuotta sitten Minja Koskela meni äänivyöryllä Helsingin kaupunginvaltuustoon. Sunnuntaina hänet valittiin yli kymmenellätuhannella äänellä eduskuntaan.
Viime vuonna Minja Koskela väitteli musiikin tohtoriksi ja julkaisi levyn.
Vain muutama vuosi sitten hän oli feminismiskenessä tunnettu bloggaaja ja muutamalle tuhannelle Instagram-seuraajalle puhuva poliitikon alku.
Nyt seuraajia on yli 30 000 ja Minja Koskelasta spekuloidaan vasemmistoliiton uutta puheenjohtajaa.
Perussuomalaisten uusi kansanedustaja Joakim Vigelius ja Minja Koskela odottavat vuoroaan mennä Ykkösaamuun puhumaan siitä, miltä tuntui päästä kansanedustajaksi. Molemmat nousivat eduskuntaan sosiaalisen median avulla.
Kaksi vuotta sitten Koskela sai kuntavaaleissa 5 612 ääntä. Se oli yllätys, jota Koskela juhli kotona puolisonsa kanssa äänettömästi. Vastasyntynyt lapsi oli nukkumassa, eikä häntä saanut missään tapauksessa herättää.
Samassa Koskela tajusi, että tulos antoi hyvän pohjan eduskuntavaaleihin.
”Ajatus kansanedustajuudesta on ollut aikaisemmin aika utopistinen. Olen kotoisin lahtelaisesta lähiöstä, eivätkä vanhempani ole korkeasti koulutettuja”, Koskela sanoo Ylen lähetyksen jälkeen kahvilassa.
Hän elää nyt välipäiviä. Eduskunta kokoontuu vasta pääsiäisen jälkeen, eikä Koskelalla ole oikein hajua, mitä kaikella vapaa-ajalla tekisi.
”Kun olen tajunnut, että kansanedustajuus on mahdollista, olen mennyt sitä kohti määrätietoisesti.”
Kampanja starttasi vuoden 2022 toukokuussa. Elokuvaohjaajana työskentelevä mies ohjasi kampanjavideon, jossa Koskela kokoaa ihmisiä yhden katon alle keskustelemaan yhteiskunnallisia asioista.
Instagramissa hän piti lähetyksiä, joissa hän puhui ajankohtaisia asioita. Kadulla Koskela tiimeineen jakoi 11 000–12 000 flaijeria. Tiktokissa Koskelan videot keräsivät jopa yli 200 000 katselukertaa.
Koskelaa tituleerataan usein Instagram-poliitikoksi, mikä on liian pelkistävä titteli.
Politiikassa hän on nimittäin pyörinyt jo kauan. Koskela on aikaisemmin työskennellyt esimerkiksi vasemmistoliiton Helsingin puoluetoimistolla sekä feministisen puolueen kaupunginvaltuustoryhmän poliittisena sihteerinä.
Hän on myös musiikin tohtori ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
”Narratiivi minusta Instagram-poliitikkona on jännä. Se on puhuttu sellaiseksi.”
Lue lisää: Minja Koskela nousemassa eduskuntaan – Teki kovan kampanjan Instagramissa
kampanjan aikana, kun paine kasvoi, Koskela lähti juoksulenkille. Hän kuunteli Antti Aution Kaikki hyvin -kappaletta uudestaan ja uudestaan.
”Mul on tänään kaikki hyvin. Jos kysyt niin sanon, että kaikki on hyvin”, kuulokkeissa jyrisi.
Koskela irtisanoutui tammikuussa Musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtajan pestistä, koska elämä alkoi olla vähän liian hektistä. Hän oli laskenut säästöjen riittävän noin neljäksi kuukaudeksi, jos kansanedustajuuden portit eivät aukea.
Eduskuntaan Koskela halusi, koska hän haluaa valtaa. Sitä ei saa pelätä sanoa ääneen.
”Valta on se, millä asioita tehdään. Valta on keskeinen työkalu.”
Vaali-ilta alkoikin hyvin. Jo tuhannet ennakkoäänet antoivat ymmärtää, että Koskela pääsee läpi. Koskela hyppäsi taksiin ja lähti kohti vasemmistoliiton vaalivalvojaisia Helsingin Ääniwalliin.
”Taksissa huomasin, että puolueen kokonaisuus ei näytäkään niin hyvältä. Seuraaminen oli vaikeaa, kun ihmiset onnittelivat minua ja viestejä tulvi.”
Koskela sai lopulta 10 112 ääntä, mikä oli Helsingin kaikista ehdokkaista seitsemänneksi eniten. Kaksi muuta Helsingin vasemmistosta valittua kansanedustajaa Mai Kivelä ja Veronika Honkasalo saivat yhteensä vähän yli 12 000 ääntä.
Suomen kansa päätti vaaleissa kääntyä oikealle. Vasemmistoliitto menetti vaaleissa viisi paikkaa, mikä oli puolueelle täydellinen katastrofi. Koskela ei peittele harmitustaan.
”Se aiheuttaa ristiriidan, että itse sain hyvän tuloksen ja puolueella meni huonosti.”
Vaalit olivat vaihtoehtojen tarjoiluvaunu. Esillä olivat oikeistolainen ja vasemmistolainen talouspolitiikka. Nyt kansa valitsi oikeistolaisen talouspolitiikan, mikä ei ole Koskelan mielestä tyhmä vaihtoehto.
Hän on vain täysin eri mieltä sen sisällöstä.
”Narratiivi Suomen velasta on ollut pitkään, että se on vastuutonta ja hallitus on velkaantunut vastuuttomasti. Ehkä se narratiivi ei ole koko totuus. Yritimme haastaa, mutta se ei nyt kannattanut”, Koskela sanoo.
”En voi poliitikkona sanoa, että äänestäjät äänestivät väärin.
Koskelan mukaan vasemmistoliiton täytyy analysoida, mistä vaalitappio johtui ennen kuin voi alkaa syyttää esimerkiksi taktista äänestämistä.
”En voi poliitikkona sanoa, että äänestäjät äänestivät väärin. Olen tulevassa pestissä edustamassa demokratiaa. Tulos kun tulee, niin sen kanssa ollaan.”
Mitä se tarkoittaa?
”Näyttää siltä, että me olemme tulevan politiikan vastavoima”, Koskela sanoo ja muistuttaa, että vasemmistoliiton on vaikea mennä kokoomuksen kanssa hallitukseen ja hallitusta on vaikea muodostaa ilman kokoomusta.
Vastavoimaksi Koskela on valmis.
Väitöskirjassaan hän käsitteli peruskoulun musiikkiopetuksen demokratiaa. Ohjaaja ehdotti Koskelalle, että tämä voisi hyödyntää belgialaisen teoreetikon Chantal Mouffen ajatusta konfliktista keskeisenä demokratiaelementtinä.
”Uppouduin ajatukseen. Se on läheinen ajatus politiikan tekemisessäni, että eroja tehdään näkyväksi. Keskustelu voi olla kiivasta, enkä pelkää tai kavahda sellaista.”
”Politiikkaa täytyy tehdä toki myös rakentavasti, mutta debatti ja konflikti kuuluvat politiikkaan.”
Vigelius, Koskela ja kokoomuksen Karoliina Partanen radiolähetyksessä. Debattiin Koskela sanoo olevansa valmis.
Sivistynyttä debattia voi käydä ainakin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän sisällä. Puolueen 11 valitusta edustajasta kaikilla paitsi Aino-Kaisa Pekosella ja Jussi Saramolla on korkeakoulutus.
Esimerkiksi puolueen lehti Kansan uutiset pohti vaalien jälkeen, onko vasemmistoliitto jo liikaa etujoukkopuolue.
Perinteisiä duunareita vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä ei löydy. Koskela sanoo kiinnittäneensä samaan huomiota.
”Työväenliikkeeseen on toki aina kiinteästi kuulunut sivistys ja ajatus, että on arvokasta, että ihmiset lukevat ja sivistyvät.”
”On kuitenkin niin, että hävisimme Lapissa, Satakunnassa ja Keski-Suomessa paikat. Samalla kaupungeissa kasvatus on kasvanut, Helsingissäkin tuli pieni vaalivoitto.”
Koskela pohtii, mitä se tarkoittaa. Hän ei tiedä.
”Siinä on olemassa ilmiö, jota yritän hahmottaa, mutta en osaa vielä analysoida. Se on osa keskustelua, mitä puolueessa pitää käydä.”
Puolueen puheenjohtaja Li Andersson ilmoitti jo vuosi sitten, että nämä eduskuntavaalit ovat hänen viimeisensä puheenjohtajana.
Koskelalla on takana kahdet erinomaiset vaalit, ja hän tavoittaa kymmeniätuhansia ihmisiä sosiaalisen median kautta. Toisin sanoen hän on tietenkin mukana puheenjohtajaspekulaatioissa.
Voi kuitenkin kysyä, tuleeko tämä kaikki Koskelalle nyt liian nopeasti.
”Kyllä.”
Hän alkaa puhua siitä, miten valta on vain lainassa.
”Valta on instrumentti, jota nyt opettelen käyttämään kansanedustajana. Keskityn siihen. En lähde puheenjohtajaspekulaatioihin.”
Eli et aio lähteä seuraaviin puheenjohtajavaaleihin?
”Ei, vaan en lähde spekulaatioihin.”
Tuo ei tarkoita yhtään mitään.
”Minulle se tarkoittaa, että minulla on nyt tämä asia”, Koskela hymyilee ja tarkoittaa kansanedustajuutta ja oman tiedon lisäämistä.
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoi ennen vaaleja Helsingin Sanomille, että poliitikot ajattelevat nykyään itse eivätkä yhdessä.
”Tämä nykyinen poliittinen kulttuuri voi suosia sentyyppistä älykkyyttä, missä minä itse ajattelen. Se on kuitenkin toisenlainen älykkyyden ulottuvuus, missä minä ajattelen yhdessä sinun kanssasi”, Siimes pohti.
Minä-ajattelun voi helposti liittää Instagramiin, missä poliitikot viestivät suoraan omalle kannattajaryhmälleen.
Minja Koskelakaan ei periaatteessa tarvitse vasemmistoliittoa mihinkään, vaan hänellä on kannattajat omissa käsissään. Jos Koskela vain saa aktivoitua seuraajansa äänestämään, niin hän ei tarvitse muita.
””Minusta on selvää, että demareissa on oikeistosiipi.”
Koskela on samaa mieltä, että politiikka on henkilöitynyt ja esimerkiksi Instagramista pitäisi voida puhua myös kriittisesti. Hän ei kuitenkaan näe, että olisi yksinään Instagramissaan tehnyt tätä kaikkea.
”Oma ajatteluni lähtee vasemmistolaisesti ajatteluperinteestä. Se ei ole syntynyt tyhjiöstä. On puolue, puolueohjelmat, yhdessä pohditut suunta sekä arvopohja, joita on debatoitu puolueen sisällä.”
”Meillä Helsingissäkin vasemmistoliiton kannatus on ollut tasaisen nouseva jo ennen minua. Ei se mennyt niin, että minä tulin ja kaikki olivat, että oho, tulipa ääniä. On tehty pitkäjänteisesti työtä yhdessä.”
Vasemmistoliitto on tehnyt työtä yhdessä myös sosialidemokraattien ja vihreiden kanssa neljän vuoden ajan. Näissä vaaleissa monelle äänestäjälle oli ehkä epäselvää, mitä eroja Sdp:llä, vasemmistoliitolla ja vihreillä käytännössä oli.
Puolueiden vaaliohjelmien perusteella eroja ei juurikaan ollut.
Koskela on eri mieltä. Hänen mielestään esimerkiksi Sdp:llä ja vasemmistoliitolla on yksi selkeä ero.
”Minusta on selvää, että demareissa on oikeistosiipi.”
Keitä he ovat?
”En ala tässä nimetä ihmisiä, mutta kyllähän he näkyvät sisäisissä keskusteluissa. Toinen asia on, että demarien ilmastopolitiikka ei ole niin intohimoista.”
Koskela itse valitsi aikoinaan vasemmistoliiton ilmasto- ja talouspolitiikan takia. Vihreät ei ollut taloudellisesti tarpeeksi vasemmalla ja Sdp:n ilmastolinjaukset olivat ”kunnianhimottomia”.
”Tämä oli minulle se erottava tekijä.”
Koskela haukottelee. Hän ei ehkä ole tylsistynyt, vaan todella väsynyt. Hän on politiikan, päivätyön ja musiikkiprojektien päälle ollut yli kaksi vuotta vanhempi.
Puolisonsa kanssa Koskela on sopinut, että joskus toisella on kiireisempää ja sitten toinen ottaa roolia kotona. Hän pohtii, että ei vielä tiedä, kuinka paljon hän tekee töitä pääsiäisen jälkeen, kun uusi eduskunta kokoontuu.
”Jännittää, minkä verran kansanedustajuus rokottaa vanhemmuutta.”
”Tai no, kun lapsi nukkuu, niin voi tehdä töitä.”
Oikaisu 9.4. kello 11.05: Koskelan äänimäärä eduskuntavaaleissa oli 10 112 ääntä, ei 10 060 kuten jutussa ensin virheellisesti kerrottiin.
Oikaisu 9.4. kello 12.30: Jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti, että vasemmistoliiton 11 valitusta edustajasta kaikilla paitsi Jussi Saramolla on korkeakoulutus. Korkeakoulutusta ei ole myöskään Aino-Kaisa Pekosella.
Kuka?
Minja Koskela
Ammatti: Kansanedustaja
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri, musiikin tohtori
Perhe: Puoliso ja 2,5-vuotias tytär
Harrastukset: Juokseminen, lapsen muskari
