Oulu/Muhos
Sunnuntain eduskuntavaaleissa keskustan vihreä katosi tyystin Suomen 13 vaalipiirin voittajia kuvaavalta kartalta. Se on näiden vaalien yksi suurimmista mullistuksista.
Maaseudun päällä lukee nyt PS.
Perussuomalaiset oli suurin puolue Oulun, Lapin, Vaasan, Satakunnan, Savo-Karjalan ja Hämeen vaalipiireissä. Pinta-alassa laskettuna perussuomalaiset valtasi reilusti yli puolet Suomesta.
Varsinkin Oulun vaalipiirin kääntyminen perussuomalaisille oli keskustalle sokki. Lapin Kansa -lehdessä Oulun piiriä kuvailtiin keskustan perinteiseksi ”ikiläänitykseksi”.
Miksi niin moni maaseudun äänestäjistä vaihtoi puoluetta? HS matkasi Oulun seudulle kysyäkseen, miten paikalliset perussuomalaispoliitikot ja äänestäjät käännettä selittävät.
Emman saluuna palvelee entisen Shell-huoltamon tiloissa. Karaokelaitteet odottavat nurkassa, ja tiskiltä saa suodatinkahvia ja luumuhillomunkkia.
Ollaan Oulun maaseudulla, Pikkaralassa.
Nurkkapöydässä istuu kaksi perussuomalaista poliitikkoa: jatkokaudelle äänivyöryllä valittu Jenna Simula ja keskustasta perussuomalaisiin loikannut Merja Rasinkangas. Hän teki pikakampanjalla kovan tuloksen ja nousi varasijalle.
Simula ja Rasinkangas ovat hyviä ihmisiä kertomaan, miksi niin moni entinen keskustalainen äänesti nyt perussuomalaisia. Molemmat tapasivat vaalikiertueillaan lukemattomia sellaisia ihmisiä.
Simula summaa, että ihmiset kokevat keskustan ”levittelevän käsiään” samalla kun syrjäseutujen ”suomalainen elämänmuoto” on uhattuna.
”Koetaan, että keskusta on myynyt arvonsa.”
Haastattelu keskeytyy, kun työtakkiin sonnustautunut asiakas huutaa tiskiltä, että ei bensan hinnan nousu Ukrainan sodasta johdu, vaan öljy-yhtiöiden ahneudesta.
”Kaikki on niin kallista, että kohta ei kannata töitä tehdä!”
Simula ei välihuudosta hätkähdä.
”Siinä sait ihan hyvän näytteen”, hän vain toteaa ja hymyilee.
Hän viittaa aiempaan kysymykseen vaalikentillä vastaan tulleista teemoista.
Vielä vähemmän – jos mahdollista – huutelua säikähtää Rasinkangas. Hän on työskennellyt vuosikymmeniä järjestyspoliisina. Naapurista kotoisin hänkin.
”Ihmiset kokevat sen kurittamisena, että sähkön ja bensan hinnat nousevat. He vaativat muutosta”, Rasinkangas sanoo.
Kurittaminen, arvojen myyminen, syrjäseudun elämänmuodon uhanalaisuus. Mistä nämä äänestäjien tunteet ovat saaneet alkunsa?
Molemmat nostavat esiin turpeen ”alasajon”.
Sanna Marinin (sd) hallitus asetti tavoitteeksi turpeen käytön puolittumisen vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä alasajo tapahtui paljon nopeammin, koska päästöoikeuksien hinnat nousivat.
Perussuomalaiset vaatii EU:n päästökaupan keskeyttämistä.
Maatalouden kustannuskriisi on toinen teema. Venäjän hyökkäys nosti lannoitteiden hinnat pilviin, ja hallitus kasasi maatalouteen lisätukipaketin keskustan kirittämänä.
Simulan mukaan se ei riittänyt.
”Kustannuskriisi on historiallisen paha. Hallitus jätti maatilat ahdinkoon”, hän sanoo.
Lue lisää: Tältä näyttää maatalouden kriisi kahdella tilalla: ”Tämä on tehty ihan mahdottomaksi”
Jenna Simula sai eduskuntavaaleissa 9 484 ääntä ja meni kirkkaasti läpi. Puoluetoveri Olli Immosen putoaminen jäi kuitenkin harmittamaan.
Simula haluaisi polttoaineveroa alas ja jakeluvelvoitteen lieventämistä entisestään. Jakeluvelvoite tarkoittaa uusiutuvien polttoaineiden suosimista ilmaston vuoksi.
Simula mainitsee myös sähköautojen hankintatuen. Hänen mukaansa se kohdistui suurituloisille.
”Se oli elitistinen tuki.”
Kumpikaan poliitikoista ei kiistä ilmastonmuutosta, mutta molemmat haluaisivat jarruttaa sitä nykyistä hitaammin.
Siksi on puhuttava myös tuulivoimasta. Pohjois-Pohjanmaa tuottaa yli 40 prosenttia Suomen tuulisähköstä, ja taivasta vasten pyöriviä lapoja näkyy vähän joka puolella.
Simula kirjoitti Ylen vaalikoneeseen, että hän ei halua Pohjois-Pohjanmaasta ”Suomen ja Euroopan tuulivoimareservaattia”.
”Täällä tuotetaan sähköä, jota sitten etelässä kulutetaan. Ja sitä varten hakataan siirtolinjoja”, Simula sanoo. ”Minusta olisi parempi rakentaa sitä merelle.”
Hän liikkuu myös vesillä. Vappuna hän aikoo hyljejahtiin. Hänestä myös metsästys on elämäntapa, jota keskustan olisi pitänyt puolustaa enemmän.
Rasinkangas vahvistaa, että varsinkin sudet puhuttavat. Hallinto-oikeuksissa on kaatunut lupia suden kannanhoidolliselle metsästykselle.
Näkymä hevostallin pihamaalla Oulun Pikkaralassa.
Keskustan äänestäjien loikan takana oli kuitenkin muutakin kuin hintoja ja tuulimyllyjä. Oli kyse myös arvoista. Tätä mieltä ovat molemmat poliitikot.
Keskusta teki töitä hallituksessa, jonka ajatukset olivat monelle syrjäseutujen äänestäjälle liian vapaamielisiä.
”Yllättävän moni otti esille kannabiksen dekriminalisoinnin”, Rasinkangas sanoo. Hallituksesta sitä olisivat kannattaneet vihreät ja vasemmistoliitto, mutta keskusta ei. Keskustanuoret julkaisi myönteisen kannan.
Näkymä Muhoksen Halpahallin edustalta. Oulun naapurissa Muhoksella perussuomalaiset teki erityisen hyvän tuloksen.
Simula kertoo kuulleensa paljon mainintoja translaista.
Rasinkankaan omaa aluetta ovat koulut, joissa hän poliisina kiertää. Myös kasvatuksen arvot puhuttivat vaaliteltoilla.
”Opettajille pitää antaa auktoriteetti ja välineet puuttumiseen”, hän sanoo. ”Väkivallan määrä on kasvanut ihan älyttömästi. Viimeksi jouluviikolla takavarikoin yhdestä koulusta kolme puukkoa.”
Juttua riittäisi, mutta Simulalla on edessä valmistautuminen Helsingin-reissua ja eduskunnan järjestäytymistä varten. Parkkipaikalla odottaa kampanja-auto, jonka kyljestä katsovat toisen kauden kansanedustajan kasvot.
Merja Rasinkangas taputti naapuriensa ravihevosta Credit Lineä eli ”Reetua”. Rasinkangas vaihtoi puolueen keskustasta perussuomalaisiin, kun keskustan piiri ei päästänyt häntä ehdokkaaksi. Hänen mukaansa perustelu oli, ettei toiselle poliisiehdokkaalle haluttu kilpailua.
Rasinkangas ehtii vielä näyttää paikkoja. Ajetaan läheisen hevostallin pihaan. Siellä on kuulemma tuttuja ja tuttu hevonenkin, Credit Line.
Tallia hoitava Hämäläisen perhe kuuluu niihin, joilla puolue vaihtui keskustasta perussuomalaisiin.
”Tehtiin elämä kalliiksi”, kuvaa isäntä Mika Hämäläinen tuntojaan hallituskaudesta.
Tallilla turvetta käytetään hevosten karsinoiden kuivikkeensa. Sen hinta on noussut.
Hevostallia Oulun Pikkaralassa pitävä Mika Hämäläinen kokee, että keskusta olisi voinut tehdä maaseudun eteen enemmän.
Päivi Hämäläinen taluttaa Credit Linen Rasinkankaan taputeltavaksi ja listaa puolueloikkansa syitä: polttoaineiden ja sähkön hinnan nousu, ilmastopolitiikka.
”Keskusta lähti liikaa tuonne vihervasemmiston suuntaan”, hän sanoo.
Pian myös poika Ville Hämäläinen saapuu paikalle.
”Pitäähän sitä luontoa suojella ja ymmärrän myös ilmastonmuutoksen. Mutta se lähti käsistä se touhu”, hän sanoo.
Ville Hämäläinen ajattelee, että perussuomalaisilla on nyt näytön paikka siinä, mitä he pystyvät maaseudun eteen tekemään. Hän suunnittelee, että tilalla voitaisiin viljellä heinän lisäksi myös viljaa.
Kannattavuuden pitäisi sitä ennen parantua.
”Että ei kauppa vetäisi välistä niin paljon”, hän sanoo.
Hän on kuullut viljelijäpiireissä usein erään ruoan arvoketjua kuvaavan sanonnan.
”Se, joka tekee eniten, saa vähiten. Niin sanotaan.”
Hän kaipaisi rohkeutta tukijärjestelmän remonttiin. Tukia pitäisi hänestä keskittää niille, jotka aktiivisesti ruokaa tuottavat. Nyt tukia voi saada peltoalan perusteella, vaikka ei myisi ainuttakaan maataloustuotetta.
”Tuet niille, jotka ne ansaitsee.”
Antti Pirttikangas myi Viskaalin lihakarjatilan tuotteita tehtaanmyymälässä Muhoksella. Hän uskoo perussuomalaisten hyötyvän suoraviivaisesta tyylistään.
Muutaman kilometrin päässä Muhoksen puolella sijaitsee Viskaalin lihakarjatila. Siellä on 1 200 nautaa, teurastamo ja tehtaanmyymälä.
Myymäläpäällikkö Antti Pirttikoski kertoo tiskin takaa, että karitsatuotteet uhkaavat loppua. Sellainen on pääsiäissesonki.
Pirttikosken ääni meni tällä kertaa kokoomukselle, vaikka hän harkitsi viimeiseen asti perussuomalaisten ja Rasinkankaan äänestämistä.
”Myin hänen kampanjaansa tämän tuotteen”, hän sanoo ja nostaa tiskille makkarapaketin, jossa lukee isolla ”Kyrsä”.
Keskustaakin hän on joskus äänestänyt.
Hänellä on näkemys Oulun piirin keikahduksen syystä.
”Perussuomalaisten ajatusmaailma on paljon suoraviivaisempaa. Keskusta on etääntynyt ihmisistä.”
Omaan intohimoonsa eli ruokaan liittyen hän pohtii pientuottajien asemaa. ”Millä tavalla keskusta on ajanut sitä?”
Viskaalin tilan Limousin-rotua edustava siitossonni otti alkuillasta rauhallisesti. Painoa sillä on yli tuhat kiloa.
Hän kertoo olevan tiettyjä puolueita, joita hän ei voisi äänestää. Niitä hän ei nimeä. Luontoarvot ja eläinten hyvinvoinnin hän kuitenkin mainitsee itselleen tärkeiksi asioiksi. Kännykältä löytyy kuvia mökkijoen koskikaroista.
Hänelle on ylpeyden aihe, että eläinten kuljetusmatkat ja stressi teurastamolla minimoidaan. Hän haluaa näyttää toimittajallekin tilan karjan.
Navetalle ajaessaan hän osoittaa lantahallin viereen kaivettua isoa monttua. ”Tuohon tulee biokaasusäiliö.”
Siellä lanta ja liete muuttuu metaaniksi, jota voidaan polttaa energiaksi. ”Ajattele, miten se laskee meidän hiilijalanjälkeä. Ajattele, mikä valtti!”
Kimmo Koivukari antoi eläimille ruokaa Viskaalin tilalla.
Viimeinen etappi on Muhoksen keskusta. Laskeva aurinko heittää kevättalviseen taajamaan kellertävän valon.
Torin laitaan pysäköidyn henkilöauton konepellillä istuu useampi ammattikoululainen. Pari nuorta naista juoksee hihkuen paikalle.
Muovikasseissa on olutta ja basso jytkii.
Sivummalla Jere Kyllönen, Aleksi Rönkkö ja Aku Halmetoja seisovat torikatoksen alla. He opiskelevat logistiikka-alaa.
”En saanut vielä äänestää, mutta heti kun saan, ääni menee perussuomalaisille”, Kyllönen sanoo.
”He ovat fiksuja. Puhuvat esimerkiksi siitä, miten Sdp on kussut Suomen talouden.”
Logistiikka-alaa opiskelevat Jere Kyllönen, Aleksi Rönkkö ja Aku Halmetoja viettävät aikaa Muhoksen keskustassa.
Kaikki kolme ovat törmännet perussuomalaisten ehdokkaisiin sosiaalisessa mediassa, etenkin Tiktokissa. Oulun ääniharava Sebastian Tynkkynen on tietenkin tuttu, mutta myös pirkanmaalaisten Miko Bergbomin ja Joakim Vigeliuksen videoita tulee vastaan.
Tämä myönnetään myös Pohjois-Pohjanmaan keskustan toimistolta: nuorten äänestäjien tavoittamisessa perussuomalaiset ovat selvästi edellä.
Rönkkö sai jo äänestääkin. Hän perustelee omaa valintaansa yhdellä lauseella.
”Perussuomalaiset puhuu totta.”
Artikkelia varten on haastateltu myös keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin poliittista sihteeriä Jaakko Mäki-Petäjää.