HS:n ja Ylen viimeiset puoluekannatuskyselyt ennen sunnuntaisia eduskuntavaaleja onnistuivat ennakoimaan hyvin vaalin tuloksen – erityisesti suurien puolueiden osalta.
HS:n mittaukset toteuttaa Kantar Public, Ylen puolestaan Taloustutkimus.
Huomio kiinnittyy kuitenkin vihreisiin ja vasemmistoliittoon: ne suoriutuivat vaaleista heikommin kuin mittauksista olisi voinut päätellä.
Mittauksiin liittyy epävarmuuksia, ja niiden yhteydessä ilmaistaan aina virhemarginaali. Se kertoo, millä välillä puolueen todellinen kannatus olisi, jos tutkimuksen vastaajat olisi onnistuttu poimimaan täydellisen satunnaisesti.
Esimerkiksi viimeisimmässä HS:n mittauksessa virhemarginaali oli 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. Virhemarginaali ei tarkoita, että mitattu kannatus olisi yhtä todennäköisesti mikä tahansa luku haarukan sisältä.
Datajournalisti Juuso Koponen pohtii, voisiko tutkimusmenetelmissä olla jokin vinouma, joka yliarvioi vihreiden ja vasemmistoliiton kannatuksen.
”Molemmilla on tunnetusti esimerkiksi nuoria kannattajia, jotka tukevat näitä puolueita, mutta eivät välttämättä äänestä. Voisiko esimerkiksi äänestysvarmuus olla asia, jota mittaukset eivät pysty kuvaamaan?”
Koposen mukaan mittaukset arvioivat myös viimeksi vihreiden ja vasemmistoliiton kannatuksen yläkanttiin.
”Muutenhan nämä osuivat erittäinkin hyvin kohdilleen. Jopa perussuomalaisten [osalta], jonka eduskuntavaalikannatus on yleensä arvioitu alakanttiin ja kunnallisvaaleissa taas vähän yli, niin tämä oli todella tarkka”, hän sanoo.
Koponen pohtii, että ihmisten tavoittamiseen liittyvä epävarmuus on oleellinen kysymys tutkimusfirmojen kannalta. Kaikki eivät välttämättä vastaa tuntemattomiin numeroihin tai halua käyttää internetpaneeleja, joita esimerkiksi Taloustutkimus hyödyntää kyselyssään.
HS:n mittaukset tuottavan Kantar Publicin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela muistuttaa, etteivät mielipidemittaukset ole ennusteita vaan tilannekuvia mittausjaksolta.
”Vaalien suuren kuvan mittaukset näyttivät kuitenkin jo jonkin aikaa”, hän sanoo.
Nurmela ei näe, että gallup-yritysten menetelmät tuottaisivat varsinaisesti vinoumaa otantaan.
”Uskon, että tällä kertaa tuo mittaus voisi antaa viitteitä esimerkiksi paljon puhutusta taktisesta äänestämisestä. Aineistomme kerättiin noin viikko ennen vaaleja, ja tällaiset päätökset tupataan tekemään viimeisessä vaiheessa”, Nurmela sanoo.
Mittausten tekemisessä käytetään niin kutsuttua korjauskerrointa. Juuri korjauskerrointen on tarkoitus korjata otannassa oleva vinouma.
Korjauskerrointa varten ihmisiltä kysytään, mitä puoluetta he äänestivät edellisissä vaaleissa. Koska vaalien tulos on tiedossa, jakaumaa pystytään vertaamaan mittauksen vastaajien kertomaan ja tarvittaessa korjaamaan.
”Kun ihmisiltä kysytään jostakin, se on aina lähtökohtaisesti hieman epätarkkaa ja epävarmaa. Parissa vuodessa joku on voinut unohtaa, mitä äänesti, ja joku voi ehkä tarkoituksellisestikin ’unohtaa’.”
Oikaisu 6.4. klo 16.20. Virhemarginaali on 2,1 prosenttiyksikköä eikä prosenttia, kuten aluksi jutussa todettiin.