Suomessa harkittiin STT:n tietojen mukaan poikkeamista normaalista ihmisoikeuspolitiikasta Nato-prosessin herkän vaiheen takia.
Kysymys koski sitä, ilmoittaako Suomi Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana tukevansa EU-komission Unkaria vastaan suuntaamaa kannetta.
Kanteen syy on Unkarin laki, joka tekee homoseksuaalisuudesta ja transsukupuolisuudesta kertomisesta laitonta kouluissa ja mediassa. Unkari on perustellut lakiaan lastensuojelulla, mutta EU-komission näkemyksen mukaan se rikkoo perus- ja ihmisoikeuksia sekä alemman tason EU-sääntelyä.
Maiden on ilmoitettava viimeistään torstaina kirjallisesta väliintulosta, jolla ne voivat halutessaan tukea joko Unkaria tai komissiota.
Myöhemmässä vaiheessa jäsenmailla on yhä mahdollisuus tulla komission kannan puolelle suullisesti, mutta ratkaisu olla puoltamatta sitä kirjallisesti olisi vähintään lykännyt päätöstä seuraavan hallituksen kaudelle.
Päätös olisi ollut selvä poikkeama Sanna Marinin hallituksen ihmisoikeuspolitiikassa.
Suomen myöhempi käytös olisi siis ratkaissut, millaiseksi poikkeamaksi asia olisi jäänyt ihmisoikeuspolitiikan pitkässä linjassa.
Mahdolliset Natoa ja vaaleja koskevat herkkyydet nousivat esille asian valmistelukokouksessa 22. maaliskuuta. Paikalla oli ainakin oikeusministeriön, ulkoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtioneuvoston kanslian virkamiehiä.
”Kaikki olivat sitä mieltä asiaan osallistuvista ministeriöistä, että Suomen linjan mukaista olisi tähän osallistua. Mutta että tämä on asia, jossa päätös siitä, osallistutaanko, on varmasti poliittinen”, eräs virkamieslähde kuvaa STT:lle.
Tämän jälkeen asia on siirtynyt ennen kaikkea valtioneuvoston kanslian vastuulle. STT:n eri lähteistä saamien tietojen mukaan asiassa ehdittiin jo varautua siihen, että kanneasiaa ei voi tällä kertaa edistää.
”VNK [valtioneuvoston kanslia] ilmoitti viime viikolla, että osallistuminen ei tällä kertaa tulisi kyseeseen”, STT:lle kerrotaan.
Lopulta viime viikon lopulla Suomen Nato-jäsenyyttä koskevat allekirjoitukset ja muut vaiheet näyttivät etenevän maaliin.
Perjantaina Ruotsista tuli julkisuuteen tieto kanteen tukemisesta. Valtioneuvoston kansliassa kanteen puoltamisesta päätettiin maanantaina.
Suomen kanta Unkaria koskevaan kanteeseen etenee lopulta pitkän ihmisoikeuslinjan mukaisesti, mutta eri vaiheissa tehdyssä harkinnassa Euroopan unionin politiikkaan liittyvä kanneasia ja Nato-prosessi näyttävät Suomessa valmistelun aikana sekoittuneen.
STT pyysi maanantaina pääministeriltä kommenttia Unkari-kanteesta, mutta hänen kabinetistaan asia ohjattiin EU-asioista vastaavalle valtiosihteerille Jari Luodolle. Luoto sanoi, että asia on edennyt puhtaasti virkamiesvalmistelussa.
Tieto lopullisesta päätöksestä tukea kannetta tuli STT:lle Luodolta, joka kertoi sen syntyneen maanantaina ennen STT:n soittoa.
”Tämä on ollut valmistelevassa käsittelyssä muulla virkamiestasolla, ja nyt se vasta sitten oikeastaan tuli tänne minun linjattavakseni. Ja viedään se tässä vaiheessa eteenpäin”, Luoto sanoi.
STT ei ole pystynyt vahvistamaan eri lähteistä, millä tasolla valtionjohtoa on informoitu asiasta eri vaiheissa. Luoto suostui haastateltavaksi maanantaina, mutta keskiviikkona häntä ei tavoitettu uudestaan.
Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd) haastattelu ei järjestynyt keskiviikkona nopealla aikataululla.
Ministerin avustaja vastasi STT:lle Tuppuraisen puolesta tekstiviestitse, että asia on ollut valmistelussa virkatasolla normaaliin tapaan ja Tuppuraisen mielestä Suomen on perusteltua olla kanteessa mukana.
STT kysyi tekstiviestitse tämän jälkeen, milloin asia tuli ministerin tietoon ensimmäisen kerran ja annettiinko asiassa minkäänlaista poliittista ohjausta. Näihin kysymyksiin Tuppuraiselta ei tullut enää vastausta.
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio katsoo, että päätös olla osallistumatta kanteeseen olisi ollut poikkeama Suomen pitkässä valtiollisessa ihmisoikeuslinjassa.
Šakkipelimäisesti ajateltuna Suomen puollon puuttuminen ei olisi tuottanut juridista vahinkoa lopputulokselle, hän sanoo. Komission rikkomuskanne etenee joka tapauksessa EU-tuomioistuimeen ja ratkaistaan siellä myös ilman Suomen tukea.
Raitio kuitenkin huomauttaa, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet kytkeytyvät ihmisoikeuksien kautta oikeusvaltioon, jota ei voi ylläpitää ilman niitä. Jos Suomi ei olisi ilmoittanut puoltavansa kannetta, se olisi hänen mukaansa viestinyt jostain poikkeuksellisesta.
”Oikeudellisestihan tämä ei minusta ole ongelmallinen kysymys tulkinnan osalta. Kyllä Unkari rikkoo tässä EU:n arvoja homoja ja transihmisiä kohtaan”, hän sanoo.
Suomen ihmisoikeuspolitiikan pitkää linjaa Raitio havainnollistaa nostamalla esille, kuinka Juha Sipilän (kesk) hallitus valmisteli Suomen vuoden 2019 EU:n neuvoston puheenjohtajuuskaudelle oikeusvaltiollisuutta edistävän linjan puheenjohtajuuskauden teemaksi.
Suomi on myös aiemmin puoltanut komission rikkomuskanteita, jotka ovat liittyneet Puolan oikeusvaltio-ongelmiin.
