Suomen Nato-edustuston päällikkö Brysselissä on vaihtumassa, kun ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikön Piritta Asunmaan on määrä aloittaa tehtävässä syksyllä.
Presidentti päätti nimityksestä perjantaina.
Naton täysjäseneksi vastikään hyväksytty Suomi on saamassa Asunmaasta kokeneen suurlähettilään.
Hän on toiminut tehtävässä jo kerran aiemmin, vuosina 2015–2019. Lisäksi Asunmaa työskenteli vuosina 2005–2009 edustuston päällikön sijaisena.
Brysseliä hän kutsuu toiseksi kodikseen yhteensä 12 asuinvuoden jälkeen.
”En olisi ajatellut neljä vuotta sitten, että palaan Brysseliin, mutta kyllä tehtävä nykyisellään on sellainen, että siinä riittää haastetta ja mielenkiintoa. Ilolla otan tällaisen haasteen vastaan”, hän sanoo puhelimitse lomaltaan Abu Dhabista.
Tällä hetkellä Suomen Nato-suurlähettiläänä toimii Klaus Korhonen, joka on hoitanut tehtävää vuodesta 2019 alkaneen määräajan.
Asunmaa on kuluneen vuoden aikana ollut yksi keskeisimmistä Suomen Nato-jäsenyyden parissa työskennelleistä virkamiehistä.
Hänen mukaansa Suomen jäsenyyden ensimmäinen ja keskeisin haaste on nyt saada Ruotsikin täysjäseneksi. Tämä on Suomen intressi myös oman puolustuksen vuoksi. Jäsenyys pitäisi saada toteutumaan ennen Vilnan huippukokousta, joka järjestetään 11.–12. heinäkuuta.
Mitä Suomi nyt konkreettisesti voi tehdä ja tekee Ruotsin jäsenyyden toteutumiseksi?
Asunmaan mukaan kyse on yksinkertaisesti vahvasta poliittisesta tuesta niin Suomelta kuin keskeisiltä liittolaisilta Yhdysvaltoja myöten.
Suomi tuo kantansa esiin kaikissa mahdollisissa yhteydenotoissa jäsenyyden ratifioinnin kanssa yhä odottaviin Turkkiin ja Unkariin. Kaikissa Nato-kokouksissa se on päällimmäinen viesti, Asunmaa sanoo.
Hän myös muistuttaa, että Suomen ensimmäinen teko Nato-jäsenenä oli ratifioida Ruotsin jäsenyys.
”Se oli hyvin symbolista”.
Lue lisää: Ruotsin ratifiointia hoputetaan, mutta liikettä ei näy – Turkki tulistui oikeuden päätöksestä
Asunmaa pitää varmana, että Ruotsin jäsenyys toteutuu, vaikka aikataulu ei ole varma. Vastikään järjestetyssä ulkoministerikokouksessa Brysselissä jäsenmaiden sitoutuminen asiaan oli selvää.
”Kyllähän Turkki on sitoutunut Naton avoimien ovien politiikkaan ja minulla ei ole mitään syytä epäillä, ettei Ruotsin jäsenyys toteudu.”
”Viime kädessä se on kiinni Turkista ja Unkarista, mutta uskon, että Turkin vaalit selventävät tilannetta”, Asunmaa sanoo.
Suomen ja nyt erityisesti Ruotsin jäsenyyden viipyminen ovat herättäneet kysymyksiä Naton avoimien ovien politiikasta ja päätöksenteon toimivuudesta.
Asunmaan mielestä Ruotsin jäsenyyden venyminen ei silti olisi viesti tällaisista ongelmista: Kaikki Nato-maat yhdessä päättivät jo kutsua myös Ruotsin jäseneksi.
”Se kertoo ainoastaan yksittäisten Nato-maiden päätöksenteosta, ei Naton päätöksenteosta”, Asunmaa sanoo.
Lue lisää: Marin kommentoi suorasanaisesti Naton avoimien ovien politiikkaa – Näin Stoltenberg vastaa
Suomen varsinaisen Nato-jäsenyystien alku osuu aikaan, jona uusi eduskunta on valittu ja hallituksen kokoaminen alkaa.
Asunmaa arvioi, että uusille päättäjille tulevat ensimmäisenä eteen sellaiset Nato-kysymykset, jotka ovat myös Vilnan tulevan Nato-huippukokouksen keskeisiä kysymyksiä.
Niihin kuuluu muun muassa Naton itäisten jäsenmaiden puolustuksen vahvistaminen edelleen. Asiasta tehtiin päätöksiä jo viime kesänä Madridin kokouksessa, ja nyt linjauksia viedään käytäntöön.
Tähän liittyen Asunmaa nostaa esiin esimerkiksi lähitulevaisuuden keskustelut siitä, millä tavoin Suomi lopulta ottaa osaa Naton niin sanottuihin rauhan ajan tehtäviin. Näitä ovat esimerkiksi Naton yhteinen ilmavalvonta ja niin sanotut eteen työnnetyt joukot (eFP), eli kahdeksaan itäiseen jäsenmaahan sijoitetut monikansalliset taisteluosastot.
Asunmaa arvioi, että Vilnan kokouksen ympärillä keskustelua käydään tiiviisti myös Ukrainan Nato-suhteesta.
”Suomen on otettava kantaa siihen, miten Suomi näkee Naton ja Ukrainan suhteen kehittymisen”, hän sanoo.
Käytännössä kyse on siitä, minkälaisena Suomi näkee askeleet, joilla Ukraina voi edetä kohti Naton jäsenyyttä. Ja toisaalta siitä, miten Nato auttaa Ukrainaa selviytymään sodasta.
Nato on luvannut niin Ukrainalle kuin Georgiallekin jäsenyyden jo vuonna 2008. Konkreettisista askeleista ei toistaiseksi ole Nato-maiden kesken yksimielisyyttä, Asunmaa muistuttaa.
”Ainakin viime viikon ulkoministerikokouksen perusteella painopiste on tällä hetkellä hyvin paljon käytännön tuessa”, hän sanoo.
Kysymys on Asunmaasta, mikä on käytännön valmius lähteä konkreettisesti ottamaan uusia askeleita Ukrainan Nato-suhteen syventämiseksi.
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu esimerkiksi siitä, olisiko Ukrainalle mahdollista ulottaa jonkinlaiset nykyistä apua vahvemmat turvatakuut ennen jäsenyyden toteutumista.
”Suomen lähtökohta on se, kuten EU-politiikassakin, että me pyrimme luomaan yhtenäisyyttä ja haemme yksimielisyyttä.”
Poliitikkojen eteen tulevien lähiaikojen suurien Nato-keskustelujen joukkoon Asunmaa nostaa myös sen, kuinka paljon Nato-maiden ja siis myös Suomen tulisi käyttää puolustukseensa. Hän ei ota itse asiaan kantaa.
Asunmaa uskoo joka tapauksessa, että Suomi tulee olemaan Natossa maa, joka puhuu sen vahvan puolustuksen puolesta, koska se on Suomen vahva intressi.
”Uskon, että on meidän dna:ssamme, että Natolla pitää olla uskottava puolustus ja se edellyttää sitä, että käytetään riittävästi rahaa puolustukseen.”
Asunmaa palaa Suomen Nato-edustustoon tilanteessa, jossa Nato ja maailma ovat muuttuneet selvästi Venäjän hyökkäyksen seurauksena.
Suomen jäsenyyden myötä myös edustusto on muuttumassa. Sen koko tulee kolminkertaistumaan Asunmaan mukaan noin viiteenkymmeneen henkilöön. Kyse on Suomen suurimpiin kuuluvasta edustustosta.
Asunmaa luonnehtii, että kun kumppanimaan edustajana tärkein tehtävä oli ottaa selvää siitä, mitä Natossa tapahtui ja pyrkiä vaikuttamaan lähinnä epäsuorasti, on nyt keskeistä pyrkiä edistämään Suomen turvallisuuden kannalta keskeisiä tavoitteita.
”Se vaatii aktiivisuutta ja hyvää verkostoitumista, niin Brysselissä kuin Nato-maiden pääkaupungeissa.”
Kuka?
Piritta Asunmaa (s. 1965 ) toimii tällä hetkellä ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkönä.
Hänen on määrä aloittaa Suomen Nato-edustuston päällikkönä Brysselissä syyskuun alussa.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Asunmaa on työskennellyt muun muassa ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkönä ja suurlähettiläänä Suomen erityisedustustossa Natossa vuosina 2015–2019.
Asunmaa on tullut ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1992.
Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.