Eduskuntapuolueet ovat pitkin kevättä luetelleet erilaisia kynnyskysymyksiä hallitusyhteistyön ehdoiksi.
Näiden ehtojen pitävyyttä testataan, kun suurimman eduskuntapuolueen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo antaa muille eduskuntapuolueille joukon hallitusohjelman tekoon liittyviä kysymyksiä perjantaina.
Puolueilla on vastausaikaa ensi viikon alkuun.
Vastauksien perusteella Orpo alkaa tunnustella, mitkä puolueet pystyvät tekemään kokoomuksen kanssa toimivan hallitusohjelman.
Vastauksista ja tulevien hallitusneuvottelujen aikana nähdään, kuinka vankasti vaalien aikana julistetut kynnyskysymykset lopulta pitävät.
Puolueen kannatus helposti heikkenee, jos se tekee lupauksiensa ja etenkin kynnyskysymyksiensä vastaista politiikkaa hallituksessa.
Lue lisää: Kokoomus on jo tunnustellut puolueiden hallitushaluja
Kevään 2023 eduskuntavaalit tekee poikkeukselliseksi se, että monet puolueet ovat jo etukäteen sanoneet, kenen kanssa ne eivät suostu yhteistyöhön.
Nämä ovat todellisia megakynnyskysymyksiä, koska ne vähentävät erilaisten hallituskokoonpanojen mahdollisuutta.
Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet, etteivät ne lähde perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen.
Rkp on sanonut, ettei se osallistu hallitukseen, joka toteuttaa perussuomalaista politiikkaa.
Keskusta puolestaan on sanonut varsin vakuuttavasti, että sen seuraavat neljä vuotta kuluvat oppositiossa eikä hallituksessa.
Myös vihreiden kynnys lähteä hallitukseen on korkea. Vasemmistoliitto on sanonut, että sen on vaikea nähdä itseään toteuttamassa kokoomuksen leikkauslinjaa.
Jäljelle on siis jäänyt kaksi todennäköistä vaihtoehtoa: kokoomuksen ja Sdp:n varaan rakennettava hallitus tai kokoomuksen ja perussuomalaisten pohjalta syntyvä hallitus.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että kokoomus yrittää ensin hallitusta, jonka ytimen se muodostaa perussuomalaisten kanssa.
Lue lisää: Marinin ilmoitus ei muuttanut tilannetta: Perusporvarihallitus on todennäköisin
Tulevien hallitusneuvottelujen kannalta ehdottomasti tärkein kynnysehto on kokoomuksen vaatimus julkisen talouden kuuden miljardin euron sopeutuksesta seuraavan neljän vuoden aikana. Se on merkittävä jo siksi, että neuvottelut lähtevät liikkeelle kokoomuksen johtamana.
Sopeutus tarkoittaa menoleikkauksia, veronkorotuksia tai rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla julkisia tuloja ja menoja saadaan tasapainoon.
Kokoomus on sanonut selkeästi, ettei se osallistu hallitukseen, jonka ohjelmassa ei ole kirjauksia siitä, miten kuuden miljardin euron sopeutus tehdään.
Joustovaraa on siinä, millä keinoin tämä tehdään.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi viimeksi IS:n haastattelussa torstaina, että valtaosan sopeutuksista pitää olla suoria säästöjä julkisiin menoihin.
Tätä ei kuitenkaan voi ehkä pitää tiukkana kynnyskysymyksenä, jos muita uskottavia keinoja löytyy.
Kokoomuksen listalla on muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus ja asumistuen uudistaminen.
Perussuomalaiset leikkaisivat kehitysyhteystyörahoista, maahanmuutosta ja supistaisivat julkista hallintoa, mutta muuten puolueet leikkauslinja on varsin epäselvä.
Sdp:n sopeutusohjelma taas perustuu toiveikkaalle talouskasvu-uskolle.
Yksikään puolue ei ole täsmälleen kertonut, millä konkreettisilla keinoilla kuusi miljardia saadaan kokoon. Se on selvää, ettei kuuden miljardien euron sopeutusta voi tehdä ilman, etteivät ihmiset sitä arjessaan huomaisi.
Lue lisää: Puolueet tyrmäävät yksimielisesti valtiovarainministeriön listan suurimmat säästökohteet
Puolueiden todellisia kynnyskysymyksiä on paikoin vaikea erottaa puheista, joissa luetellaan toiveita ja ohjelmalinjauksia. Ne harvoin ovat kynnyskysymyksiä, vaan puolueen pitkän linjan päämääriä.
Sdp on kuitenkin varsin vankasti sanonut, ettei se lähde hallitukseen, joka leikkaa koulutuksesta, sosiaali- ja terveysmenoista ja köyhimpien tuista.
Vihreät puolestaan on ilmoittanut, ettei ilmastotavoitteista saa tinkiä eikä koulutuksesta leikata. Nämä samat teemat toistuvat myös vasemmistoliiton linjauksissa.
Perussuomalaisten kynnyskysymyksistä on ollut vaikea saada selvää. Selkeimmin puolue on sanonut, että sen kynnyskysymys on maahanmuuton kriteerien selvä tiukentaminen.
Tässä perussuomalaiset ovat eri mieltä lähes kaikkien muiden eduskuntapuolueiden kanssa. Ne vaativat työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Lue lisää: Yhteiskunnan on sopeuduttava väestön kutistuessa, sanoo Riikka Purra – maahanmuutto ei ole ratkaisu
Perussuomalaiset myös kaventaisi ruotsin kielen asemaa muun muassa niin, että ruotsin taitoon liittyvistä vaatimuksista palveluissa, lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa luovutaan.
Tämä ei kuitenkaan vaikuta olevan puolueelle kynnyskysymys.
Jos perussuomalaiset pitäisivät kiinni ruotsin aseman heikentämistä, Rkp ei mahtuisi samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa.
Rkp:lle ruotsin kielen aseman säilyttäminen sekä EU jäsenyys ovat kynnyskysymyksiä ylitse muiden. Muuten puolue onkin varsin joustava.
Kristillisdemokraateilta ei vaalien aikana ehdottomia linjoja kuulunut.
Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman vahvistaa asian. ”Vastaamme hallitustunnustelijan kysymyksiin ilman, että meillä on etukäteen lukittuja ehdottomia kantoja”, hän sanoo.
Lue lisää: Suhtautuminen perussuomalaisiin jakaa Rkp:ta: Eva Biaudet kieltäytyisi hallitusyhteistyöstä
Keskusta ei myöskään ole paljon absoluuttisia kynnyskysymyksiä esittänyt.
Toisin oli keväällä 2019, jolloin Antti Rinteen (sd) hallituksen syntymisessä keskeisissä asemassa olivat nimenomaan keskustan kynnyskysymykset.
Tuolloin keskusta antoi Rinteelle kymmenen kynnyskysymystä ehtona hallitukseen osallistumisesta. Rinne hyväksyi ehdot.
Myös tällä kertaa kynnyskysymyksiä voi tulla lisää myöhemmin keväällä.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusta on vaikea muodostaa ilman Rkp:ta.
Puolueelle voi olla myöhemmin tarve vielä varmentaa, ettei hallitus tee Rkp:n toiveiden vastaisia toimia esimerkiksi ruotsin kielessä, Rkp:n kannattajien alueellisissa eduissa, ilmastomuutoksessa ja EU:ssa.