Hallitusneuvottelujen lähtölaukaus ammuttiin perjantaina aamupäivällä, kun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo jakoi puolueille kysymyksensä.
Näiden kysymysten pohjalta kokoomus alkaa rakentaa tulevaa hallitusohjelmaa ja hallituksen kokoonpanoa.
Kysymyksiä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin hallitusta muodostaessa. Kysymysteemoja oli 24. Niihin sisältyi yhteensä 45 kysymystä.
Antti Rinteellä (sd) oli 29 kysymystä keväällä 2019 ja Juha Sipilällä (kesk) 24 kysymystä vuonna 2015. Vuoden 2011 hallitusneuvotteluja edelsi Jyrki Kataisen (kok) 9 kysymystä.
Kysymysten julkistamisen jälkeen annetuissa kommenteissa pilkisti jo mahdollinen tuleva hallituspohja.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaikutti kaikkein iloisimmalta. Puolueelle tavanomainen kriittinen asenne loisti poissaolollaan. Kristillisdemokraateillakaan ei ollut poikkipuolista sanottavaa.
Rkp tasapainotteli vastauksessaan.
Kohteliaasti mutta nuivimmin tai lyhytsanaisimmin suhtautuivat nykyiset hallituspuolueet Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto.
Keskustan ja Liike Nytin edustajat hävisivät tiedotustilaisuudesta ilman kommentteja.
Kokoomuksen kysymyksissä painotetaan taloutta, kuten kokoomuksen vaalipuheiden jälkeen oli odotettavissa.
Yllätys ehkä oli se, kuinka monipuoliset kysymykset olivat. Siellä kysyttiin jopa keinoja lisätä liikuntaa ja sitä, kuinka kulttuuria pitäisi vahvistaa.
Kokoomus kysyi myös, onko puolue valmis kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Tätä varsin erikoista kysymystä tuskin olisi, jos kokoomus ei pitäisi todennäköisenä hallituskumppanina perussuomalaisia.
Kiintoisinta on se, mitä kokoomus ei kysynyt.
Esimerkiksi ruotsin kielen asemasta ei ollut kysymystä.
Rkp ei lähde hallitukseen, jossa ruotsin kielen asemaa heikennetään. Ehkei kokoomus halunnut asettaa perussuomalaisia kiusalliseen tilanteeseen, jossa se joutuisi vastaamaan oman ohjelmansa vastaisesti mikäli haluaa hallitukseen.
Kysymyksissä ei mainittu myöskään kokoomuksen vaatimusta tasapainottaa julkista taloutta tällä vaalikaudella kuudella miljardilla eurolla.
Luku ohitettiin kysymällä, onko puolue valmis tasapainottamaan julkista taloutta valtiovarainministeriön esittämän mittaluokan verran.
Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa tämän tarkoittavan juuri kuutta miljardia euroa, mutta ilman täsmällistä numeroa sekä perussuomalaisten että Sdp:n on helpompi vastata kysymykseen.
Ylipäätään kysymykset olivat tehty niin, että kaikki voivat niihin vastata. Näillä kysymyksillä hallitusta ei synny – mutta vaihtoehdot eivät myöskään vähene.
Kysymyksistä puuttui myös vaatimus sitoutua siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Tätä koskeva kysymys oli linkitetty talouteen: ”Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuutavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista?”
Orpo sanoi perjantaina tiedotustilaisuudessa, että hiilineutraalisuustavoite tarkoittaa juuri vuotta 2035, sillä tuo vuosi on ilmastolaissa. Puolueita ei kuitenkaan pyydetty sitoutumaan tähän, mikä helpottaa keskusteluja perussuomalaisten kanssa.
Heikentyneiden hiilinielujen vahvistamista kysymyksissä ei erikseen mainita. Moni tutkija on sanonut, että hiilinieluja pitäisi vahvistaa vähentämällä hakkuita, mikä ei innosta kokoomusta ja perussuomalaisia.
Kiintoisaa on myös, mitä verbejä kokoomus käytti minkäkin kysymyksen kohdalla. Talous- ja työllisyyskysymyksissä kokoomus kysyy sitoutumista.
Ilmasto-osuudessa kysytään, ”millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta”.
Lue lisää: Pian testataan, pitävätkö puolueiden ehdot hallitukseen lähdölle
Mielenkiintoisin osa on maahanmuutto. Perussuomalaisten oikeastaan ainoa julkisanottu kynnyskysymys on se, että maahanmuuton kriteerejä pitää selvästi tiukentaa.
Humanitaarisesta maahanmuutosta kokoomus ei kysy mitään, mikä on selvä kädenojennus perussuomalaisille. Tähän tosin liittyy kysymys kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamisesta.
Työperäisestä maahanmuuttoon viittaa pari kysymystä, mutta hyvin neutraalilla tavalla.
Kuka tahansa voi vastata kysymykseen, millä keinoin voi lisätä kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Mielenkiintoinen on myös toiseksi viimeinen kysymys. Siinä kokoomus kysyy puolueiden valmiutta tukea hallituksen tavoitteita oppositiosta. Orpo kiisti, että kyseessä olisi varautuminen vähemmistöhallitukseen.
Orpo odottaa vastauksia ensi viikon tiistaina kello 12.
Orpo sanoi, että kokoomus tutustuu vastauksiin ja aloittaa kahdenväliset keskustelut puolueiden kanssa maanantaina 24. huhtikuuta.
Lue lisää: Orpo aloitti hallitustunnustelut – uskoo varsinaisten neuvottelujen alkavan ”vapun ympärillä”
Lue lisää: Tässä ovat Orpon kysymykset puolueille