Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo aloitti hallituksen muovaamisen jakamalla kaikille eduskuntapuolueille 24 hallitustunnustelukysymystä.
Yksi Orpon kysymyksistä kuuluu seuraavasti:
”Mikäli saatte tavoitteitanne hallituksen ohjelmaan, oletteko valmiita osallistumaan Petteri Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan ohjelman toimeenpanoon kokonaisuudessaan? Jos ette ole valmiita osallistumaan hallitusvastuuseen, oletteko valmiita tukemaan puolueenne tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta?”
Muotoilu poikkeaa aiemmista tunnustelukysymyksistä.
Kun Sdp:n Antti Rinne aloitti tunnustelut vuonna 2019, vastaava kysymys kuului seuraavasti:
”Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen?”
Myös keskustan puheenjohtajalla Juha Sipilällä oli vuonna 2015 samankaltainen muotoilu:
”Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden?”
Rinteen ja Sipilän kysymyksissä puhuttiin siis vain yksinomaan enemmistöhallituksesta.
Orpolta kysyttiin perjantaina tiedotustilaisuudessa, tarkoittaako muotoilu sitä, että varauduttaisiin vähemmistöhallituksen synnyttämiseen. Orpo vastasi, että kysymyksessä ei ole kyse vähemmistöhallituksesta, vaan tavoitteena on muodostaa mahdollisimman vahva enemmistöhallitus.
”Tämä on mielenkiintoinen kysymyksenasettelu mielestäni. Ehkä siinä vähän katsotaan, miten puolueet suhtautuvat omaan tilanteeseensa ja tavoitteisiinsa. Onko mahdollista joissain asioissa rakentaa laajempi rintama, kun pitää tehdä tärkeitä asioita?”
Orpo nosti esiin, että parlamentaarista yhteistyötä on tehty tällä kaudella koronapandemiaan ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksiin liittyneissä asioissa.
Enemmistöhallitus tarkoittaa sitä, että hallituspuolueiden paikkamäärä eduskunnassa on yli puolet eduskunnan paikkamäärästä. Enemmistöhallitus pystyy siis varmistamaan valmistelemansa päätökset omien paikkojensa turvin, eli se ei tarvitse oppositiopuolueita saadakseen tavoitteitaan läpi.
Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa hallituksen esitys viedään eduskuntaan riitaisena. Tällainen tilanne nähtiin viime kaudella, kun hallitus vei saamelaiskäräjälain eduskuntaan ilman hallituspuolue keskustan tukea. Se aiheuttikin jonkinasteisen kriisin hallituksessa.
Suomessa on tapana muodostaa enemmistöhallitus, mutta historiasta löytyy myös vähemmistöhallituksia. Ennen talvisotaa toimineesta 19 hallituksesta 14 oli vähemmistö- ja virkamieshallituksia.
Enemmistöhallituksen muodostamiseen ohjaa Suomessa perustuslaki. Perustuslain perusteluissa todetaan, että kansalaisten eduskuntavaaleissa ilmaisema tahto pitäisi ilmetä ”mahdollisimman välittömästi” valtioneuvoston kokoonpanossa.
”Selvänä lähtökohtana on pyrkimys parlamentaarisiin enemmistöhallituksiin, joiden osalta eduskunnan luottamus on jo etukäteen varmistettu”, perusteluissa sanotaan.
Vähemmistöhallitus on käytössä tällä hetkellä Ruotsissa. Siellä maltillinen kokoomus johtaa hallitusta, jolla ei ole enemmistöä parlamentissa. Hallitukselle on kuitenkin tuki ruotsidemokraateilta hallituksen ulkopuolelta.
