Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, ettei seuraavan hallituksen pidä lykätä sopeutustoimia eli menoleikkauksia tai veronkorotuksia suhdannesyistä.
”Parempaakaan aikaa [sopeutukselle] ei ole selvästi näkyvissä”, summaa neuvoston puheenjohtaja, Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin Sanomille.
Leikkaukset ja veronkorotukset pienentävät kokonaiskysyntää, mikä on ongelma erityisesti syvässä taantumassa.
Suomi on tällä hetkellä hienoisessa taantumassa. Esimerkiksi valtiovarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia.
Vaikka Suomen talouskasvunäkymät ovat arviointineuvostonkin näkemyksen mukaan ”suhteellisen heikot”, ei tämä perustele toimien lykkäystä.
Määttäsen mukaan Suomen talouskasvua rajoittaa pikemminkin osaavan työvoiman saatavuus ja heikko tuottavuuskehitys. Tällaisessa tilanteessa kysynnän kasvattaminen elvyttämällä kiihdyttäisi inflaatiota.
Yleinen kuluttajahintojen nousu eli inflaatio oli Suomessa maaliskuussa 7,9 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen tuottamasta kuluttajahintaindeksistä.
”Todennäköisesti sopeutustoimet näkyisivät vasta ensi vuoden budjetissa, emmekä tiedä, mikä silloin on suhdannenäkymä. Päätökset täytyy tehdä aina vallitsevan tiedon valossa. Arviointineuvosto katsoo, että sopeutustoimien aloitusta olisi syytä lykätä, jos kasvunäkymät olisivat poikkeuksellisen huonot. Sellaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä”, Määttänen sanoo.
Hänen mukaansa olisi kuitenkin tärkeää, että sopeutustoimet jaksotettaisiin useammalle vuodelle.
”Se, että kaikki ladataan heti [hallituskauden] alkuun, saisi todennäköisesti työttömyyden nousuun.”
Lue lisää: Hintojen nousu hidastui Suomessa maaliskuussa
Talouspolitiikan arviointineuvosto on itsenäinen asiantuntijaelin, jonka tavoitteena on parantaa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen valmistelun laatua, avoimuutta ja ymmärrettävyyttä.
Neuvosto julkaisee vuosittain arvion Suomessa harjoitetusta talouspolitiikasta.
Neuvostoon kuuluu puheenjohtaja Määttäsen lisäksi professorit Tuukka Saarimaa, Liisa Häikiö ja Hilde Bjørnland sekä työelämäprofessori Seija Ilmakunnas.
Hallitustunnusteluja vetävä kokoomus on pitänyt tärkeänä, että seuraavalla hallituskaudella tehdään sopeutuksia kuuden miljardin euron edestä.
Perjantaina muille puolueille esitetyissä tunnustelukysymyksissä kokoomus tiedustelee, sitoutuvatko ne ”valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella”.
Ministeriö arvioi joulukuussa, että julkistaloutta olisi sopeutettava yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.
