”Voi kun saisi olla nyt Anna-Maja Henriksson.”
Tällaisen ajatuksen kertoo Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson joiltakin kuulleensa. Ajatuksen taustalla on se, että Rkp on ajautunut hallitustunnustelujen suhteen vaa’ankieliasemaan. Sekä oikeistohallituksen että sinipunahallituksen muodostaminen vaatisivat käytännössä Rkp:n tuen, mikä luo puolueelle erinomaisen neuvotteluaseman.
Henrikssonin mukaan hänen tilanteensa ei kuitenkaan ole erityisen mukava.
”En itse koe, että tämä olisi hirveän hauskaa. Puheenjohtaja tasapainottelee erilaisten kantojen välillä, ja tilanne on ristiriitainen.”
Vielä ei varmuudella tiedetä, minkälaista hallituspohjaa hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lähtee ensimmäisenä yrittämään. Laajasti on kuitenkin veikkailtu, että ensin yritetään yhteistyötä perussuomalaisten kanssa.
Rkp:lla ja perussuomalaisilla on monia suuria linjaeroja, joista maahanmuuttokysymykset on yksi suurimmista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi HS:n haastattelussa tiistaina, että jos Rkp ei muuta maahanmuuttokantojaan, hallitusyhteistyö on mahdotonta.
”Eiköhän se ole niin, että silloin, kun lähdetään tekemään yhteistä hallitusta, jokaisen pitää joustaa. Siis myös perussuomalaisten”, Henriksson sanoo.
Rkp linjasi hallitustunnustelijalle antamissaan vastauksissa useita tavoitteita, joilla edistettäisiin sekä työperäistä että humanitääristä maahanmuuttoa. Puolue haluaisi esimerkiksi poistaa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan ja nostaa pakolaiskiintiötä.
Perussuomalaiset taas haluavat asettaa uusia rajoituksia sekä työperäiselle että humanitääriselle maahanmuutolle.
Mitkä maahanmuuttolinjaukset ovat Rkp:lle tärkeimpiä?
”En tässä vaiheessa vielä käy sellaista keskustelua. Mutta kaikilla puolueilla on yhteistä se, että Suomeen pitää saada talouskasvua. Ja kun sanotaan, että halutaan kasvua, täytyy ymmärtää, että meidän on luotava edellytykset siihen.”
Anna-Maja Henriksson kuvattiin oikeusministerin työhuoneessa. Hän on viettänyt oikeusministerinä neljä viime vuotta. Mahdollista seuraavaa ministeripestiä hän ei sanojensa mukaan ole vielä ajatellut.
Talouskasvu edellyttää sellaisia työmarkkinoita, joilla on riittävästi työvoimaa saatavilla. Näin Suomessa ei nyt ole, ja siksi Rkp ajaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Perussuomalaisten mukaan taas ensiksi pitää työllistää paremmin suomalaiset työttömät.
Myös Henrikssonin mielestä täytyy tehdä kaikki voitava sen eteen, että työttömät ja osatyökykyiset saadaan työllistettyä. Suomen väestökehityksen takia tarvitaan silti myös työperäistä maahanmuuttoa.
”Perussuomalaisten ajatusmaailmassa on hankalaa se, että heidän mielestään Suomeen saisi tulla vain huippuosaajia, ei tavallisia duunareita. Mutta onko tilanne tällä hetkellä se, että meillä on tarpeeksi vaikkapa bussinkuljettajia ja muita palveluammattilaisia, jotka pitävät huolta siitä, että yhteiskunnan arki pelaa? Minun käsitykseni on, että ei ole.”
Perussuomalaiset esittää, että esimerkiksi hoitajia pitäisi hankkia EU:n sisältä, kuten eteläeurooppalaisten työttömien nuorten joukosta.
”Toimenpiteissä täytyisi olla uskottavuutta. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että tänne tulee työntekijöitä EU-maista, mutta aavistelen, että se ei tule onnistumaan siinä mittakaavassa, mitä tarvitsemme.”
Perussuomalaiset ovat asettaneet kynnyskysymyksekseen hallitukseen menolle sen, että Euroopan ulkopuolelta tulevaa, ”Suomelle taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista” maahanmuuttoa on rajoitettava tuntuvasti.
Rkp:n yksi kynnyskysymys taas on, että kansainvälisistä sopimuksista on pidettävä kiinni.
Monista ei-työperäiseen maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä linjataan nimenomaan kansainvälisissä sopimuksissa. Suomi on niissä sitoutunut esimerkiksi ottamaan vastaan turvapaikanhakijat ja käsittelemään heidän hakemuksensa.
Perussuomalaiset esittelee maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan joukon maahanmuuttoa rajoittavia toimenpiteitä, jotka eivät edellyttäisi irtautumista näistä sopimuksista.
Sellaisia ovat esimerkiksi kiristykset pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytyksiin, kuten vaatimus suomen kielen osaamisesta ja siitä, että henkilö ei ole riippuvainen sosiaalituista. Puolue ehdottaa myös, että turvapaikanhakijan olisi palattava kotimaahansa, kun olosuhteet siellä ovat parantuneet, ja että perheenyhdistämisen käynnistämiselle asetettaisiin usean vuoden odotusaika.
Miltä nämä toimenpiteet Rkp:n mielestä kuulostavat?
”En ole lukenut perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmaa. Mutta varmasti jokainen näkee, että juuri tässä maahanmuuttokysymyksessä meillä on aika kaukaiset kannat. Me näemme, että jos turvapaikanhakija työllistyy Suomessa, niin olisi viisasta antaa hänelle oleskelulupa, ja viisasta olisi myös, että hän saa tuoda perheensä tänne.”
Perussuomalaiset haluavat myös luopua kokonaan pakolaiskiintiöstä, mikä ei myöskään vaatisi kansainvälisistä sopimuksista irtautumista. Lähtisikö Rkp hallitukseen, joka tekisi tällaisen päätöksen?
”No ei varmasti Rkp missään nimessä voi hyväksyä sellaista, että kiintiöpakolaisia ei otettaisi ollenkaan.”
Voisiko kiintiötä pienentää?
”Se on neuvottelukysymys. Hallitusohjelma on kokonaisuus, ja puoluehallitus ja eduskuntaryhmä ottavat kantaa siihen, voiko kokonaisuuden hyväksyä.”
Maahanmuuton lisäksi perussuomalaiset ja Rkp ovat toisistaan kaukana erityisesti ilmasto- ja ympäristökysymyksissä ja EU-asioissa.
Rkp on asettanut kynnyskysymyksekseen, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta on pidettävä kiinni, ja tavoitteeseen pääsyä on edistettävä konkreettisin keinoin.
Tämänkään kysymyksen kohdalla ei vielä voi yksityiskohtaisesti linjata, mitä hallitusohjelmasta pitäisi löytyä, Henriksson sanoo. Ainakin pitää panostaa uusiutuviin energianmuotoihin ja päästä eroon fossiilisista polttoaineista.
”Tarvitaan tuulivoimaloita, vetytaloutta, biokaasua. Nämähän löytyvät kaikilta puolueilta. Paitsi että perussuomalaiset haluaa vain merituulivoimaa, en ole yhtään vakuuttunut, että se on järkevä linjaus.”
Henrikssonin mukaan Rkp:n kentältä tulee kahdenlaista viestiä mahdollisesta hallitusyhteistyöstä.
Sekä Henriksson että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ovat sanoneet julkisuudessa, että monista asioista olisi helpompi sopia sinipunahallituksessa Sdp:n kanssa. Kansanedustaja Eva Biaudet on sanonut, että pitää yhteistyötä perussuomalaisten kanssa jopa mahdottomuutena.
Rkp:n puolueväeltä on Henrikssonin mukaan tullut kahtalaista viestiä. Osalle on erittäin tärkeää, että ratkaisu hallitukseen menemiselle löydettäisiin, osalle perussuomalaiset on ”punainen vaate”.
”Jokainen tietää, että Rkp:llä ja perussuomalaisilla on hyvin erilaiset ajatukset monissa asioissa. Meidän mielestämme on esimerkiksi täysin käsittämätöntä tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, että jollain puolueella voi olla tavoitteena EU:sta irtautuminen. Perussuomalaisten asenne myös ruotsin kieltä kohtaan on tiedossa, eikä se helpota tilannetta.”
Kaikki vaihtoehdot ovat Henrikssonin mukaan kuitenkin auki.
”On tunnustelijan asia nyt arvioida, millä pohjalla hän haluaa edetä. Rkp on antanut vastauksensa kysymyksiin, enkä tässä vaiheessa itse sulje mitään vaihtoehtoa pois.”
Perussuomalaisten tavoitteissa lukee, että jollain aikavälillä puolue haluaa Suomen irtautuvan EU:sta. Vastauksessaan hallitustunnustelija Orpon kysymyksiin perussuomalaiset totesi hyväksyvänsä sen, että Suomi on EU:n jäsenmaa.
Sen sijaan perussuomalaisten yksi kynnyskysymys on, että Suomi ei saa hyväksyä eikä edistää EU:n uutta yhteisvelkaa ja tulonsiirtopaketteja.
Yhteisvelkaan on Suomessa laajemmin suhtauduttu kriittisesti. Henrikssonin mukaan viimeiset neljä vuotta ovat kuitenkin opettaneet sen, että mihin tahansa pitää olla varautunut.
”Uskon, että tämä on kysymys, mitä tunnustelijankin täytyy pohtia tarkasti. Hallituksella täytyy olla kriisinsietokykyä. Kriisin aikana ei voi vain pitää tiukasti kiinni omasta mielipiteestä.”
Kummalla on enemmän kriisinsietokykyä, Sdp:llä vai perussuomalaisilla?
”En ole koskaan ollut perussuomalaisten kanssa hallituksessa, kaikkien muiden kanssa olen ollut. Tiedän vain sen, että edellisellä kerralla, kun perussuomalaiset oli hallituksessa, se puolue hajosi.”