Metsähallitus kerää parhaillaan yli 3 000 hehtaarin luonnonsuojelupakettia. Kyseessä on vastinmaat, jotka Sanna Marinin (sd) hallitus lupasi Luontolahja-kampanjan hengessä omassa hallitusohjelmassaan.
Luontolahjan idea on, että valtio suojelee yhtä paljon hehtaareja kuin mitä yksityiset maanomistajat siirtävät suojeluun kampanja-aikana.
Kampanja päättyi vuoden vaihteessa. Kaikkiaan kampanjan kautta suojeltiin 3 375 hehtaaria yksityisten omistamia maita. Nyt Metsähallitus etsii vastaavan määrän suojeltavaa valtionmailta.
Metsähallituksen metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen kertoo, että vastinpaketissa on mukana niin soita kuin metsiäkin ja alueita ”siltä väliltä”.
Mitään erityistä analyysityökalua kohteiden valintaan tai arvottamiseen ei Lehtosen mukaan ole käytetty. Suojeltavaa on etsitty erityisesti nykyisten suojelualueiden lähistöltä.
Lehtosen mukaan kohteita on Lapista, Etelä-Suomesta sekä Keski-Suomesta Kainuun korkeuksilta.
Paketti ei vielä ole valmis, ja ensin se pitää hyväksyä Metsähallituksen hallituksessa.
Metsähallitus saa koota suojelukohteet itsenäisesti ja esittää sitten suojelupakettia omalle ministeriölleen eli maa- ja metsätalousministeriölle.
Lopullisen päätöksen asiasta tekee eduskunta esimerkiksi lisätalousarvion tai vuosibudjetin muodossa, sillä maiden siirtämisellä suojeluun on taloudellisia vaikutuksia.
Metsähallitus antoi Kaarresalon saaren Oulujärvellä suojeluun helmikuussa julkistetussa isossa suojelukokonaisuudessa.
Metsähallituksen kokoama edellinen, iso 30 000 hehtaarin suojelupaketti herätti jonkin verran arvostelua. Kohteet eivät kaikilta osin olleet luonnoltaan arvokkaimpia, ja vaikka tarkoitus oli suojella metsäisiä maita, lähes kolmannes alueista oli lähes tai täysin puuttomia joutomaita.
Tuolloin tosin maan hallituksen piirissä oli erikseen neuvoteltu, että suojelu painottuu luonnoltaan arvokkaisiin ja huonosti metsätalouteen sopiviin alueisiin niin, että ”metsätalouden edellytysten vaarantuminen minimoidaan”.
Tällaista ehtoa Luontolahja-kampanjassa ei ole. Hallitusohjelmassa linjataan ainoastaan, että valtion vastinmaat ovat Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimpia alueita. Metsätaloushaittojen minimointia ei mainita.
Lue lisää: Sähköpostit todistavat, miten kaksi Etelä-Suomen metsää torjuttiin suojelusta
Lue lisää: Vihreät juhlivat suojelleensa 30 000 hehtaaria metsää – ”Se on vale”, sanoo luontokartoittaja
Kampanjassa koettiin jonkinlainen mieto loppukiri, sillä heinäkuuhun mennessä yksityisiä maita oli siirretty suojeluun noin 1 600 hehtaaria. HS kirjoitti tuolloin kampanjasta:
Loppuvuoden aikana suojeluun siirrettiin vielä hieman enemmän hehtaareja.
Pääosa eli lähes 90 prosenttia hehtaareista kertyi säätiöiltä. Esimerkiksi yksin Koneen säätiö antoi Luontolahjan kautta suojeluun peräti 1 440 hehtaarin Sanginjoen alueen Oulussa.
Eeva Furman on suojellut metsiään ilman korvausta, jotta on saanut ne osaksi luontolahjakampanjaa.
Yksityisten ihmisten suojelupäätöksiä oli 11 prosenttia kampanjamaista ja yritysten osuus oli prosentin luokkaa. Nokia Oyj esimerkiksi haki suojelupäätöksen omistamalleen saarimetsälle Kuusamon Alakitkalla.
Vastaava kampanja toteutettiin myös vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlavuonna. Tuolloin Luontolahja satavuotiaalle -kampanjassa yksityisten maita suojeltiin niinikään yli 3 000 hehtaarilla.