Vihreät, keskusta ja vasemmistoliitto aikovat alkaneella vaalikaudella karsia menojaan miljoonilla euroilla verrattuna päättyneeseen vaalikauteen.
Vaalitappio merkitsee puolueille suurta iskua tuloihin, sillä niille maksetaan vuosittaista avustusta kansanedustajien määrän mukaan. Keskusta menetti kahdeksan kansanedustajan paikkaa, vihreät seitsemän ja vasemmistoliitto viisi paikkaa.
Puolueavustusta on viime vuosina maksettu kansanedustajaa kohden 178 175 euroa. Jos summa pysyy samana, keskustan vuosittainen tuki vähenee yli 1,4 miljoonalla eurolla, vihreiden noin 1,2 miljoonalla eurolla ja vasemmistoliiton noin 900 000 eurolla.
Vihreät kertoi ensimmäisenä puolueena aloittavansa puolue- ja piiritoimistoilla muutosneuvottelut. Arvio vähennystarpeesta on kymmenen henkilötyövuotta. Lisäksi vihreät on pyytänyt vaalitappion vuoksi julkisesti lahjoituksia esimerkiksi sosiaalisen median julkaisuissa.
Myös vasemmistoliiton puoluehallitus on päättänyt muutosneuvotteluiden aloittamisesta, kertoo puoluesihteeri Anna Mäkipää.
Hän ei kerro tarkemmin arviota työntekijöiden vähennystarpeesta, mutta toteaa leikkaustarpeen olevan kaikista kuluista yhteensä noin 900 000 euroa vuositasolla.
”Me alamme nyt yhdessä henkilöstön kanssa hakea vähiten huonoa ratkaisua tässä tilanteessa.”
Vasemmistoliitolla on töissä 15 vakituista työntekijää. Mäkipään mukaan eniten kuluja puolueelle syntyy lisäksi tiloista, viestinnästä, vaalikampanjoista, järjestötoiminnasta ja erilaisten puolue-elimien, kuten puoluehallituksen kokouksista. Hän mainitsee myös matkakulut.
”Suomi on suuri maa, ja me kuljemme tietysti pohjoisessa, etelässä, idässä ja lännessä.”
Säästötoimien keskellä Mäkipää kehuu puolueväen asennetta. Vaalitappiosta on hänen mukaansa sisuunnuttu.
Vasemmistoliitto on saanut jäsenryntäyksen vaalitappion jälkeen. Puolueeseen on liittynyt lähes 1 700 uutta jäsentä, kertoo Mäkipää. Noin 11 000 jäsenen kokoisessa puolueessa lisäys on suuri.
”Siinä kohtaa, kun oli tullut 1 500 uutta jäsentä, laskimme, että noin joka kahdeksas jäsen on uusi.”
Mäkipään mukaan uusien jäsenten liittyminen on ”rohkaisevaa ja inspiroivaa”. Se myös auttaa taloudellisessa tilanteessa hieman, mutta ei jäsenmaksuista ole paikkaamaan lähes miljoonan euron iskua.
Eniten euroja menettää keskusta. Siltä katoaa vuositasolla yli 1,4 miljoonaa euroa.
”Leikkaus on sen verran suuri, että ei voi ajatella, että asiat jatkuisivat ennallaan”, sanoo puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.
Keskustan puoluevaltuusto päättää sunnuntaina kokouksessaan sopeutustarpeesta. Ennen tätä Pirkkalainen ei voi ennakoida, mistä puolue säästää.
”Meillä on puoluekokouksen päätös, että keskusta ei saa ottaa velkaa, eli velattomuudesta täytyy pitää kiinni. Ainoa myönteinen asiahan on se, että puolueen talous on tässä lähtötilanteessa paitsi velaton, myös vahva.”
Jos vaaleja ei lasketa, suurimpia vuosittaisia miljoonaluokan kulueriä puolueelle ovat henkilöstökulut, piirijärjestöille tilitettävä puoluetukiosuus ja äänenkannattajalehti Suomenmaan tuki. Keskustalla on Pirkkalaisen lisäksi 13 työntekijää. Lisäksi itsenäisten piirijärjestöjen palkkalistoilla on työntekijöitä.
Muut kulut ovat paljon pienempiä. Esimerkiksi toimitiloihin menee 200 000 euroa vuodessa.
Keskustalla on kokemusta vaalitappion jälkeisestä leikkaamisesta neljän vuoden takaa. Silloin puolue menetti eduskuntavaaleissa 18 kansanedustajan paikkaa.
Puoluetoimistolla ihmisiä irtisanottiin ja kaikki määräaikaiset työsuhteet päätettiin. Myös Suomenmaan tukemista vähennettiin.
”Neljä vuotta sitten tehty sopeutus vei meiltä kaikki ikään kuin helpot säästökohteet. Ei ole mitään löysää tai puskureita, joilla me voitaisiin kattaa nämä säästöt”, Pirkkalainen sanoo nyt.
Neljä vuotta sitten keskusta halusi turvata piirijärjestöjen toiminnan. Vaikka niiden rahoitusta muutettiin, kokonaissumma pysyi lähes samana.
Puoluetuen lisäksi muita tuloja, jotka vahvistaisivat valtakunnallisen tason käyttötaloutta, ei käytännössä ole. Jäsenmaksuista suurin osa menee paikallistasolle ja piireille.
Aikovatko keskusta ja vasemmistoliitto seurata vihreiden esimerkkiä lahjoitusten pyytämisessä?
”Olen pistänyt vihreiden hankkeen merkille. On ihan mielenkiintoista seurata, pystyvätkö he sillä saamaan sellaista rahoitusta, jolla voidaan vahvistaa käyttötaloutta”, Pirkkalainen sanoo.
Hänen mukaansa keskusta harkitsee kaikkea ja varmasti tekee varainhankintaa, mutta yksittäiset lahjoitukset eivät ole kovin kestävää taloudenpitoa. Puolue kerää lahjoituksia yleensä kohdennetusti esimerkiksi vaaleja tai tiettyjä tapahtumia varten.
Vasemmistoliiton Mäkipää sanoo, että varainhankintaa on tehty ennenkin ja tehdään jatkossakin.
”Nyt tietenkin mietitään, miten sitä saadaan virkistettyä entisestään.”
