Bryssel
EU-parlamentti äänesti keskiviikkona voimaan asetuksen, jonka tarkoituksena on estää metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden pääsy EU-markkinoille.
552 meppiä kannatti, 44 vastusti ja 43 äänesti tyhjää.
Asetus herättää Suomessa syvää hämmennystä, sillä kukaan ei tunnu tietävän, miten sitä pitäisi tulkita.
Pian voimaan tulevan asetuksen kohteena on kuusi tuoteryhmää: soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, nautakarja, puu ja kumi sekä näitä sisältävät tai näistä valmistetut tuotteet. Niitä ei saisi tuoda EU:hun, jos niiden tuotannon takia on hävitetty metsiä ja muunnettu metsämaa maatalouskäyttöön 31. joulukuuta 2020 jälkeen.
Tuoteryhmistä voi päätellä, että sääntelyn pääkohteena on tuonti EU:n ulkopuolisista maista, mutta asetus koskee yhtä lailla myös EU:n omaa tuotantoa.
Komission ehdotus koskee erityisesti pellonraivauksesta aiheutuvaa metsäkatoa. Viime vuosina esimerkiksi Etelä-Amerikan sademetsiä on kiihtyvällä vauhdilla raivattu pelloiksi ja siirretty maataloustuotantoon.
Parlamentti hyväksyi kiellon osaltaan. Nyt myös jäsenmaiden pitää vielä hyväksyä se ennen voimaantuloa. Asetuksen sisältöä ei voi enää muuttaa. Viimeksi Suomi jätti jäsenmaiden neuvostossa äänestämättä ja laittoi pontimeksi vielä lausuman, jossa toi esiin ongelmallisia kohtia Suomen kannalta.
Parlamentin, jäsenmaiden ja komission neuvotteluissa eli niin sanotuissa trilogeissa asetukseen tuli joulukuussa vielä laajennus, jossa myös naudanlihan tuotantoon liittyvät rakennukset lisättiin mukaan.
”Suomi yritti silloin vaikuttaa asiaan, mutta teksti ei muuttunut trilogeissa”, osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Jos asetusta siis tulkitaan tiukasti, suomalaiset nauta- ja lypsykarjatilat eivät saa enää laajentaa tuotantorakennuksiaan tai laitumiaan niin, että niiden tieltä kaadetaan metsää.
Jos näin on tehty tai aiotaan tehdä, tiloille voi tulla huomattavia vaikeuksia myydä naudanlihaa eteenpäin jalostavalle teollisuudelle. Lihanmyynnin osalta säätely koskee myös lypsykarjatiloja, jotka myyvät esimerkiksi vasikoita teollisuudelle.
Maa- ja metsätalousministeriö ei vielä tiedä, miten asetusta pitäisi tulkita: ministeriö lähetti viime viikolla tiedotteen, jossa se kehotti tiloja viivästyttämään rakennushankkeitaan siihen asti, kunnes ministeriö on selvittänyt asian EU:n virkamiesten kanssa.
”Tilanne on vielä epäselvä. Annoimme tiedotteen siksi, että investointitukien haku alkaa eikä meillä ole täyttä varmuutta, miten tätä tulkitaan taannehtivasti tai tästä eteenpäin. Varovaisuusperiaatteen vuoksi meidän oli pakko viestiä”, Kaila sanoo.
Asetus koskee rakennuksia, joissa pidetään eläimiä. Ministeriön käsityksen mukaan muiden maatalousrakennusten tai teiden tieltä metsää saa raivata entiseen tapaan.
Kailan mukaan Suomi haluaa EU:lta selvyyden siitä, miten metsäkato määritellään.
”Haluttiin säilyttää Amazonin sademetsät, mutta asetus kirjoitettiin väärin”, Kaila sanoo.
”Asetuksessakin todetaan, että EU antaa siitä tulkintaohjeen. Tuomme esiin Suomen olosuhteet ja pyrimme vaikuttamaan, että tästä saataisiin järkevä lopputulos. Jaksan uskoa vielä, että tähän löydetään ratkaisu.”
Suomen kannalta outo seikka on lisäksi asetuksen taannehtivuus, sillä se alkaa koskea metsäkatoa vuoden 2020 lopusta eteenpäin. Teoriassa joku on saattanut tehdä nautojaan varten rakennusinvestoinnin ja hakata sen tieltä metsää vuoden 2021 alun jälkeen tietämättä, että toimiikin metsäkatoasetuksen vastaisesti.
Ministeriössä ei vielä tiedetä sitäkään, miten suurta viljelijäjoukkoa asetus voisi taannehtivuuden osalta koskea. Se tiedetään, että vuosina 2020–2022 Suomessa noin 130 naudanliha- ja lypsykarjatalouden uudisrakennus- tai laajennusinvestointia on saanut julkista investointitukea, minkä lisäksi osa tiloista on voinut investoida ilman tukeakin.
Osa vuosien 2020–2022 hankkeista voi ministeriön arvion mukaan olla sellaisia, että taannehtiva säännös osuu niihin.
Asetuksen tuoteryhmät voivat laajentua tulevaisuudessa. Kun EU-parlamentti hyväksyi oman neuvottelukantansa viime vuoden syyskuussa, mepit vaativat uusien sääntöjen piiriin myös sianlihaa, lampaita ja vuohia, maissia, kumia, hiiltä ja painopaperia.
Kauppapolitiikasta ja kansainvälisistä suhteista vastaava johtaja Juha Ruippo MTK:sta näkee, että yksi syy metsäkatoasetukseen ovat keskeneräiset neuvottelut Mercosur-kauppasopimuksesta, joka asetuksen myötä saataisiin ehkä läpi jäsenmaista.
EU haluaisi solmia kauppasopimuksen Brasilian, Argentiinan, Uruguayn ja Paraguayn eli Mercosur-maiden kanssa. Sopimus muun muassa poistaisi tullit tavarakaupasta.
Mercosur-sopimuksesta saatiin neuvottelutulos vuonna 2019, mutta sen hyväksyminen vaatisi kaikkien EU-jäsenmaiden yksimielisyyden, eikä sellaista ole syntynyt muun muassa metsäkatoon liittyvien huolien takia.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että vuosien 1990 ja 2020 välisenä aikana metsäkadolle menetettiin 420 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä on koko EU:ta suurempi alue. EU:n kulutus aiheuttaa arvioiden mukaan noin kymmenen prosenttia maailman metsäkadosta.
Lue lisää: Metsäkato jatkuu Brasiliassa presidentti Lulan lupauksista huolimatta