Luxemburg
Alkaako Ukrainan sodan pitkittyminen syödä EU:n yhtenäisyyttä? Viime aikoina siitä on ollut merkkejä, kun jäsenmaat kiistelevät, pitäisikö Ukrainaan menevien ammusten olla eurooppalaista tuotantoa, ja sulkevat rajojaan ukrainalaisilta maataloustuotteilta.
”En usko, että EU:n pakka hajoaa. Minusta sellaisia merkkejä ei ole, että yhtenäisyys voisi hetkessä kadota”, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoo.
Haavisto, 65, osallistui maanantaina EU:n ulkoministerikokoukseen Luxemburgissa, jossa ministerikokoukset ovat aina huhti-, kesä- ja lokakuussa.
Haavisto ei ole täysin tyytyväinen EU:n ulkopolitiikkaan.
”Kahdessa asiassa EU on hyvin heikko. Yksi on Lähi-idän kriisi, jonka käsittelyssä on aidosti syviä erimielisyyksiä EU-maiden välillä. Toinen on EU:n edustus YK:ssa. Me olemme siellä ihan takapenkkiläisiä ja hajoamme äänestyksissä kerta toisensa jälkeen.”
EU ei myöskään ole saanut viestiään Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisesta läpi EU:n ulkopuolisissa maissa. Esimerkiksi Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva on pitänyt Ukrainaa yhtä lailla syyllisenä hyökkäykseen.
Haavisto isännöi kesällä Pohjoismaat–Afrikka-kokouksessa Afrikan ulkoministereitä, joista Etelä-Afrikan ulkoministeri Naledi Pandor antoi ymmärtää Suomen haluavan liittyä ”aggressiiviseen koalitioon” Natossa.
”Joidenkin EU-maiden turhautuminen on kasvanut.
”Meidän pohjoismainen vastakysymyksemme oli: kun taisteltiin kolonialismia vastaan ja kun teillä oli apartheid, Pohjoismaat olivat tukenanne. Missä on tukenne nyt, kun taistellaan imperialismia vastaan Euroopassa?”
Haavisto uskoo vuoropuhelun voimaan. Hän ei lähtisi uhkailemaan Venäjän ymmärtäjiä esimerkiksi kehitysavun tai taloudellisen yhteistyön lopettamisella, sillä Haaviston mukaan rahalla sanktiointi ei ole maailman tehokkain tapa vaikuttaa pysyvästi ihmisten ajatteluun.
”Jotkut Afrikan maat muistelevat vielä kylmän sodan aikoja, jolloin ne saattoivat kilpailuttaa itää ja länttä. Nyt Kiinasta on tullut uusi toimija Afrikassa, ja se markkinoi omia ratkaisujaan. Euroopalla on täysi työ säilyä kiinnostavana kumppanina tässä kilpailussa.”
EU-maat ovat yhä yhtenäisiä, mutta joidenkin maiden turhautuminen on kasvanut.
Saksa puuhasi tämän viikon ministerikokouksen yhteyteen samanmielisten tilaisuutta, jossa olisi keskusteltu arasta aiheesta eli määräenemmistöpäätösten lisäämisestä EU:n ulkopolitiikassa. Nyt yksi maa pystyy halutessaan blokkaamaan 26 muun jäsenmaan tahdon esimerkiksi pakotteissa.
Haaviston piti osallistua kokoukseen, mutta se peruuntui kokoonkutsujana olleen Saksan ulkoministerin Annalena Baerbockin jäätyä hoitamaan Sudanin evakuointeja.
Pekka Haavisto sanoo suomalaisten evakuoinnin Afganistanista olleen hänen ulkoministerivuosiensa eniten stressannut hetki.
Merkittävä luku
1,5
”Meidän sukupolvemme avainkysymys on, miten ilmastonmuutos pysäytetään. Ilmaston lämpeneminen pitäisi rajata 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Nyt päätetyt toimet eivät vielä riitä. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme kohtalonkysymyksiä.”
Haaviston kausi ulkoministerinä alkaa olla lopuillaan. Haavisto saattaa vielä ehtiä epäviralliseen kokoukseen eli niin sanottuun Gymnichiin, jonka puheenjohtajamaa Ruotsi pitää Tukholmassa hieman ennen toukokuun puoliväliä, ja yksi ulkoministerikokous on kalenteroitu myös 22. toukokuuta Brysseliin.
Näyttäisi, että Haavistosta tulee oppositiopuolueen kansanedustaja. Presidentinvaalit ovat ensi vuonna, ja niiden kannalta vielä varhaisissa gallupeissa Haavisto on ollut ykkösenä. Hän vaikuttaa olevan asiasta otettu mutta sanoo, että ehdokkuuteen pitää palata myöhemmin.
”Vihreillä on nyt turbulentti hetki.”
Se, joka Haaviston salkun perii, tulee tutustumaan perinpohjaisesti EU:n ja Naton kokoustiloihin Brysselissä ja Luxemburgissa. EU:n ministerineuvostot ovat keskeinen osa useiden ministereiden työtä, mutta ulkoministeri juoksee niissä useimmin. EU:n ulkoasiainneuvosto on koolla vähintään kerran kuukaudessa, Nato-maiden ulkoministerit vähän harvemmin.
Tarvittaessa, kuten Venäjän hyökkäyksen jälkeisellä viikolla, EU-kokouksia voi olla vaikka kolme viikossa.
Nyt pääroolissa on Ukrainalle annettava sotilaallinen apu. Haavisto on pannut merkille Brysselin paradoksin: tuntikausien keskustelu Ukrainalle annettavasta avusta käydään EU:ssa, ei Natossa. EU toimittaa aseita hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle, jolla on YK:n peruskirjan mukaan oikeus puolustautua. Nato puolestaan välttää viimeiseen asti sotilaallista sekaantumista. Aseavun rahoittaa EU:n rauhanrahasto, jonka ”orwellilainen” nimi särähtää Haaviston korvaan.
Pekka Haavisto piti tiedotustilaisuuden Luxemburgin kokouksen jälkeen Suomen delegaatiohuoneessa. Suurin osa toimittajista osallistui siihen etäyhteydellä.
Tämän viikon EU-asialistalle tömähti Sudan, josta ehti tulla Haaviston ministerikauden kolmas suomalaisten evakuointioperaatio. Ensimmäinen johtui koronapandemiasta, kun ulkoministeriö järjesti suomalaisille yhteensä 16 kotiutuslentoa vuoden 2020 keväällä.
Toinen oli loppukesän 2021 Afganistanin evakuointi, jonka Haavisto nimeää ministerivuosiensa stressaavimmaksi hetkeksi.
”Viimeinen erä evakuoitavia tuli Kabulin lentokentälle niin viime tingassa, että kentällä jo ammuskeltiin. Ihmiset piti saada tiesululta läpi koneeseen. Bussi seisoi siellä kymmeniä tunteja.”
Haavisto soitti ensin Qatarin ulkoministerille siinä turhassa toivossa, että tämä pystyisi vaikuttamaan Talebaniin tiesulun aukaisemiseksi, seuraavaksi Turkin ulkoministerille, lopuksi Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville.
”Sanoin hänelle, että teillähän on lähetystö siellä, joten voisiko joku käydä puhumassa puomilla seisovalle asemiehelle. Lavrov käski soittamaan heidän erikoislähettiläälleen, joka tosin oli lomalla jossakin Mustanmeren rannalla. Soitin, ja siitä ei mennyt kauan, kun puomi nousi.”
Haavistolla on kontaktit myös Sudanin kriisin osapuoliin siltä ajalta, kun hän toimi EU:n erityisedustajana Darfurissa Sudanissa. Haaviston mukaan EU pystyisi diplomatialla tekemään paljon.
”Moniin muihin konfliktialueisiin verrattuna Sudanissa on pystynyt vaikuttamaan taisteleviin ryhmiin järkipuheella. Darfurin kriisissä pystyin esimerkiksi soittamaan yksittäisille komentajille, että se, mitä aiot seuraavaksi tehdä, johtaa sinut kansainväliseen rikostuomioistuimeen.”
Kuka?
Pekka Haavisto
Ulkoministeri vuodesta 2019.
Vihreiden kansanedustajana vuosina 1987–1995 ja uudestaan vuodesta 2007 lähtien. Valittiin eduskuntaan kevään vaaleissa.
Oli ehdolla presidentiksi vuosina 2012 ja 2018.
