Sudanin tilanteen kärjistyminen evakuointeineen sekä EU-maiden ammushankinnat Ukrainalle olivat pääroolissa EU-ulkoministerikokouksessa maanantaina Luxemburgissa. Suomesta kokoukseen osallistui toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).
Haavisto kertoi maanantai-iltana järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että enintään viisi suomalaista odottaa yhä evakuointia Sudanissa. Turvaan maan rajojen ulkopuolelle on saatu kymmenen suomalaista.
Haavisto kuvasi Sudanin pääkaupungin Khartumin kaduilla parhaillaan käytäviä tulitaisteluita ”kaoottisiksi”.
”Taisteluja on käyty esimerkiksi kadulla, jossa sijaitsee Ranskan suurlähetystö. Kuulemani mukaan myös suurlähettilään autoa oli ammuttu”, Haavisto kertoi.
Ranska on auttanut Suomea evakuoinneissa, mutta lähetystö joutui nyt keskeyttämään toimintansa.
Evakuointeja vaikeuttaa myös puhelinyhteyksien osittainen katkeaminen Khartumissa. Tämä johtuu Haaviston mukaan siitä, että osa mobiiliverkkojen tukiasemista on jäänyt ilman sähköä generaattoreiden polttoaineen loputtua.
Lisäksi ongelmana on, että kaikkia evakuoitavia ei saada turvallisesti kokoontumispaikoille.
”Välissä voi olla taisteluja ja väkivaltaisuuksia”, Haavisto kertoi.
Haaviston summauksen mukaan Sudanissa on meneillään ”armeijan hajoaminen taisteleviin osapuoliin”. Hän muistutti, että sotilashallinnon piti Sudanissa olla välivaihe kohti siviilihallintoa.
Haavisto kertoi olleensa yhteydessä tulevan siviilihallinnon edustajiin, jotka hänen mukaansa piileskelevät parhaillaan kellareissa.
”He ovat varsin epätoivoisia, että tämä on mennyt tällaiseksi armeijan sisäiseksi välienselvittelyksi.”
Sudanissa käydään toista viikkoja taisteluja kenraali Abdel Fattah al-Burhanin johtamien Sudanin asevoimien ja puolisotilaallisten RSF-joukkojen (Rapid Support Forces) välillä. Konfliktissa on kuollut satoja ihmisiä ja haavoittunut tuhansia.
RSF-joukkojen Hemetiksi kutsuttu komentaja Mohamed Hamdan Dagalo on Haaviston mukaan tehnyt läheistä yhteistyötä Venäjän kanssa.
Haavisto näkee Sudanin tilanteessa monien hyvin kielteisten kehityskulkujen riskejä. Yksi mahdollisuus on, että toinen osapuoli häviää pääkaupungissa käytävät katutaistelut ja siirtää toimintansa muualle Sudaniin.
Tämä laajentaisi konfliktin vaikutusta ja aiheuttaisi lisää pakolaisuutta. Se tapahtuisi aluksi Sudanin sisällä mutta suuntautuisi lopulta myös muihin maihin.
”Tässä voidaan olla uuden suuren pakolaiskriisin kynnyksellä, jos tilannetta ei pystytä järjestämään”, Haavisto varoitti.
Yhtenä kielteisenä skenaariona Haavisto näki myös sen, että Sudaniin syntyisi valtatyhjiö, jonka täyttäisivät Venäjän käskyttämät Wagner-joukot.
”Kyllä pelkona on tyhjiö tai tyhjä tila, johon Wagnerin on helppo tulla. Tämän näen isona riskinä Sudanin kohdalla”, Haavisto totesi.
Euroopan unionin ulkosuhteita johtava Josep Borrell kertoi sunnuntai-iltana puhuneensa Sudanin konfliktin molempien osapuolten kanssa ja vaatineensa tulitaukoa.
Haavisto sanoi Luxemburgin kokoukseen tullessaan, että Euroopan on otettava poliittisempi rooli Sudanin kriisin ratkaisussa ja taivuteltava osapuolia tulitaukoon.
Kokouksessa oli laajasti esillä myös Ukrainan tilanne.
Ulkoministerit päättivät edellisessä kokouksessaan maaliskuun loppupuolella lisätä ammustoimituksia Venäjän hyökkäystä vastaan taistelevalle Ukrainalle. Lupaus oli, että Ukrainaan lähtee vuoden sisällä miljoona 155-millistä ammusta.
EU-maat sopivat etenevänsä vaiheittain: ensin ne toimittavat ammuksia omista varastoistaan, minkä jälkeen alkaa kakkosvaihe, jolloin maat täydentävät omia varastojaan ja jatkavat toimituksia Ukrainalle. Ranska vaati tuolloin, että tämän kakkosvaiheen tuotannon on oltava eurooppalaista. Myös Kreikka ja Kypros ovat kannattaneet vaatimusta.
Ranskan vaatimus on kuitenkin kohdannut vaikeuksia, sillä eurooppalaisen ammustuotannon tilauskirjat ovat täynnä ja jotakuinkin kaikki teollisuudessa sisällä olevat tilaukset ovat menossa Euroopan ulkopuolelle. Jos nyt tehdään uusi tilaus, sen toimittaminen kestää puolitoista vuotta.
Ukraina tarvitsee ammuksia nopeammalla aikataululla. Maan ulkoministeri Dmytro Kuleba kirjoitti viime viikolla Twitterissä, että EU:n kyvyttömyys ammustoimitusten toteuttamisessa on turhauttavaa ja toimettomuus maksaa Ukrainalle ihmishenkiä. Kuleban kerrottiin osallistuvan ulkoministerikokoukseen videoyhteydellä.
Jo etukäteen kerrottiin, että ulkoministerit saavat kokouksessa tilannekatsauksen EUMAM-operaatiosta eli ukrainalaisjoukkojen kouluttamisesta EU-maissa. Lisäksi heidän kerrottiin keskustelevan EU:n tulossa olevasta yhdennestätoista pakotepaketista ja Venäjän saattamisesta vastuuseen teoistaan Ukrainassa.
Muutamat maat ovat vaatineet venäläisen Rosatomin kanssa tehtävän ydinvoimayhteistyön sanktioimista, mutta sen ei ennakoitu menevän läpi. Pakotteet vaativat jäsenmaiden yksimielisen päätöksen, ja Rosatom on mukana unkarilaisen Paksin ydinvoimalan laajennuksessa.
EU-mailla alkaa olla vaikeuksia löytää pakotelistalle uusia tuotteita, joista maat pääsisivät yksimielisyyteen. Nyt yritetään keskittyä pakotteiden kiertämisen nujertamiseen.
Ulkoministerien kerrottiin harkitsevan myös, että EU ulottaisi pakotteet Moldovaan, jossa pakotelistalle laitettaisiin maassa sisäisiä levottomuuksia lietsoneita henkilöitä.
Myös Kiinan kerrottiin olevan ulkoministereiden asialistalla.
Useissa EU-maissa on hiljattain hämmästelty Ranskan presidentin Emmanuel Macronin haastattelua, jossa hän toivoi Euroopan vähentävän riippuvuuttaan Yhdysvalloista ja välttävän joutumista mukaan Yhdysvaltain ja Manner-Kiinan väliseen konfliktiin Taiwanista. Ulkoministerien kerrottiin pohtivan, miten EU pystyisi nykyistä paremmin puhumaan yhdellä äänellä Kiinan kanssa.
Lisäsytykettä Kiina-keskusteluun on tuonut Kiinan Ranskan-suurlähettilään Lu Shayen perjantainen televisiohaastattelu, jossa hän kyseenalaisti Neuvostoliittoon aiemmin kuuluneiden maiden statuksen suvereeneina valtioina. Haastattelun takia Viro, Latvia ja Liettua ovat kutsuneet maissaan toimivat kiinalaislähettiläät puhutteluun.
