Naton harjoitustoiminnan suunnittelun yhteensovittamiskokous eli NEPAC järjestetään Helsingissä tiistaina ja keskiviikkona 25.–26. huhtikuuta. Puolustusvoimat isännöi kokouksen.
Tilaisuus on historiallinen, sillä Suomi ei ole aiemmin isännöinyt NEPAC-kokousta. Suomi on nyt kokouksessa mukana ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä.
Kokoukseen osallistuvat Naton komentorakenteen johtoportaat, kaikki jäsenmaat sekä Ruotsi.
Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläinen kertoo, että NEPAC-kokouksen isännöinti on Suomelle tervetullut tilaisuus muille esittäytymiseen. Kokous alkaa tasan kolme viikkoa sen jälkeen, kun Suomesta tuli läntisen sotilasliiton jäsen.
”Tämä tarjoaa meille mahdollisuuden esitellä omaa osaamistamme, Suomen pääkaupunkia ja Suomen kollektiivista puolustusta”, Pietiläinen sanoo.
Puolivuosittain järjestettävä NEPAC on tilaisuus, jossa Naton ja liittolaisten harjoitusohjelmat sovitetaan yhteen niin, että kokonaisuus tukee sotilasliiton tavoitteita.
Suunnitteluhorisontti ulottuu vuoteen 2027 asti. Lisäksi osanottajilla on Helsingissä mahdollisuus kahdenvälisiin tapaamisiin.
Kokous järjestetään Helsingin Santahaminassa, ja osallistujia tulee 80–100.
Pietiläisen mukaan jokainen jäsenmaa pyrkii lähettämään paikalle kaksi osallistujaa, joista toinen saattaa olla kenraali. Lähimainkaan jokaisesta jäsenmaasta ei kuitenkaan kenraalitason edustusta saavu.
Kokouksen avaa Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari. Pietiläisen mukaan Nato-vieraat saavat kuulla Suomen puolustuksen erityispiirteistä.
”Hän tulee esittelemään meidän järjestelmäämme, Suomen mallia. Esille nousee meidän laaja reservimme, vahva kansallinen puolustus ja osaamisemme arktisilla alueilla ja viranomaisyhteistyössä”, Pietiläinen luettelee.
Mahdollisuus Suomen järjestämästä kokouksesta nousi esille Nato-keskusteluissa jo viime vuonna. Silloin ei vielä tiedetty, olisiko Suomi kokousta järjestäessään Naton jäsen.
Suomi ehti ennen jäsenyyttään olla vuodesta 1994 lähtien Naton rauhankumppanuusmaa ja vuodesta 2014 alkaen laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusmaa. Muiden jäsenten Suomi-tuntemusta ei siis tarvitse ryhtyä rakentamaan täysin nollasta.
”Osin [Suomen järjestelmä] tunnetaan, mutta on monta maata, jotka eivät ole ihan lähinaapurissa, joten esittelylle on tarvetta”, Pietiläinen sanoo.
Pietiläisen mukaan kiinnostusta herättää luultavasti ainakin asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin pohjaava puolustus. Myös eri viranomaisten välisessä yhteistyössä Suomi on Pietiläisen mukaan edelläkävijä.
Kokousohjelma on sen verran tiukka, että varsinaisia kenttävierailuja ei osallistujille ole luvassa. Jonkinlainen pienimuotoinen ”kultturelli osuus” on Pietiläisen mukaan saatu ohjelmaan mahtumaan. Sen tarkempaa luonnetta tai sijaintia hän ei kuitenkaan turvallisuussyistä kerro.