Maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut Suomessa huimasti kahdessa vuodessa. Viime vuoden lopulla 15–64-vuotiaista ulkomailla syntyneistä töissä oli 72 prosenttia, kun vielä kaksi vuotta aikaisemmin vastaava luku oli noin 64 prosenttia.
Maahanmuuttajien työllisyysaste lähestyy vauhdilla Suomessa syntyneiden työllisyysastetta, joka oli viime vuoden lopulla 75 prosenttia.
Työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut tiedot Tilastokeskuksen ja Eurostatin tilastoista.
Tiedot maahanmuuttajien kohentuneesta työllisyydestä ovat ajankohtaisia käynnissä olevien hallitustunnustelujen näkökulmasta.
Kokoomus haluaa Suomeen runsaasti lisää työvoimaa ulkomailta. Vastakkaista kantaa edustava perussuomalaiset taas katsoo, että suurelta osin matalapalkka-aloille kohdistuva maahanmuutto johtaa usein työttömyyteen ja sosiaaliturvan varassa elämiseen.
Valtiovarainministeriössä maahanmuuttajien työllisyysharppaus on hämmästyttänyt.
”Kyllä se on yllätyksenä tullut. Pohdimme syitä kehitykseen”, johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen kertoo.
Tilastokeskuksen mukaan kehitystä eivät selitä esimerkiksi tilastomenetelmissä tapahtuneet muutokset.
”Aikasarjat ovat vertailukelpoisia, eli ainakaan tiedossamme ei ole, että menetelmämuutokset kehitystä selittäisivät. Kyllä selityksiä pitää etsiä itse ilmiöstä eli maahanmuuttajien työllisyyden kasvusta”, yliaktuaari Pertti Taskinen sanoo.
Saatavilla olevien tietojen perusteella työllisyysasteen nousu ”on ollut erityisen vahvaa” esimerkiksi afrikkalais- ja aasialaistaustaisten naisten keskuudessa. Näin kertoo asiaa selvittänyt erityisasiantuntija Juho Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Hän arvioi selittäviksi tekijöiksi muun muassa talouden hyvän vireen, useiden alojen työvoimapulan ja työperäisen maahanmuuton kasvun.
Aiempaa suurempi osa maahanmuuttajista on tullut Suomeen nimenomaan työn perässä.
”Työperusteisten muuttojen määrä on kasvanut vuodesta 2021 lähtien samalla, kun kansainvälistä suojelua saaneiden määrä, pois lukien ukrainalaiset, on pysytellyt samalla tasolla koronakriisistä lähtien”, Peltonen kertoo.
Peltosen mukaan maahanmuuttajien työllisyys on kantaväestön työllisyyttä ”suhdanneherkempää”. Se siis heilahtelee voimakkaammin talouden suhdanteiden mukana.
”On hyvin todennäköistä, että ulkomailla syntyneiden työllisyysasteen nousu on yhteydessä viimeaikaiseen osa-aikatyöllisyyden vahvaan kasvuun.”
On siis toistaiseksi hämärän peitossa, kuinka pysyväksi maahanmuuttajien työllisyyden koheneminen jää.
