EU:n jäsenmaat hyväksyivät tiistaina omalta osaltaan useita keskeisiä uudistuksia EU:n ilmastolainsäädäntöön. Jäsenmaat hyväksyivät muun muassa päästökaupan uudistuksen, hiilitullit eli hiilirajamekanismin ja sosiaalisen ilmastorahaston perustamisen.
Suomi äänesti ainoana jäsenmaana sosiaalista ilmastorahastoa vastaan.
Sosiaalisen ilmastorahaston tarkoituksena on tukea heikoimmassa asemassa olevia EU-kansalaisia, kun päästökauppamekanismi laajenee tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen vuodesta 2027 lähtien ja todennäköisesti nostaa niiden kustannuksia.
Rahastosta on tarkoitus tulla 86,7 miljardin euron kokoinen. Se rahoitetaan myymällä päästöoikeuksia 65 miljardin euron edestä. Lisäksi neljännes sen rahoituksesta tulisi jäsenmailta.
Suomessa ajatus ilmastorahaston tarpeesta ei ole mennyt läpi. Hallitus suhtautui siihen omassa arviossaan kriittisesti, kun se 2021 otti kantaa komission esityksiin.
Eduskunnan suuri valiokunta ja lausuntoja aiheesta antaneet valiokunnat totesivat, että Suomi ei voi edistää mallia, jossa EU toimisi jäsenvaltioiden rinnalla suorien sosiaalietuuksien rahoittajana maksamalla EU:n talousarviosta kotitalouksille suoria tulotukia.
Suomalaistaloudet eivät tule juuri saamaan rahastosta tukea, koska tuki kohdistuu keskimääräistä alemman tulotason jäsenvaltioihin.
EU-parlamentti hyväksyi osaltaan samat ilmastopolitiikan uudistukset viime viikolla. Kun jäsenmaatkin ovat ne nyt lopullisesti hyväksyneet, ne julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä, jonka jälkeen lait tulevat voimaan 20 päivää myöhemmin. Jäsenmaiden on saatettava ne sen jälkeen osaksi omaa lainsäädäntöään.
EU:n ilmastopaketti pyrkii kasvihuonekaasujen vähentämiseen EU:ssa vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
