Tulevissa hallitusneuvotteluissa kristillisdemokraatit tietää arvonsa, sanoo puolueen puheenjohtaja Sari Essayah. Vaikka puolue on pieni, sitä tarvitaan hallituspohjassa tukevan enemmistön varmistamiseen.
Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok) kertoi torstaina, että hallitusohjelmasta alkavat neuvotella kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit.
Kristillisdemokraateilla on vain viisi kansanedustajaa, joten kokoomus, perussuomalaiset ja Rkp saisivat teoriassa ilman heitäkin kasaan eduskunnan enemmistön. Toisaalta enemmistö jäisi äärimmäisen pieneksi.
”Kyllä, me tiedämme arvomme. On aivan selvää, että jokainen puolue on tuossa nelikossa varmasti tärkeä”, Essayah sanoo.
Essayah sanoo lukeneensa sosiaalisesta mediasta spekulointia, jonka mukaan hallitustunnusteluissa kokoomus ja perussuomalaiset sopisivat asioista, jonka jälkeen ”äänettömät yhtiömiehet” Rkp ja Kd otetaan mukaan. Hänelle ei ole tullut tällainen olo.
”Se, että jokainen on tärkeä, on tullut hyvin hallitustunnusteluissa esille.”
Kristillisdemokraatit ei ole julkisesti asettanut hallitukseen osallistumiselle mitään kynnyskysymyksiä. Aiemmin tällä viikolla kysyttäessä Essayah ei maininnut yhtäkään asiaa, jota puolue ei haluaisi hallitusohjelmaan.
Vaikuttaa siltä, että kristillisdemokraateille käy hallitusneuvotteluissa kaikki. Onko näin?
”Se ei juurikaan näin ole nimenomaisesti.”
Essayah listaa puolueelleen keskeisiksi asioiksi julkisen talouden tasapainottamisen, hyvinvointialueiden tilanteen, maatalouden ja kriisinkestävyyden sekä perhepolitiikan.
Kun Essayahilta kysyy hallitusneuvotteluiden suurimmista kiistakysymyksistä, hän sanoo, ettei lähde arvailemaan niitä toisten puolesta. Julkisuudessa on puhuttu kokoomuksen, perussuomalaisten ja Rkp:n erimielisyyksistä ilmastotoimissa ja maahanmuutossa.
Eikö kristillisdemokraateilla ole tulossa erimielisyyttä muiden kanssa mistään?
”Kyllä varmasti on asioita, joissa tarvitaan neuvottelua. Ja varmasti on asioita, joita on etukäteenkin kartoitettu. Olen neuvottelijana myös sen tyyppinen, että en hoida näitä asioita julkisuuden kautta.”
Essayah sanoo käyneensä asioita läpi suoraan hallitustunnustelija Orpon kanssa ja lyhyessä palaverissa kaikkien neljän puolueen kesken.
Yksi esimerkki puolueita erottavasta teemasta voisi olla alkoholipolitiikka. Kokoomus julkaisi vaalien alla ohjelman, jossa se vaatii alkoholipolitiikan vapauttamista, esimerkiksi mietojen viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa.
”Se ei ole kristillisdemokraattien tavoite todellakaan”, Essayah kommentoi. Samalla hän toteaa, ettei ole varma, onko se kuulunut myöskään Rkp:n tai perussuomalaisten vaalitavoitteisiin.
Essayah sanoo jälleen, että asioista keskustellaan tarpeen tullen neuvotteluissa. Hän ei suostu myöskään arvioimaan, miten kristillisdemokraatit suhtautuisi, jos kokoomus nostaisi esiin esimerkiksi kotihoidontuesta luopumisen.
”En tee julkisuuden kautta tätä.”
Tammikuussa Essayah sanoi HS:n haastattelussa, että puolue ajaisi hallitusneuvotteluissa ehdottomasti vaalitapauudistusta.
Nykyinen vaalijärjestelmä ei suosi kristillisdemokraattien kaltaisia pieniä puolueita. Pienissä vaalipiireissä niiden on vaikeampaa saada läpi edustajia.
Essayah on edelleen samaa mieltä, ja kristillisdemokraatit nosti asian esiin myös vastauksissaan hallitustunnustelija Orpon kysymyksiin.
”Aina, kun olemme olleet hallitusneuvottelupöydässä, olemme sitä ajaneet.”
Essayah on osallistunut hallitusneuvotteluihin aiemmin juuri vuonna 2011, jolloin Jyrki Kataisen (kok) johdolla tuloksena oli niin sanottu sixpack-hallitus. Essayah kuvailee neuvotteluja tuolloin haastaviksi.
”Olen aika realistinen hallitusneuvottelujen suhteen, kun taustalla on kuitenkin se kokemus.”
Essayah oli itse vuoteen 2014 asti europarlamentaarikkona mutta kuvailee hallituksen pysyneen pystyssä ”suurin piirtein kauhun tasapainolla”. Samaa hän ei toivo nyt. Hän puhuu kokoomuksen Orpon tavoin luottamuksen ja suurten yhteisten tavoitteiden merkityksestä.
”Sen pitää olla liima, joka pitää.”
