Bryssel
EU:n jäsenmaat päättivät yhteisestä kannastaan EU:n metsäkatoasetukseen tiistaina, mutta Suomi ja neljä muuta jäsenmaata pidättäytyivät äänestämästä.
Yksikään maa ei äänestänyt vastaan, mutta pidättäytyminen kertoo, että maat eivät täysin hyväksy asetusta.
Myös Bulgaria, Latvia, Puola ja Ruotsi äänestivät Suomen lailla tyhjää. Enemmistö jäsenmaista äänesti puolesta, joten asetus meni läpi. EU-parlamentti äänesti asetuksen osaltaan voimaan huhtikuun puolivälissä.
Asetuksella EU pyrkii torjumaan metsäkatoa. Kohteena on kuusi tuoteryhmää: soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, nautakarja, puu ja kumi sekä näitä sisältävät tai näistä valmistetut tuotteet. Niitä ei saisi tuoda EU:hun, jos niiden tuotannon takia on hävitetty metsiä ja muunnettu metsämaa maatalouskäyttöön 31. joulukuuta 2020 jälkeen. Asetus koskee tuotantoa myös EU:ssa.
Suomessa raivataan edelleen paljon metsää pelloiksi EU-mittakaavassa.
Suomessa on lisäksi ollut epäselvyyttä asetuksen tulkinnasta, koska sitä laajennettiin neuvotteluiden viime vaiheessa koskemaan myös naudanlihan tuotannossa tarvittavia rakennuksia: sen mukaan rakennusten tieltä ei saa raivata metsää. Tämä on siis voimassa myös taannehtivasti.
Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii selvittämään tulkintaa, mutta toistaiseksi ministeriö on kehottanut suomalaistiloja lykkäämään metsän kaatamista vaativia rakennusinvestointeja, kunnes asia on selvitetty.
Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta pitää metsäkadon hallintaa oleellisena Suomen ilmastopolitiikan kannalta. Seppälä, joka on myös Suomen ilmastopaneelin jäsen, pitää tärkeänä sitä, että Suomi hakisi metsäkatoasetuksen toimeenpanoon kestävän ratkaisun, jolla minimoidaan metsän raivaamista pelloksi.
”Jos Suomi haluaa vähentää päästöjä kustannustehokkaasti, niin meidän täytyy ymmärtää, että kestämättömällä pohjalla oleville toiminnoille tulee ajan kanssa loppu. Ongelman piilottelu johtaa viljelijöiden ja kansantalouden kannalta huonoon lopputulokseen”, Seppälä sanoo.
Luonnonvarakeskuksen viimevuotisen tutkimuksen mukaan metsäkatoala on ollut 2010-luvulla Suomessa vuosittain keskimäärin noin 14 000 hehtaaria. Siitä puolet on rakentamiseen liittyvää ja noin kolmannes johtuu maataloudesta.
Maataloudessa raivataan metsää pelloiksi erityisesti karjatalouden takia. Vaikka hehtaareissa mitattuna maatalouden pellonraivaus aiheuttaa alle puolet Suomen metsäkadosta, sen osuus metsäkadon kasvihuonekaasupäästöistä on noin 70 prosenttia.
Tilat käyttävät peltopinta-alaa lannan levitykseen, minkä lisäksi peltoja tarvitaan rehuntuotantoon.
Metsäkadosta on Luken mukaan aiheutunut vuosina 2013–2019 vuosittain noin 3,7 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin kasvihuonekaasupäästöt, joka on noin kuusi prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Vuonna 2020 metsäkato aiheutti enää 2,5 miljoonan tonnin päästön, koska etenkin rakennusmaan metsäkatoa on saatu vähennettyä.
””Melkoinen riesa tulevaisuuden Suomelle.”
Seppälän mukaan Suomessa vuosittain peltojen raivauksesta aiheutuvat metsäkadon päästöt ovat kuitenkin edelleen Euroopan toiseksi suurimmat Ranskan jälkeen.
”Jos katsoo asukasta kohden, olemme ykkösiä”, Seppälä sanoo.
Se ei ole edes vielä koko kuva. Merkittävä osa pelloista raivataan turvemetsistä, mikä kasvattaa ilmastohaittaa.
”Kun turvemetsät muuttuvat pelloiksi, ne aiheuttavat noin 30 tonnia hiilidioksidipäästöjä per hehtaari jatkossa vuositasolla. Se on melkoinen riesa tulevaisuuden Suomelle”, Seppälä sanoo.
Seppälä muistuttaa Suomen sitoutuneen vuonna 2021 Glasgow’n ilmastokokouksessa metsäjulistuksella metsäkadon torjumiseen. Tämäkin velvoittaa hänen mukaansa huolehtimaan omasta pesästä, jos samaan aikaan estetään metsäkatoa aiheuttanutta tuontia EU:n ulkopuolelta.
Seppälän mukaan Suomi vaikeuttaa viljelijöiden ja myös koko yhteiskunnan sopeutumista EU:ssa ja Suomessa asetettuihin ilmastotavoitteisiin, jos metsäkadon torjuntaa ei oteta tosissaan.
”Eli pitäisi miettiä, miten viljelijöille saataisiin hallittu oikeudenmukainen siirtymä.”
