Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) ilmoitti torstaina virallisesti, että kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit yrittävät muodostaa kevään aikana Suomen seuraavan hallituksen.
Jos nelikko saa aikaiseksi sovun hallitusohjelmasta ja hallitus syntyy, kyseessä on poikkeuksellinen hallitus.
Suomessa on ollut vain kerran enemmistöhallitus, jossa ei ole mukana sosiaalidemokraatteja tai keskustaa.
Suomalainen hyvinvointivaltio on siis pitkälti Sdp:n ja keskustan luomus.
Nyt järjestelmä yskii, kun työntekijöitä ja julkista rahaa on liian vähän sekä vanhuksia ja töissä käymättömiä liikaa suhteessa työntekijöiden määrään.
Kokoomus ja perussuomalaiset ovat antaneet oppositiossa ymmärtää, ettei ongelmia olisi, jos ne olisivat olleet vallassa.
Mielikuvamaalailulla ei ole totuuspohjaa, sillä molemmat puolueet ovat olleet mukana tekemässä päätöksiä, jotka ovat johtaneet nykytilaan.
Värillä on kuitenkin väliä.
Suomi voi muuttua merkittävästikin, jos nelikko pääsee valtaan, vaikka neljässä vuodessa ei maata täysin muuteta.
Kokoomuksella on halu muuttaa merkittävästi muun muassa työttömyysturvaa, työelämän sääntöjä, sosiaalitukia ja terveydenhuoltojärjestelmää.
Perussuomalaiset haluavat muutoksia muun muassa koulutukseen, maahanmuuttoon, kehitysyhteistyöhön ja EU-politiikkaan.
Suomi onkin siirtymässä Sdp:n ja keskustan yli satavuotisen valtakauden jälkeiseen aikaan.
Tähän on johtanut ennen kaikkea perussuomalaisten nousu suureksi puolueeksi vuoden 2011 vaaleissa.
Johtuu pitkälti Timo Soinin johdolla syntyneestä populistipuolueesta, että kokoomus on siirtynyt oikealle, Sdp vasemmalle ja keskusta mennyt sekaisin.
Keskusta on ollut aikaisemmin maakuntien tyytymättömien ja vähävaraisten etujen ajaja. Nyt perussuomalaiset ovat saaneet puolelleen tätä väestöä, mutta etenkin tyytymätöntä keskiluokkaa ja yrittäjiä.
Veikko Vennamon perustama Suomen Maaseudun Puolue (SMP) eli perussuomalaisten edeltäjä aiheutti ensimmäisen loven keskustaan jo 1970–1980-luvuilla.
Vuoden 1970 vaaleissa keskusta vajosi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1917 vaalien alle 40 kansanedustajan puolueeksi.
Keskusta nousi SMP:n hiipumisen jälkeen taas entiseen suuruuteensa. Perussuomalaisten nousun jälkeen keskustan kannatus on kuitenkin ollut jälleen laskussa 2000-luvulla.
Poikkeuksen tekee yrittäjätaustaisen Juha Sipilän puheenjohtajakausi, jolloin keskusta sai lisää ääniä etenkin yrittäjiltä. Tuolloin kokoomuksen kannatus väheni, mutta perussuomalaisten ei.
”Suomi on siirtymässä Sdp:n ja keskustan yli satavuotisen valtakauden jälkeiseen aikaan.
Perussuomalaiset on iskenyt keskustaa päin kovaa Jussi Halla-ahon ja Riikka Purran puheenjohtajakausilla samalla, kun perussuomalaiset on siirtynyt selvästi oikeistokonservatiiviseksi puolueeksi.
Keskustan on ollut vaikea puolustautua, sillä se on ollut 2000-luvulla 16 vuotta hallitusvastuussa ja 12 vuotta pääministeripuolueena.
Hallituksessa puolue joutuu tekemään kompromisseja ja sen identiteetti sumenee.
Vanhasen aikana keskusta oli hyvien aikojen väritön asianhoitajapuolue ja Sipilän hallituksessa kova oikeistolainen leikkaaja.
Sosiaalidemokraattien Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallituksissa perussuomalaiset onnistui leimaamaan keskustan median ja kokoomuksen tuella vihervasemmistolaiseksi puolueeksi, vaikka se ei ollut sitä.
Keskusta makaa nyt maassa ja yrittää löytää itsensä. Samalla perussuomalaiset jatkaa säälittä entisen mahtipuolueen nujertamista.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen kehui perussuomalaisten antavan keskustalle armonlaukauksen. Myöhemmin hän pahoitteli puheitaan.
Hyökkäykseen ovat osallistuneet täysin voimin myös perussuomalaisten vahvin kaksikko eli Purra ja Halla-aho.
HS:n tietojen mukaan perussuomalaisten parissa on keskusteltu, että puolueen yksi päämäärä on tuhota keskusta.
Puheissa voi olla aimo annos rehevää retoriikkaa, mutta tuskin perussuomalaisista kukaan itkisi, jos keskustalla ei olisi yhtään kansanedustajaa eduskunnassa.
Sdp:ssä ja kokoomuksessa tuskin toivotaan keskustan tuhoa, sillä puolueen kuihtuminen vähentäisi niiden mahdollisuuksia koota tulevaisuudessa enemmistöhallituksia.
”HS:n tietojen mukaan perussuomalaisten parissa on keskusteltu, että puolueen yksi päämäärä on tuhota keskusta.
Keskustassa tiedetään perussuomalaisten aikeet.
Keskusta on kuitenkin pienenäkin kokenut puolue, jolla on kokemusta ja tietoa vaikkakin vähän rahaa ja osaamista sosiaalisesta mediasta.
Hallituksesta käsin oppositiopuolueen tuhoaminen ei ole kuitenkaan helppoa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli yllätti torstaina eduskunnassa sanomalla, että keskusta saattaa äänestää hallituksen esitysten puolesta joissakin asioissa.
”Me keskustasta varmasti tulemme kirittämään tulevaa hallitusta ja osaltamme auttamaan sellaisten esitysten läpimenossa, jotka ovat perusteltuja, tervetulleita ja myös meidän politiikkamme näkökulmasta hyviä”, Kalli sanoi.
Tämä on varsin harvinaista, mutta voi toimia strategisena vastavalkeana.
Näin keskusta voi erota oppositiossa samaan aikaan olevista Sdp:stä, vasemmistoliitosta ja vihreistä.
Samalla se veisi perussuomalaisilta ainakin jonkin verran voimaa haukkua, miksi keskusta ei ole hallituksessa tekemässä vaikeita päätöksiä.
Oikaisu 28.4. kello 7.46: Tekstissä kerrottiin aiemmin keskustan olleen 2020-luvulla 16 vuotta hallitusvastuussa ja 12 vuotta pääministeripuolueena. Se on ollut näin 2000-luvulla.
