Viranomaiset neuvottelevat parhaillaan puolustussopimuksesta, joka toteutuessaan antaa Yhdysvaltain asevoimille mahdollisuuden käyttää esteettä suomalaista maaperää ja tukikohtia harjoitteluun ja materiaalin säilyttämiseen.
Neuvotteluja Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta eli defence cooperation agreementista (DCA) on käyty viime viikolla Katajanokalla.
Suomen puolelta neuvotteluja vetävä apulaisosastopäällikkö Mikael Antell ulkoministeriön poliittiselta osastolta sanoo, että keskusteluissa on käyty sopimusteksti kertaalleen läpi ”positiivisessa ja ratkaisuhakuisessa hengessä liittolaisten kesken”.
Mikael Antell
Presidentti Sauli Niinistö on perustellut kahdenvälistä sopimusta Suomen turvallisuuden maksimoimisella. ”Siinä suhteessa Yhdysvallat on merkittävä tekijä”, Niinistö sanoi Ylen haastattelussa viikko sitten.
Neuvotteluja vetävän Antellin mukaan DCA-sopimus vahvistaa Suomen pidäkettä ja puolustuskykyä Yhdysvaltojen läsnäolon ja puolustusmateriaalin mahdollisen ennakkosijoittamisen kautta.
”Tärkeintä on, että sopimus mahdollistaa sujuvan yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa kaikissa turvallisuustilanteissa ja myös lyhyellä varoitusajalla”, Antell arvioi.
””Lähtökohtaisesti Yhdysvaltain joukot ovat oman lainsäädäntönsä alaisia.”
Natomaana Suomi on ehtinyt elää vasta hetken.
Antellin mukaan yhdysvaltalaisten kanssa neuvoteltava uusi sopimus tulee täydentämään Nato-jäsenyyttä. ”DCA on sopimuksena hyvin käytännönläheinen”, Antell sanoo.
Ydinaseita sopimus ei koske.
Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö on tiivistynyt vauhdilla. Aiesopimus maiden välillä sovittiin jo vuonna 2016, ja painavampia yhteisaskelia otettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Presidentit Niinistö ja Biden tapasivat Washingtonissa maaliskuussa 2022. Maat ilmoittivat tuolloin puolustusyhteistyön tiivistämisestä.
Suomella on olemassa useita erilaisia puolustusyhteistyöhön liittyviä sopimuksia kuten esimerkiksi niin sanottu isäntämaasopimus Naton kanssa. ”Erona on se, että tämä on sitova valtiosopimus ja soveltamisalaltaan paljon laajempi”, Antell sanoo.
”DCA-sopimus mahdollistaa joukkojen maahantulon, maassaolon, materiaalin ennakkovarastoinnin sekä mahdolliset infrastruktuuri-investoinnit Yhdysvaltain kongressin Pentagonille myöntämien varojen kautta”, Antell sanoo.
Yhdysvaltojen puolelta neuvotteluvaltuuskuntaan kuuluu edustajia maan ulkoministeriöstä, puolustusministeriö Pentagonista sekä sotilaita Yhdysvaltojen Eurooppaan sijoitetuista joukoista.
Antellin mukaan Yhdysvalloille sopimuksessa on tärkeintä se, että he tietävät, millä ehdoilla he voivat tulla Suomeen ja toimia täällä.
Kahdenvälisten puolustussopimusten eduksi on yleisesti nähty muun muassa tiedustelutiedon parempi liikkuminen sekä päätöksenteon sujuvuus verrattuna isompaan yhteenliittymään.
Turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt tutkimusjohtaja Hanna Ojanen on aiemmin todennut, että kahdenväliset puolustussopimukset ovat suurvalloille tyypillinen toimintatapa.
”Kahdenväliset sopimukset ovat käteviä, koska niissä voi olla itse määräävä osapuoli”, Ojanen arvioi viime vuonna Helsingin Sanomissa.
Norjassa sikäläinen DCA-sopimus antoi Yhdysvaltain joukoille ja hävittäjäkoneille käyttöoikeuden muun muassa Ryggen lentokenttäalueeseen Oslon lähellä. Ryggeen Pentagon on norjalaismedian tietojen mukaan investoimassa noin 170 miljoonan euron arvosta. Investointeja perustellaan toiminnan sujuvoittamisella.
”Lähinnä investoidaan siksi, että joukkoja pystytään ottamaan vastaan, kun ne tulevat ja menevät”, totesi apulaisulkoministeri Douglas D. Jones Yhdysvaltain ulkoministeriöstä haastattelussa helmikuussa.
Mitä yhdysvaltalaisten investoinnit Suomessa voisivat olla?
”Tällä on aikaista spekuloida, mutta teoreettisesti kyse voisi olla esimerkiksi F-35-hävittäjien huoltohallista. Käytännössä sellaista, mitä pidetään yhdessä tarpeellisena”, Antell sanoo.
”Sopimuksessa määritellään myös tilat ja alueet, joihin yhteistyö keskitettäisiin. Ne ovat lähtökohtaisesti sotilasalueita ja varuskuntia. Periaatteessa niitä voi olla useampiakin, mutta tältä osin keskustelut ovat vielä auki”, Antell sanoo.
Hänen mukaansa Yhdysvallat ei enää lähtökohtaisesti tavoittele pysyvää läsnäoloa vaan he toimivat rotaatioperiaatteella eli kierrättävät joukkoja jaksoissa, joiden kesto vaihtelee.
Suomen ja Yhdysvaltain väliset virkamiestason neuvottelut tulevat jatkumaan HS:n tietojen mukaan ensi vuoteen, jonka jälkeen sopimusluonnos siirtyy eduskuntakäsittelyyn.
Norjan puolustusministeri Odd Enoksen (vas.) ja yhdysvaltalaiskollegansa Lloyd J. Austin III sopivat puolustusyhteistyön tiivistämisestä maiden välillä marraskuussa 2021 Arlingtonissa Virginiassa.
DCA-sopimuksen yksityiskohdista ei ole julkistettu tietoja kesken neuvottelujen, mutta jotain voidaan päätellä vastaavista sopimuksista, joita Yhdysvallat on solminut muiden Nato-maiden kanssa.
Parhaillaan Yhdysvallat neuvottelee Suomen lisäksi DCA-sopimuksesta Tanskan ja puolustusliittoon pyrkivän Ruotsin kanssa. Yhdysvallat pyrkii saamaan DCA-sopimukset usein samansisältöisiksi.
DCA:ssa sovitaan yksityiskohtaisesti edellä kerrotun lisäksi muun muassa amerikkalaisjoukkojen rikosoikeudellisesta toimivallasta, tulleista sekä verotuskäytännöstä kumppanimaassa. Sopimus on määräaikainen, Suomen ja Yhdysvaltain välillä todennäköisesti alkuun kymmenen vuoden mittainen.
Norja on sopinut omassa DCA-sopimuksessaan kolmesta lentokentästä ja yhdestä laivastoasemasta, joita Yhdysvallat, sen joukot ja sopimuskumppanit voivat esteettömästi käyttää.
Kun neuvottelut käynnistyivät, Yhdysvallat oli pyytänyt pääsyä vielä useammalle alueelle. Alueita ei kutsuta sopimuksissa tukikohdiksi vaan yhteisalueiksi, englanniksi agreed facilities and areas.
Norjan kanssa Yhdysvalloilla on pitkää puolustusyhteistyötä, sillä Norja on vuonna 1949 syntyneen puolustusliitto Naton perustajajäsen. Yhdysvaltalaisista asevarastoista Norjan alueella on sovittu jo vuosikymmeniä sitten.
Omassa sopimuksessaan myös Suomi voi luovuttaa sotilasalueita yhdysvaltalaisten käyttöön.
Samalla näitä alueita voitaisiin muokata esimerkiksi pidentämällä kiitoratoja, rakentamalla lisätiloja tai syventämällä satamaa. Ainakin alkuun yhteistyö on luultavasti pienimuotoista.
Voisiko yksi alue olla Rovajärven ampuma-alue Lapissa, Mikael Antell?
”Periaatteessa se tai osa siitä voisi toimia yhteisenä harjoitusalueena, mutta spekulaatio on ennenaikainen. Sijainneista ei ole vielä keskusteltu.”
Amerikkalaiset merijalkaväen sotilaat harjoittelivat viime syksynä Uudenmaan prikaatissa.
Suomelle on neuvotteluissa tärkeää varmistaa, miten yhdysvaltalaisten mahdollisia toimia Suomen alueella valvotaan.
Antellin mukaan on vielä aikaista arvioida, miten Suomi tulee tätä kontrollointia tekemään. ”Yhteistyö perustuu ensisijaisesti luottamukseen sekä yhteydenpitoon ja yhteisiin pelisääntöihin sekä siihen, että molemmat tätä haluaa”, Antell sanoo.
Sopimus antaa myös amerikkalaisille aluksille niin merellä kuin ilmassa liikkumisvapautta. ”Toiminnan pitää olla lähtökohtaisesti sujuvaa, mutta myös Suomen täysivaltaisuutta pitää tietenkin kunnioittaa”, Antell sanoo.
Toivovatko yhdysvaltalaiset, että heidän sotilaansa olisivat Yhdysvaltain lakien alaisia toimiessaan Suomen maaperällä, Mikael Antell?
”Lähtökohtaisesti Yhdysvaltain joukot ovat oman lainsäädäntönsä alaisia, toki Suomen sääntöjä kunnioittaen. Tästä sääntelystä paljon tulee Natosta”, Antell sanoo.
”Sopimuksen ehtoja voi joiltain osin verrata diplomaattien erivapauksiin vaikka arvonlisäverotuksen suhteen. Lähtökohtana on että toinen valtio ei maksa toiselle valtiolle veroja. Keskeistä on, että kaikki varat voidaan suunnata puolustusyhteistyöhön.”