Suomi suhtautuu myönteisesti uusiin ydinvoimahankkeisiin ja petaa olosuhteita tulevalle pienydinvoimalle.
Vapaaehtoisen suojelun Metso- ja Helmi-ohjelmia vähintäänkin jatketaan, ellei jopa kasvateta. Muutoin suojelun lisääminen ei ole prioriteetti.
Metsissä keskitytään kasvua parantaviin toimiin ja luonnon huomioivaan metsätalouteen, mutta metsälakiin tai hakkuumääriin ei kosketa.
Erityistä nielujen ”pelastuspakettia” ei tule, mutta yksittäisiä toimia kyllä.
Vesistöjen ja Itämeren suojelutarve on pienin yhteinen nimittäjä, josta ainakin ollaan yhtä mieltä. Toimet jäävät silti hieman auki.
Tuuli- ja aurinkovoimassa yritetään nopeuttaa luvitusta samalla, kun niitä varten lunastettavista maista maksettavia korvauksia korotetaan lunastuslain uudistuksessa.
Merituulivoimaa suositaan, jos voidaan, ja biokaasu pidetään mukana liikkumisen käyttövoimapaletissa.
Tältä saattaisi näyttää Petteri Orpon (kok) tulevan hallituksen ympäristö- ja ilmastopolitiikka, jos johtopäätökset pohjataan hallitusneuvottelut aloittavien puolueiden itse antamiin vastauksiin.
HS kävi läpi kokoomuksen, perussuomalaisten, Rkp:n ja kristillisdemokraattien antamat vastaukset Orpon ympäristöä koskeviin hallitustunnustelukysymyksiin. Monista toimista on yksimielisyys, vaikka suuria ristiriitoja ja vaiettujakin aiheita löytyy.
Yksimielisyys: Ydinvoima, puhtaat vedet ja biokaasu
Orpon ilmastokysymykseen oli suoraan sidottu ydinvoima. Päästövähennyskeinojen jälkeen kysyttiin näin: oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?
Tähän kysymykseen koko nelikon vastaus on kyllä. Rkp painottaa pienydinvoimaa, mutta perussuomalaiset kannattavat kaikkea atomienergiaa.
”Seuraavan hallituksen tulee laatia kansallinen ydinvoiman kokonaisstrategia, joka sisältää pienydinvoimaloiden hyväksynnän ja rakentamisen aikataulutukset, uuden laitostoimittajan hankkimisen Hankikiveen sekä nykyisten reaktoreiden korvaamisen aikanaan uusilla”, puolue kirjoittaa.
Yksimielisyys vallitsee myös vapaaehtoisen suojelun Metso- ja Helmi-ohjelmien jatkamisesta. Metsossa suojellaan Etelä-Suomen metsiä. Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita ja kunnostetaan kosteikoita, perinnebiotooppeja sekä rantaluontoa. Molemmissa maanomistajat tarjoavat maitaan suojeluun maksua vastaan. Suosio on ollut suuri.
Kokoomus haluaa vahvistaa ohjelmien toimeenpanoa. Perussuomalaisetkin kehuu niitä toimiviksi ja sanoo jatkamisen olevan suotavaa.
Nelikon luontopolitiikkaa voisi sitoa yhteen myös halu parantaa vesistöjen tilaa.
Kristillisdemokraatit mainitsevat erikseen vaelluskalojen vaellusesteitä poistavan Nousu-ohjelman. Puolue haluaisi vähentää myös metsänhoidon vesistövaikutuksia.
Itämeren suojelusta pisimmin kirjoittaa Rkp. Puolue haluaisi vähentää Itämeren ravinnekuormitusta etenkin Saaristomerellä.
Hieman yllättävämpi yhdistävä tekijä on biokaasu. Sen mainitsevat perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit. ”Biokaasun hajautettua tuotantoa ja kulutusta on edistettävä”, perussuomalaiset kirjoittaa.
”Biopolttoaineiden ja biokaasun käyttö on edullisin tapa vähentää liikenteen päästöjä nykyisellä autokannalla. Haluamme laajentaa lataus- ja tankkausasemien infrastruktuuria”, Rkp muotoilee. Kristillisdemokraatit ottaa esille biokaasun tarpeen raskaassa liikenteessä vedyn vaihtoehtona.
Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Rkp haluaisivat parantaa biokaasun saatavuutta liikenteessä.
Ristiriitoja: Vuosi 2035 ja päästöjen hinta
Ilmiselvin ristiriita syntyy Suomen ilmastolakiin kirjatusta tavoitteesta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.
Kokoomus sitoutuu tavoitteeseen. Rkp on lisännyt vuoden 2035 jopa kynnyskysymyksiinsä.
”Suomen tulee pysyä ilmastolain mukaisessa ilmastotavoitteessaan vuodelle 2035 ja konkreettisin toimin edistää sen toteutumista”, Rkp kirjoittaa.
Perussuomalaisten vaaliteema oli tavoitteen lykkäys vuoteen 2050. Nyt puolue ei tyrmää tavoitetta, vaan toteaa vain, että siinä ei tulla onnistumaan.
”Lisäpäästövähennykset tulevat yhä kalliimmiksi nyt ja lähivuosina käytettävissä olevilla teknologioilla. Ne eivät myöskään ehdi vaikuttaa riittävästi Suomen 2035 tavoitteen saavuttamiseksi”, puolue kirjoittaa.
Siitä päästään toiseen ristiriitaan, nimittäin päästöjen hintaan.
Perussuomalaisten mukaan päästövähennykset eivät saa ”kurjistaa suomalaisten arkea” tai ”uhata julkisen talouden tasapainotustarvetta”. Hinnat eivät siis saisi nousta, eikä siirtymän joillekin aiheuttamia kustannuksia saisi velkarahalla paikata.
Jo aiemmin on tiedossa, että perussuomalaiset kannattaa EU:n päästökaupan keskeyttämistä.
Sinilevän peittämää Suomenlahtea Turun saariston edustalla. Itämeren ja vesistöjen suojelu voisi olla yksi teema, josta Orpon nelikko on yhtä mieltä. Ilmastonmuutos vaikeuttaa tehtävää, kun sademäärän kasvu lisää valumia ja lämpeneminen ruokkii rehevöitymistä.
Kokoomus puolestaan haluaisi vähentää päästöjä nimenomaan markkinoiden avulla. ”Päästöillä tulee olla hinta, ja puhtaampien ratkaisujen on oltava edullisempia”, puolue kirjoittaa.
Myös tuuli- ja aurinkovoima aiheuttavat ristivetoa. Kokoomus ja Rkp haluaisivat avata Suomen ovet puhtaan energian investoinneille nopeuttamalla luvitusta.
Perussuomalaisten mukaan tuulivoimassa pitäisi keskittyä merituulivoimaan. Kd taas kirjoittaa, että Suomesta ei saa tulla Euroopan ”tuulivoima- ja kaivosreservaattia”.
Perussuomalaiset ja Kd nostavat esille tuulivoiman haittoja. Ne vaativat lunastuslaissa maanomistajille maksettavien korvausten kasvattamista. Se voi onnistuakin.
Rkp:n puheenjohtaja Anna Maja-Henriksson yritti jo kuluneella hallituskaudella oikeusministerinä uudistaa lunastuslakia. Hän jäi harmittelemaan, kun työ jäi kesken hallituksen ristiriitojen vuoksi.
Hiljaisuus: metsäteollisuuden inhokit ja velvoitteet
Vastauksissa esiintyy hyvin vähän jos lainkaan sellaisia toimia, joista Suomen metsäteollisuus ei pidä.
Vihreät ja vasemmistoliitto esittivät ennen vaaleja metsälain uudistamista hiilinielujen tukemiseksi ja luonnon varjelemiseksi, mutta Orpon nelikon vastauksissa ei metsälakia mainita.
Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan nykyinen, vuonna 2014 tehty metsälaki toi hakkuiden piiriin suuren alan aiemmin varjeltuja tärkeitä elinympäristöjä kuten purojen varsia.
Orpon nelikon puolueet kannattavat vapaaehtoista metsien suojelua, mutta velvoittavia toimia ei juuri toivota.
Orpon nelikolle nykylaki vaikuttaa kuitenkin kelpaavan.
”Talousmetsissä eläinlajien monimuotoisuutta voidaan vahvistaa säilyttämällä luonnontilaisina metsälain mukaiset, erityisen tärkeät elinympäristöt, luonnonsuojelulain mukaiset metsäiset luontotyypit sekä muut arvokkaat luontokohteet”, kirjoittaa kristillisdemokraatit.
Nelikon vastauksissa ei juuri ole toimia, jotka vähentäisivät hakkuiden kokonaismäärää – ellei vapaaehtoista suojelua sellaiseksi lasketa.
Kokoomus tosin toteaa, että ”suojelisimme valtion kansalliset kriteerit täyttävät luonnontilaiset vanhat metsät”, mutta muut eivät tätä mainitse. Kristillisdemokraatit toteaa yleisemmin, että lajikadon torjunnassa vanhojen, luonnontilaisten metsien suojelu on keskeistä.
Yleisemmin sanottuna nelikon ympäristövastauksissa on hyvin vähän mitään velvoittavaa tai ”pakollista”. Esimerkiksi valmisteilla ollutta maankäytön muutosmaksua tai liikenteen kilometripohjaista verotusta ei mainita.
Neuvotteluja johtava kokoomus ja Rkp painottavat vastauksissaan vuoden 2035 tavoitteen lisäksi myös luontokadon pysäyttämistä, johon Suomi on EU:ssa ja Montrealin sopimuksessa sitoutunut. Nekään eivät kuitenkaan ota kantaa siihen, mitä pitäisi tehdä, jos vapaaehtoiset toimet eivät riitä.
Lisäys 2.5.2023: Tarkennettu Helmi-ohjelman kuvausta.