Hallitusneuvottelut Helsingin Säätytalolla ovat alkaneet pälyilevin tunnelmin. HS:n lähteiden mukaan puolueet kyttäävät toistensa strategioita.
”Vielä ei ole selvillä, mitä kaikkea kokoomuksella on takataskussaan”, sanoo yksi neuvotteluihin osallistuva.
Hallitusneuvotteluja johtaa eduskuntavaalit voittaneen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Neuvotteluihin osallistuvat kokoomuksen lisäksi perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit. Puolueet neuvottelevat hallitusohjelmasta, jota uusi hallitus alkaa toteuttaa.
Orpo on jatkuvasti korostanut osapuolten välistä luottamusta ja yhteistä liimaa.
Lähimenneisyydessä on useita hallituksia, joissa puolueiden välinen luottamus ei ole ollut kovin hyvä, mikä on vaikeuttanut vaikeiden päätösten tekemistä ja hallituksen johtamista.
Neuvotteluille antaa oman säväyksensä se, ettei perussuomalaiset ole ollut kuin vain kerran hallituksessa.
Se oli Juha Sipilän (kesk) hallitus, jossa puolue ei onnistunut päämäärissään ja hajosi. Nykyperussuomalaisilla ei ole tuolta ajalta kovin auvoinen kuva yhteistyöstä kokoomuksen kanssa.
HS:n tietojen mukaan kokoomuksella ei ole ainakaan toistaiseksi aikomusta järjestää Säätytalolla yhteishenkeä lisäävää toimintaa tai juhlia, joilla yhteishenkeä perinteisesti yritetään kohottaa.
Säätytalon neuvottelujen henkeä kuvaillaan toistaiseksi hyväksi.
Lähteiden mukaan näin luulisi olevankin, sillä ainakin neuvotteluryhmissä aika on mennyt suurelta osin asiantuntijoiden kuulemiseen ja oman puolueen jäsenten kanssa juttelemiseen. Torstaina ainakin osa puolueista kokoontui omissa ryhmissään.
Säätytalolla neuvottelevilla puolueilla on julkisen talouden kurjasta tilasta yhteinen kuva. Ne ovat yhä aika lailla valmiit kuuden miljardin euron sopeutuksiin.
Vasta toimien yksityiskohdat paljastavat, kuinka valmiita puolueet lopulta ovat näin suuriin sopeutuksiin.
Hallitusohjelmasta neuvottelee parisataa ihmistä kahdeksassa pääneuvotteluryhmässä. Niiden lisäksi muun muassa puolueiden puheenjohtajilla ja puoluesihteereillä on omat ryhmät.
Kahdeksan pääneuvotteluryhmän alaisuudessa on useita alaryhmiä keskustelemassa muun muassa verotuksesta, sosiaaliturvasta, ilmastosta, työlainsäädännöstä ja EU-politiikasta.
Puheenjohtajaryhmässä ratkaistaan ongelmat, joita muissa pöydissä ei ole saatu ratkaistua.
”Puheenjohtajapöydässä iltapäivällä katsotaan vähän tuota isoa kuvaa ja katsotaan, onko jotain kipukohtia, mutta tällä hetkellä minulla ei ole niitä tiedossa”, Orpo sanoi torstaina aamulla.
Kyse on Orpon mukaan ikään kuin tilannekatsauksesta siitä, onko neuvotteluryhmissä noussut joitakin ratkottavia asioita esiin. Neuvotteluryhmien on tarkoitus ensi viikon alussa laittaa niiden alaryhmien toimintaa käyntiin.
HS:n tietojen mukaan torstaipäivään mennessä puheenjohtajien pöytään ei tullut isompia ongelmia ratkovaksi.
Puheenjohtajat ovat jo antaneet neuvotteluryhmille toimeksiantoja, mutta HS:n tietojen mukaan tehtäviä ei ole ainakaan tässä vaiheessa määritelty kovin tarkkaan. Yhden lähteen ryhmiä on ohjeistettu A4:n kokoisella paperilla, jossa on isoa tekstiä.
Lähteet kuvailevat, että ryhmät ainakin toistaiseksi luovat oman dynamiikkaansa ja määrittelevät alaryhmien tehtävät. Pääpöytien puheenjohtajilla on näin ollen iso rooli määritellä, miten neuvottelut etenevät. He ovat kaikki kokoomuslaisia.
Puheenjohtajilta saattaa myöhemmin tulla tarkentavia tehtäviä.
Lue lisää: Orpo hallitusneuvottelujen kokoomusvetoisuudesta: ”Minä haluan pitää langat käsissäni”
Antti Häkkänen (kok) johtaa yhtä neuvotteluryhmistä.
Vaikka hallitusneuvottelujen pääteema on kuuden miljardin euron sopeutus julkiseen talouteen, keskeisin neuvotteluryhmä tulevan hallituksen muodostumisen kannalta saattaa olla numero kahdeksan.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen johtamassa turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio -ryhmässä keskustellaan sisäisestä turvallisuudesta, oikeuspolitiikasta ja tasa-arvosta – mutta myös maahanmuuttajien kotoutuksesta ja segregaation ehkäisystä. Segregaatio tarkoittaa muun muassa eri asuinalueiden välille syntyviä eroja esimerkiksi ihmisten tausta takia.
Ryhmän jäseninä ovat muun muassa Rkp:n kansanedustaja Eva Biaudet ja perussuomalaisten Mari Rantanen, joiden näkemykset maahanmuutosta eroavat merkittävästi.
HS:n ei-kokoomuslähteiden mukaan Säätytalolla ainakin osa neuvottelijoista pelkää, että kokoomus tulee johtamaan neuvotteluja jopa liikaa talous ja valtion tulevat menoraamit edellä.
Tähän suuntaan voi tulkita myös perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran viestin Twitterissä torstaina.
Puolueilla on halua, että hallitusohjelmaan tulee puolueille tärkeitä ja kansalaisille riittävästi myös mukavia uudistuksia tasapainottamaan raskaita leikkauksia.
Julkisen talouden tasapainottaminen on lopulta kaikkein tärkeintä nimenomaan kokoomuksen äänestäjille. Esimerkiksi monille perussuomalaisten äänestäjille tärkeintä on puolestaan maahanmuuton kriteerien tiukentaminen.
Neuvottelut ovat kuitenkin vasta alussa. Muissa puolueissa odotetaan, kuinka aikaisin ja vahvasti kokoomus ujuttaa tarkat talousraamit eri asiakysymyksiä käsitteleviin neuvotteluryhmiin.
HS:n kolme lähdettä sanoo, että niin sanottu talousryhmä rakentaa valtion seuraavan neljän vuoden menoraamia koko ajan, mutta sitä muokataan sitä mukaa kun eri ryhmissä saadaan ratkaisuja aikaiseksi.
Nyt voi vielä ideoida vapaasti, mutta jossakin vaiheessa työtä alkavat rajoittaa talousryhmän antamat menoraamit.
Orpo sanoikin torstaina, että mitä enemmän pystytään sopimaan kasvua ja työpaikkoja luovista uudistuksista, sitä enemmän saadaan säästöjä sosiaaliturvasta ja työttömyydestä aiheutuvista menoista.
Keskeisessä osassa on se, kuinka vakuuttavia työllisyystoimia ja muita julkista taloutta kohentavia päätöksiä saadaan aikaiseksi.
Tarkoitus on saada päätöksiä, jotka johtavat sataantuhanteen lisätyölliseen. Kokoomus on sanonut, että toimenpiteiden pitää olla sellaisia, joiden työllisyys- ja muut vaikutukset valtiovarainministeriö (VM) pystyy varmentamaan.
”Se koostuu suorista säästöistä eli leikkauksista. Se koostuu rakenteellisista uudistuksista, joilla julkisen sektori saadaan toimimaan tehokkaammin, eli käytetään veronmaksajien rahoja paremmin. Kolmanneksi se muodostuu oikeista työllisyyttä ja kasvua aikaansaavista reformeista, joiden minun mielestäni pitää olla VM:n verifioimia. Ei toivotaan, toivotaan -uudistuksia, vaan todellisia uudistuksia”, Orpo määritteli sopeutukset heti vaalien jälkeen.
Tästä tulee erittäin vaikeaa, sillä VM:n kyky laskea tai ennustaa toimenpiteiden vaikutukset tarkkaan on varsin rajallinen. Esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä on vaikea arvioida tieteellisen tarkasti.
Orpon mukaan tavoitteena on, että Suomella on hallitus kesäkuussa.
