Hallitusneuvotteluihin suuntaavia perussuomalaisia odottaa väistämätön yhteenotto ammattiyhdistysliikkeen kanssa.
Julkisissa puheenvuoroissa ammattiliittojen johtavat sanovat luottavansa siihen, että perussuomalaiset estää Säätytalolla esimerkiksi kokoomuksen vaatimat paikallisen sopimisen laajennukset ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset.
Todellisuudessa luottamusta ei ole puolin eikä toisin. Palkansaajajärjestöjen ja perussuomalaisten välit ovat jo valmiiksi huonot – ja heikkenevät pian entisestään.
Perjantaina sananvaihtoa käytiin julkisuudessa.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan perussuomalaiset on tehnyt ammattiyhdistysliikkeelle ”sitoumuksia” palkansaajien tavoitteiden puolustamisesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra taas sanoi, ettei puolue ylipäätään tee sitoumuksia etujärjestöille eikä hän ole edes tavannut Teollisuusliiton edustajia.
Perussuomalaiset on monissa työelämäkysymyksissä selvästi lähempänä palkansaajaliikettä kuin kokoomus. Perussuomalaiset ei kuitenkaan pysty hallitusneuvotteluissa estämään kaikkia kokoomuksen tavoittelemia työelämäuudistuksia. Sen tietää myös ammattiyhdistysliike.
Riku Aallon puheet luottamuksesta ja sitoumuksista kertovat jo, mitä tuleman pitää: kun palkansaajapuolen vastustamia uudistuksia sisältävä hallitusohjelma valmistuu, ammattiyhdistysliike sanoo perussuomalaisten pettäneen lupauksensa ja palkansaajien luottamuksen.
Riikka Purra ja Petteri Orpo hallitusneuvottelujen kokoonpanoa käsittelevässä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa torstaina.
”Perussuomalaisten menestys ei miellytä ammattiliittojen johdossa.
Jännitteillä on merkitystä, sillä perussuomalaiset on erittäin suosittu puolue etenkin teollisuusduunareiden keskuudessa.
Ammattiyhdistysliikkeen johtopaikoilla ajatellaan, ettei perussuomalaiset suosiostaan huolimatta oikeasti aja palkansaajien etua. Osa ay-johtajista onkin sitä mieltä, että palkansaajaliikkeelle epämieluisa hallituspohja on samalla hyvä mahdollisuus yhteenottoon perussuomalaisten kanssa.
Kun perussuomalaiset aloitti Juha Sipilän (kesk) johtamassa hallituksessa vuonna 2015, puolueen kannatus sukelsi nopeasti. Osasyy oli todennäköisesti kilpailukykysopimuksessa ja leikkauksissa, joita työntekijät vastustivat muun muassa palkansaajajärjestöjen järjestämissä mielenosoituksissa.
Perussuomalaisissa ajatellaan, että yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen kanssa on turha edes tavoitella. Puolue katsoo, ettei ammattiyhdistysliike halua tehdä yhteistyötä eikä tue perussuomalaisia monista yhtenevistä kannoista huolimatta.
Perussuomalaisten epäluulossa lienee totuuden siemen. Ammattiyhdistysliike on lähellä Sdp:tä ja vasemmistoliittoa, eikä perussuomalaisten menestys miellytä liittojen johdossa.
Välit heikkenivät entisestään vaalien alla, kun Purra sanoi vaalitentissä perussuomalaisten vastustavat kilpailukykysopimuksessa työntekijöille siirrettyjen sosiaaliturvamaksujen palauttamista työnantajille.
Aiemmassa vastauksessaan työntekijäjärjestö SAK:lle perussuomalaiset oli ilmoittanut kannattavansa maksunsiirtoa. Aiemman vastauksen oli Purran tietämättä laatinut puoluetoimiston ”työmies” Matti Putkonen.
Palkansaajapuoli ja vasemmistopuolueet käynnistävät "petoksesta” höykytyksen, joka on jäänyt kaihertamaan perussuomalaisia.
Perussuomalaiset on korostanut riippumattomuuttaan etujärjestöistä. Puolueen on myös sanottu siirtyneen talouspoliittisesti oikealle Timo Soinin kauden jälkeen.
Ei kuitenkaan ole vielä selvää, kuinka oikealle puolueen kannattajat lopulta ovat siirtyneet. Se nähdään vasta, jos perussuomalaiset päätyy hallitukseen ajamaan ammattiyhdistysliikkeen vastustamia uudistuksia ja saa tuta voimakkaan vastarinnan.
