Hallitusneuvottelut alkoivat tiistaina seminaarilla, jossa asiantuntijat antoivat neuvottelijoille tilannekuvan pöydällä olevista asioista.
Jotakin hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok) painotuksista voi yrittää arvailla siitä, keitä seminaariin Helsingin Säätytaloon oli kutsuttu puhumaan.
Ilmastokatsauksen antajaksi valittiin Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. Hän piti esitelmän otsikolla ”Ilmastonmuutos – globaali tila ja näkökulmia Suomeen”.
Taalaksen valinta on muutos suhteessa neljän vuoden takaiseen, jolloin Sdp:n Antti Rinne oli kutsunut Säätytalolle Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen.
Sekä Taalas että Ollikainen ottavat ilmastonmuutoksen erittäin vakavasti ja vaativat lisätoimia. Heidän painotuksensa kuitenkin eroavat, kun puhutaan Suomen roolista, hiilinieluista ja EU-velvoitteista.
Tavallisesti seminaaripuhujia käytetään asiantuntijoina myös neuvottelujen myöhemmissä vaiheissa.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Neljä vuotta sitten Ollikainen oli tiiviisti mukana tarjoamassa tietoa ilmastopolitiikasta neuvottelevaan ryhmään. HS soitti Ollikaiselle kysyäkseen, onko Ilmastopaneelia pyydetty tällä kertaa mukaan Säätytalolle johonkin myöhempään vaiheeseen.
”Ei ole tullut kutsua toistaiseksi”, hän kertoo.
Ollikaisen mukaan mitään lakiin perustuvaa velvoitetta Ilmastopaneelin mukaan ottamiselle ei hallitusneuvotteluissa ole.
Hän sanoo kuitenkin olevansa huolissaan siitä, tulevatko neuvottelupöydissä nyt ymmärretyksi EU:n nielu- ja päästötavoitteiden velvoittavuus ja niiden laiminlyömisestä aiheutuvat kustannukset.
Suomi ei ole pysymässä EU-pöydissä neuvottelemassaan kansallisessa, vuoden 2030 nielutavoitteessa, mistä voi koitua miljardiluokan menot nieluyksiköiden ostamisen vuoksi.
Taalas on ihmetellyt, miksi Suomessa puhutaan niin paljon hiilinieluista, kun hänen mielestään olennaisempaa on vähentää fossiilisia päästöjä ja estää metsäkatoa Euroopan ulkopuolella.
Hiilinielu tarkoittaa luonnon hiilivaraston kasvua eli esimerkiksi ilmakehän hiilidioksidin sitoutumista kasvaviin puihin. Hiilinielut ”kumoavat” ihmisen ilmastopäästöjä.
Ollikainen on kritisoinut Taalaksen hiilinieluihin liittyviä lausuntoja. Hän on pitänyt virheellisenä esimerkiksi Taalaksen väitettä siitä, että muissa maissa ei puhuttaisi hiilinieluista Suomen tapaan.
Taalas sanoi juuri ennen vaaleja Ylen haastattelussa, että hiilinielukeskustelu on ”suomalainen erikoisuus”. Ennen vaaleja etenkin vihreät ja vasemmistoliitto peräänkuuluttivat Suomeen ”hiilinielujen pelastuspakettia”, jota on vaatinut myös Ilmastopaneeli.
Suomen hiilinielut ovat metsänhakkuiden ja metsän kasvun hidastumisen vuoksi kutistuneet kymmenen vuoden ajan niin paljon, että maankäyttö muuttui vuonna 2021 päästölähteeksi.
Kehitys ei ole yhteensopiva Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen kanssa.
Nyt hallitusneuvotteluita käyvän nelikon eli kokoomuksen, perussuomalaisten, Rkp:n ja kristillisdemokraattien hallitustunnusteluvastauksissa hiilinielujen kohentamisesta puhuttiin kuitenkin vähän.
Taalas on maailmallakin tunnettu ilmastoasiantuntija, sillä hän on esiintynyt hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raporttien julkistustilaisuuksissa.
Globaalissa kuvassa hänen viestinsä on sama kuin muillakin kovan tason ilmastotieteilijöillä: tarpeeksi ei ole tehty. Tuoreessa Iltalehden kolumnissaan hän kirjoitti, että toistaiseksi ”emme ole etenemässä turvallisille vesille”:
”Kaikki ilmakehästä mitatut tekijät etenevät väärään suuntaan: helleaallot, kuivuus, metsäpalot, rankkasateet, jäätiköiden sulaminen, meriveden pinnan nousu, merten happamoituminen sekä hiilidioksidin, metaanin ja ilokaasun pitoisuudet”, hän perusteli.
Suomen osalta Taalas ei ole kuitenkaan täysin yhtynyt Ilmastopaneelin viestiin hiilinielujen pelastamisen kiireellisyydestä, vaan on esimerkiksi pohtinut, voisiko hakkuiden vähentäminen Suomessa lisätä niitä muualla maailmassa.
Tuoreessa Ylen haastattelussa Taalas mainitsi, että Suomen hiilinielujen romahdus johtuu puiden kasvun hidastumisesta ja metsien ikärakenteesta. Hän jätti mainitsematta Luonnonvarakeskuksen ensimmäisenä esiin nostaman syyn eli hakkuumäärien kasvun viime vuosina.
Taalas sanoi Ylelle, että ”Suomen talous pyörii metsäklusterin ympärillä”. Metsätalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin neljä prosenttia.
Myös Ylen haastattelussa hän korosti fossiilisen energian vähentämisen ensisijaisuutta.
”Tässä on lähdetty ehkä väärillä oletuksilla liikkeelle ja ajateltu, että hiilinielulla me voimme hoitaa aika iso osan sitä ongelmaa, mikä pitäisi hoitaa fossiilienergian vähennyksellä.”
Hallitusneuvotteluissa puolueita jakaa etenkin Suomen ilmastolakiin kirjattu tavoite siitä, että Suomen päästöt ja nielut ovat yhtä suuret jo vuonna 2035.
Hiilineutraaliudesta Taalas sanoi Ylen haastattelussa näin:
”On tärkeää, että pidämme kiinni siitä tavoitteesta, että tulemme hiilineutraaliksi. Onko se sitten 2035, niin se on vähän semantiikkaa.”
Taalaksen Säätytalolla pitämästä esitelmästä julkaistiin tiistaina iltapäivällä hänen käyttämänsä esitysdiat.
Niiden mukaan Taalas varoitti poliitikkoja kesäisten helleaaltojen riskin kasvusta, paikalleen ”jämähtävistä” säätiloista ja talvisateiden määrän kasvusta.
Suomen hiilinielutavoitetta hän kutsui kalvojen perusteella edelleen ”kansainväliseksi erikoisuudeksi” siitä huolimatta, että EU-asetuksella tavoitteet on määritelty myös muille EU-maille.
”Metsien merkitystä talouden, työllisyyden ja hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta ei ole huomioitu riittävästi”, kalvolla lukee.
Taalas kommentoi myös luontokatoa, vaikka se ei olekaan hänen osaamisensa ytimessä. Siitä hän vaikutti kaipaavan lisää tietoa.
”On tärkeää spesifioida, mikä on ongelma ja mikä on järkevää politiikkaa. On hyvä erottaa Suomi ja kansainväliset ongelmat. Yleisesti ottaen tarvitaan lisää dokumentaatiota ongelmasta”, Taalaksen esityksessä lukee.
