Tiistaina käynnistyneet hallitusneuvottelut alkoivat perinteiseen tapaan asiantuntijapuheenvuoroilla.
Aloitusseminaarissa puhuivat valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, Suomen EU-suurlähettiläs Markku Keinänen ja Teknologianeuvottelukunnan puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
Ohjelmaan kuului myös vanhusasiavaltuutetun Päivi Topon ja lapsiasiavaltuutetun Elina Pekkarisen keskustelu.
Majanen kertasiministeriön keväisen arvion, jonka mukaan Suomi nousee taantumasta loppuvuonna.
Lähivuosina talous kasvaa kuitenkin vain noin prosentin vuosivauhtia väestön ikääntymisen ja heikon tuottavuuskehityksen takia.
Majanen arvioi, että ikääntyminen on heikentänyt julkisen talouden tilaa jo vuosien ajan ja ”tekee niin pitkälle tulevaisuuteen”. Tilannetta vaikeuttaa myös Venäjän hyökkäyssodan talousvaikutukset ja korkojen nousu.
Ministeriö katsoo edelleen, että taloutta olisi tasapainotettava seuraavalla vaalikaudella kuuden miljardin euron edestä. Muuten velan suhde bkt:hen ylittää sadan prosentin rajan 13 vuoden kuluttua.
Rehn arvioi, että Suomen pitkän aikavälin kasvukyky heikkenee, ellei koulutustasoa pystytä nostamaan ja työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa lisäämään.
”Väestön ikääntyminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen rajoittavat osaavan työpanoksen saantia ja heikentävät talouden kasvumahdollisuuksia. Samalla myös investoinnit tuotannolliseen pääomaan, tutkimukseen ja kehitykseen ovat vaarassa vähentyä”, hän sanoi esityksessään.
Rehnin mukaan työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto parantaisi Suomen työllisyysastetta pitkällä aikavälillä. Hänen viittasi Tilastokeskuksen oletukseen, että nettomaahanmuutto on vuosittain noin 15 000.
”Maltillinenkin lisäys siihen parantaa työllisyysastetta olennaisesti pitkällä sihdillä. Vuosien 2021 ja 2022 nettomaahanmuuton lisäys kertoo siitä, että parempi skenaario on mahdollinen.”
Vuonna 2021 nettomaahanmuutto oli 23 000 henkeä ja vuonna 2022 noin 35 000 henkeä
Rehnin mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa, koska ne tuottavat paitsi inhimillistä pääomaa, myös tutkimusta ja innovaatioita.
”Lisäksi tarvitaan edelleen reformeja osallistumisasteen nostamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi.”
Myös Lehikoinen kiinnitti esityksessään huomiota suomalaisten osaamistason laskuun ja koulutustason heikkoon kehitykseen.
Ongelmana ovat muun muassa moninkertainen koulutus ja koulutuksen tehoton kohdentuminen. Lehikoisen mukaan koulutusta tulisi rahoittaa paremmin, kohdentaa työmarkkinoiden tarvetta vastaavasti ja lisätä esimerkiksi tutkintoa pienempien koulutuskokonaisuuksien hyödyntämistä.
”Samalla vähennetään merkittävästi moninkertaista tutkintokoulutusta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa”, Lehikoisen esityksessä todetaan.
Lehikoisen mukaan Suomen olisi lisättävä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää korkeakouluissa mutta myös nostettava lukuvuosimaksuja kattamaan koulutuksen todelliset kustannukset.
Esityksessä painotetaan, että Suomen olisi kuljettava kohti ”markkinaehtoista koulutusvientiä”.
