Grafiikat näyttävät: vasemmisto–oikeisto-akselilla Lindtmanin ja Kiurun välille repeää ero

Sdp:n molemmat puheenjohtajaehdokkaat ovat vähemmän liberaalivihreitä ja talousnäkemyksissään enemmän oikealla kuin istuva puheenjohtaja Sanna Marin.

Krista Kiuru ja Antti Lindtman kisaavat Sdp:n puheenjohtajuudesta.

Kun Sdp:n jäsenet äänestävät uudesta puheenjohtajastaan, he tekevät valinnan erityisesti kahden erilaisen talouslinjan välillä.

Sdp:n puheenjohtaja­ehdokkaiksi ilmoittautuneet Krista Kiuru ja Antti Lindtman eroavat toisistaan talouskysymyksissä varsin paljon, mutta muissa arvoissa ovat samankaltaisia. Tiedot selviävät HS:n vaalikonevastausten perusteella tehdyistä grafiikoista.

Torstaina varmistui, että puheenjohtajakisa käydään Kiurun ja Lindtmanin välillä. Ehdokkaiden piti ilmoittautua kisaan torstaina kello 16 mennessä, jotta asiasta ehditään järjestää neuvoa-antava jäsenäänestys.

Sdp:n uusi puheenjohtaja valitaan puoluekokouksessa syyskuussa. Paikka vapautuu, sillä nykyinen puheenjohtaja Sanna Marin on kertonut, ettei hae jatkokautta.

HS:n vaalikoneen vastauksista kootut grafiikat näyttävät, millaisia ehdokkaat ovat ja miten heidän vastauksensa vertautuvat Sdp:n kaikkien kansanedustajien vastauksiin.

Lindtman ja Kiuru asettuvat arvokartalla molemmat vasempaan alakulmaan, kuten suurin osa Sdp:n kansanedustajista.

Sekä Lindtman että Kiuru ovat hieman enemmän liberaalivihreitä kuin kansalliskonservatiiveja. Molemmat ovat vähemmän liberaalivihreitä kuin istuva puheenjohtaja Marin ja jopa hieman vähemmän kuin Sdp:n kansanedustajien mediaani.

Sen sijaan vasemmisto–oikeisto-akselilla Lindtmanin ja Kiurun välille repeää ero. Kiuru on vaalikonevastausten perusteella arvoiltaan selvästi enemmän vasemmalla kuin Lindtman ja lähellä Sdp:n kansanedustajien mediaania. Toisaalta Kiuru ei ole yhtä vasemmalla kuin Sanna Marin.

Erot talouslinjoissa näkyvät myös yksittäisten vaalikonekysymysten vastauksissa.

Ehdokkaat ovat eri mieltä esimerkiksi valtion menojen leikkaamisesta. Vaalikoneessa esitettiin väite, että valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.

Kiuru oli tästä jokseenkin eri mieltä. Hänen mielestään velkaantumista täytyy hillitä ja julkista taloutta vahvistaa työllisyyden ja kasvun kautta.

”Julkista taloutta tulee vahvistaa nopeasti talouskasvun, työllisyyden, veropohjien tiivistämisen ja hallinnon tehokkuuden myötä. Taloudellista kestävyysvajetta ei saa tilkitä lisäämällä sosiaalista kestävyysvajetta”, Kiuru muun muassa vastasi.

Lindtman puolestaan oli väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä.

”Velkaantumista tulee hillitä, ja on realismia todeta, että ensi vaalikaudella tarvitaan sopeutuksia. Tarvitaan sekä tulopohjan vahvistamista että menosäästöjä”, Lindtman sanoi kuitenkin todeten, ettei esimerkiksi heikompiosaisilta tai koulutuksesta pitäisi leikata.

Toinen selkeästi Kiurua ja Lindtmania erottava kysymys koskee valtion puuttumista markkinoiden toimintaan.

Lindtman oli jokseenkin eri mieltä sen kanssa, että valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan. Hänen mielestään joillakin sektoreilla tarvetta on, esimerkiksi sähkömarkkinoilla.

”Apteekkialalla taas tarvitaan lisää reilua kilpailua eli markkinoita kuluttajien hyödyksi lääketurvallisuus huomioiden. Mitään yleistä valtion interventiota markkinoiden toimintaan en kaipaa.”

Kiuru taas oli jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa. Hänen mielestään lähtökohtaisesti valtion ei pidä puuttua markkinoiden toimintaan.

”Puuttuminen on kuitenkin perusteltua sääntelyllä esimerkiksi yhteiskunnallista eriarvoisuutta, työoloja, ilmastonmuutosta, ympäristöpäästöjä, päästökauppaa sekä verotusta koskien”, Kiuru vastasi.

Ehdokkaiden välillä on sävyeroja myös, kun pitäisi valita menoleikkausten ja veronkorotusten välillä. Lindtman ei vaalikoneessa vastannut kumpaankaan suuntaan.

”Molempia tarvitaan, sekä säästöjä että lisää verotuloja”, Lindtman sanoi.

Kiuru oli jokseenkin sitä mieltä, että veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

”Yksin verojen korottaminen ei ole kestävä ratkaisu, mutta veropohjaa voidaan tiivistää puuttumalla pääomien verottamiseen ja verojen välttelyyn sekä karsimalla verotukia. Tulevalla kaudella saatetaan tarvita sekä menojen että tulojen sopeutusta, mutta se on tehtävä niin, että hyvinvointipalveluista ja perustoimeentulosta ei leikata.”

Lindtman on myös hieman valmiimpi koskemaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mutta ei perustellut vastaustaan vaalikoneessa lainkaan. Kiurun mielestä pitkäaikaistyöttömien ongelmat eivät ratkea työttömyysturvaa leikkaamalla.

Talouskysymysten lisäksi Lindtmanin ja Kiurun vaalikonevastauksista erottuu yksi osa-alue: aluepolitiikka.

Vaalikoneessa esitettiin väite, jonka mukaan koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.

Lindtman oli jokseenkin eri mieltä. Hänestä ei ole valtion tehtävä määrätä ihmisten asuinpaikasta.

”Suomalaiset päättävät itse omasta asuinpaikastaan. Sen sijaan fiksu ja järkevä aluepolitiikka, jossa hyödynnetään kunkin alueen luontaisia vahvuuksia, on paikallaan”, Lindtman vastasi.

Kiuru oli väitteestä jokseenkin samaa mieltä.

”Kaikille suomalaisille on turvattava asuinpaikasta riippumatta riittävät peruspalvelut.”

Oikaisu 5.5. klo 15.35: Arvokarttagrafiikkaan muutettu puolueen mediaaniin tarkennus.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat