Marin olisi ollut valmis osallistumaan huippu­kokoukseen, presidentin kanslian osallistuja­listalla häntä ei ole

Presidentin kanslian mukaan ”luontevaa on, että paikalla on kunkin maan ulkopoliittinen johtaja”.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapui presidentti Sauli Niinistön isännöimään tapaamiseen keskiviikkona. Pääministeri Sanna Marin (sd) ei saanut kutsua.

| Päivitetty

Toimitusministeristön pääministeri Sanna Marin (sd) olisi HS:n tietojen mukaan ollut valmis osallistumaan Pohjoismaiden pääministerien ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin viralliseen huippukokoukseen.

Marin ei kuitenkaan saanut tilaisuuteen kutsua.

Kutsut seminaariin lähtivät presidentin kansliasta. Aloitteen Pohjoismaiden ja Ukrainan ulkopoliittisten johtajien huippukokouksesta esitti Ukraina, kansliasta kerrotaan.

Suomea tilaisuudessa edustaa presidentti Sauli Niinistö, joka myös isännöi tapaamista.

Vaikka Marin ei osallistu varsinaiseen huippukokoukseen, hän tapasi Zelenskyin Pohjoismaisten pääministerien yhteisellä työlounaalla. Tämän lisäksi Marinilla on myöhemmin iltapäivällä kahdenkeskeinen tapaaminen Zelenskyin kanssa.

Zelenskyi tapaa tänään myös hallitusneuvottelujen vetovastuussa olevan eduskunnan puhemiehen Petteri Orpon (kok).

Tasavallan presidentin kansliasta kerrottiin tekstiviestitse HS:lle, että ”luontevaa on, että paikalla on kunkin maan ulkopoliittinen johtaja”.

Kokonaisuudessa kanslian perustelu kuuluu näin:

”Pääministeri Marin osallistuu virallisen vierailun lounaalla Presidentinlinnassa. Huippukokoukseen osallistuvat Suomesta ja Ukrainasta presidentit sekä Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista pääministerit. Luontevaa on, että paikalla on kunkin maan ulkopoliittinen johtaja. Esimerkkeinä muun muassa Pohjoismaat-Yhdysvallat -tapaamiset vuosina 2013 ja 2016.”

Myöhemmin keskiviikkona tasavallan presidentin kansliasta täsmennettiin vastausta.

Kanslian mukaan aloite huippukokouksesta tuli Ukrainan presidentin kansliasta tasavallan presidentin kanslialle.

”Ukraina pyysi, että kanslia kokoaisi myös kaikkien muiden neljän Pohjoismaan ulkopolitiikan johtajat yhteiseen tapaamiseen. Ja näin meneteltiin. On luontevaa, että kullakin maalla on tällaisissa kokouksissa yksi edustaja. Samaa tapaa on noudatettu myös tapaamisissa esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa ja tullaan noudattamaan edelleen”, kansliasta viestitään HS:lle.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo, että ennen uuden hallituksen muodostamista hallitsevan toimitusministeristön aikana pätee sama kuin normaaliaikana eli ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Pöysti kuitenkin sanoo, että presidentin kanslian käyttämä perustelu ”ulkopoliittinen johtaja” on perusteltu.

”Jos on sellainen ulkopoliittinen formaatti, että on vain yksi henkilö per maa mukana, niin silloin se on tasavallan presidentti.”

Pöysti sanoo, että hallituksen muuttuminen toimitusministeristöksi ei kuitenkaan itse johtovastuuta muuta.

”Lähinnä toimitusministeristö vaikuttaa siihen, että sen ministereiden pääministeri mukaan lukien täytyy noudattaa pidättäytyvyyttä uusien poliittisten aloitteiden tekemisessä”, Pöysti sanoo.

”Tasavallan presidentti edustaa jatkuvuutta eikä presidentin toimivaltaa ole sinänsä rajoitettu, mutta vaatimus yhteistoiminnassa tarkoittaa sitä, että valtioneuvoston tukea uusille aloitteille ei presidenttikään saa toimitusministeristön aikana”, Pöysti sanoo.

Hallitusneuvotteluja parhaillaan johtava kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessaan pitävänsä ulkopolitiikan marssijärjestystä tarkoituksenmukaisena.

”Minusta tämä on selvä marssijärjestys. Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti, ja tämä on toimiva järjestely, eikä minulla ole sitä syytä nyt kyseenalaistaa eikä tulevaisuudessakaan”, Orpo totesi, kun häneltä aiheesta kysyttiin.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat