Vihreiden puheenjohtajuudesta kisaa näillä näkymin kaksi toisen kauden kansanedustajaa, joista ensimmäinen solahtaa poliittisen kartan vasemmistoliberaaliin nurkkaan ja toinen oikeistoliberaaliin nurkkaan.
Espoolainen Saara Hyrkkö ja kaarinalainen Sofia Virta ovat kertoneet tavoittelevansa puoluejohtajan tehtävää kesäkuussa Seinäjoella.
Vihreissä järjestetään puheenjohtajasta jäsenäänestys, jonka ehdokasasettelu sulkeutuu ensi maanantaina. Muut eduskuntaryhmän jäsenet ovat julkisesti kieltäytyneet puheenjohtajan tehtävästä.
Maria Ohisalo kertoi pääsiäisen jälkeen, ettei tavoittele jatkokautta vaalitappion jälkeen.
HS:n vaalikoneen vastauksista kootut grafiikat näyttävät, millaisia ehdokkaat ovat ja miten heidän vastauksensa vertautuvat vihreiden kaikkien kansanedustajien vastauksiin.
Sekä Hyrkkö että Virta ovat ”liberaalivihreitä”, kuten kaikki vihreiden kansanedustajat. Sen sijaan talouskysymyksissä ehdokkaiden välillä on eroja: Virta sijoittuu puolueen ainoana kansanedustajana Atte Harjanteen kanssa keskilinjan oikealle puolelle.
Samalla Hyrkkö on lähempänä muita ryhmän kansanedustajia.
Erot selittyvät, kun ehdokkaiden yksittäisiä vastauksia vertaillaan.
Virta näyttää voimakkaammin vihreää valoa esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämiselle.
”Ansiosidonnaisen porrastamista tai euroistamista on tarkasteltava, sillä olemme tilanteessa, jossa hyvinvointivaltion palvelut pitäisi onnistua turvaamaan samalla kun valtion tulot eivät ole enää aikoihin kattaneet menoja ja väestön ikääntyessä työtä tekeviä on yhä vähemmän suhteessa hoivaa ja palveluita tarvitseviin. Tarvitsemme jokaisen panoksen”, hän kirjoittaa perusteluissaan.
Hyrkkö suhtautuu heikentämiseen kriittisemmin. Hänkin ajattelee, että työttömyysturvaa voisi ”uudistaa”.
”Samalla voisi selvittää mahdollisuutta kytkeä ansioturvan kestoa työmarkkinoiden suhdannevaihteluihin”, hän kirjoittaa.
Myös väite siitä, onko Suomessa liian helppo elää sosiaaliturvan varassa, jakaa puheenjohtajaehdokkaita.
”Ei sosiaaliturvan varassa eläminen varmasti ole kenellekään ’liian helppoa’ – mutta mielestäni sosiaaliturvajärjestelmä nykyisellään sisältää kannustinloukkuja työllisyyden näkökulmasta”, Virta kirjoittaa.
Hänen mukaansa Suomessa olisi siirryttävä kohti perustuloa.
Perustuloa on tavoiteltava myös Hyrkön mielestä, joka taas ei nosta vastauksessaan esiin kannustinloukkuja.
”Tutkimuksista tiedämme, että Suomessa sosiaaliturvan alikäyttö on itse asiassa varsin yleistä, eli ihmiset eivät läheskään aina hae ja saa tukia, joihin olisivat oikeutettuja”, hän kirjoittaa.
Virta suhtautuu myönteisemmin myös tuloeroihin.
”On erityyppisiä työtehtäviä, joissa vaativuus-, vastuullisuus- tai esimerkiksi koulutustaso vaihtelevat, jolloin on myös täysin reilua, että työstä saatavat palkkatasot vaihtelevat. Työn tekemisen tulee olla kannattavaa ja työn paremmin hoitaminen tai siinä etenemiselle tulee olla kannustimia”, hän kirjoittaa.
Hyrkön mukaan taas tuloerojen pitäminen maltillisena on järkevää politiikkaa.
”Vierastan ajatusta, että menestys olisi merkki yksinomaan lahjakkuudesta ja ahkeruudesta. Lähtökohdilla ja sattumalla on valtava merkitys. Toimiva yhteiskunta osaa tasata suuria tuloeroja viemättä pohjaa ihmisten toimeliaisuudelta”, hän perustelee.
Myös joissakin ympäristöön, ilmastoon ja liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä Hyrkkö ja Virta erottuvat toisistaan.
Virta suhtautuu esimerkiksi Hyrkköä ja omaa puoluettaan huomattavasti kielteisemmin ruuhkamaksuihin.
”Olen huolissani siitä, että niistä muodostuisi käytännössä uuden muotoinen työssäkäynnin vero, jota joutuisivat maksamaan erityisesti sellaiset ihmiset, jotka eivät voi tehdä etätöitä tai valita työaikojaan – ja pelkäisin tämän osuvan juuri niihin naisvaltaisiin matalapalkka-aloihin, jotka jo nyt kamppailevat pienen tulotason kanssa”, hän pohtii vastauksessaan.
Hyrkön mukaan ruuhkamaksut auttaisivat hillitsemään ruuhkia, mikä hyödyttäisi myös niitä, joiden on välttämätöntä kulkea autolla.
”Ruuhkamaksuista kerättävät rahat on ohjattava seudun joukkoliikenteen parantamiseen, jotta vaihtoehtoja oman auton käytölle on tarjolla entistä useammalle”, hän kirjoittaa.
Kysymyksissä päästöistä ja hakkuista hahmottuu enemmänkin aste-ero.
Vaikka Virta on vastannut kysymyksiin hakkuiden ja päästöjen vähentämisestä hieman toisin kuin Hyrkkö, painottavat molemmat vastauksissaan kuitenkin kunnianhimoisista tavoitteista kiinni pitämistä.
