Hallitusneuvottelut ovat vasta alussa, mutta yksi teema yhdisti kaikkia puolueita jo ennen vaaleja: nuorten mielenterveys.
Hallitusta muodostava kokoomus linjasi eduskuntavaaliohjelmassaan, että se haluaa toteuttaa terapiatakuun. Samoin linjasivat Rkp ja kristillisdemokraatit. Perussuomalaiset ei julkaissut vaaliohjelmaa, mutta myös se on puhunut mielenterveyspalvelujen parantamisen puolesta.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, millaisena takuu toteutuisi tai onko terapiatakuun toteuttaminen ylipäätään esillä hallitusneuvotteluissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ollaan kuitenkin huolissaan siitä, että terapiatakuuta lähdettäisiin toteuttamaan tavalla, jonka vaikuttavuudesta ei ole olemassa tutkimustietoa.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtama asiantuntijaryhmä julkaisi maaliskuussa suosituksensa mielenterveyspalvelujen kriisin ratkaisemiksi. Ryhmän mukaan on ”erityisen kiireellistä” rakentaa mielenterveysongelmien hoitoon ”porrastettu ja integroitu” hoitomalli.
Ryhmän esittämä hoitomalli vastaa Terapiat etulinjaan -nimistä hoitomallia. Mallissa on kyse STM:n rahoittamasta hankkeesta, ja sitä on toteutettu vuodesta 2020 asti.
Myös kokoomuksen eduskuntavaaliohjelmassa puhutaan Terapiat etulinjaan -mallin puolesta.
Mallissa mielenterveyspalvelut on porrastettu neljälle eri tasolle.
Ensimmäisellä tasolla ovat muun muassa ohjattu omahoito ja nettiterapia. Toisella tasolla on esimerkiksi kognitiivista lyhytterapiaa ja kolmannella esimerkiksi lyhytpsykoterapiaa. Viimeisellä tasolla ovat pitkä kuntoutuspsykoterapia ja psykiatrian erikoissairaanhoito.
”Nollatasolta” löytyy omahoitoa eli netistä löytyviä harjoituksia, joita voi tehdä itsenäisesti, ja lisäksi kolmannen sektorin palveluita.
Ykköstasolla potilas käy ammattilaisen luona esimerkiksi yhdestä kolmeen kertaa ja ammattilainen tukee häntä tekemään erilaisia digitaalisia harjoituksia. Kakkostaso tarkoittaisi esimerkiksi 6–8 hoitokerran lyhytterapiaa tai nettiterapiaa.
Nettiterapia tarkoittaa etätapaamisia videoyhteydellä, tehtävien tekemistä digitaalisesti ja kommunikointia kirjallisesti tai näiden menetelmien yhdistelmiä, kertoo Terapiat etulinjaan -hankkeen johtaja Samuli Saarni.
””On pakko tarjota näitä kevyempiä hoitomuotoja, jotta resurssit riittävät.”
Tavoite on, että hoito keskittyisi ensimmäisille tasoille ja alkaisi nopeasti. Tavoitteena on siis, että jatkossa vain pieni osa oirehtivista ihmisistä tarvitsisi esimerkiksi Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa.
”Nykyisen systeemin ongelma on se, että etulinjan palvelut puuttuvat. Kelan psykoterapiaan ajautuu paljon porukkaa ilman, että on sitä ennen yritetty hoitaa kunnolla perustasolla. Se ei ole tarkoituksenmukaista, vaan systeemi on vain ajautunut tällaiseksi”, Saarni sanoo.
Se, että niin moni ihminen saa Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, on Saarnin mukaan ongelma siksi, että mielenterveysongelmista kärsiviä on Suomessa runsaasti.
”Aikuisista arviolta 4–5 prosenttia ja nuorista 10–15 prosenttia hyötyisi hoidoista. Meidän on pakko tarjota näitä kevyempiä hoitomuotoja, jotta resurssit riittävät myös raskaampiin hoitomuotoihin.”
Hanke on asettanut tavoitteeksi sen, että nyt käytävissä hallitusneuvotteluissa päätettäisiin perustaa niin sanotut osaamiskeskukset, joiden tehtävä olisi ylläpitää digipalveluja ja kouluttaa ihmisiä. Tällä päätöksellä Terapiat etulinjaan -mallin käyttö vakiinnutettaisiin Suomeen pysyvästi.
Terapiat etulinjaan -mallissa ajatus on, että kaikki terapeutit eivät tarvitsisi nykyisenkaltaista monivuotista koulutusta, vaan lyhyempää terapiaa antamaan pätevöityisi vuoden koulutuksella.
Saarnin mukaan osaamiskeskukset maksaisivat valtiolle 12–15 miljoonaa euroa vuodessa.
Summa on pieni, jos sitä vertaa kustannuksiin, jotka THL on arvioinut aiheutuvan vuosittain mielenterveyden häiriöistä: 11 miljardia euroa.
THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta ei kuitenkaan pidä selvänä, että Terapiat etulinjaan -hankkeen tuottamilla lisäratkaisuilla merkittävästi helpotettaisiin mielenterveyskriisiä.
Hän on ollut kolmen vuoden ajan mukana panemassa toimeen Suomen mielenterveysstrategiaa.
””On vaikea edes ajatella, miten lapsi osaisi käyttää omahoitoa.”
Linnarannan mukaan keskeinen ongelma on se, että ei ole olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että verkkoterapialla ja omahoidolla saataisiin vähennettyä merkittävästi psykiatrisen hoidon tarvetta ja vaikeampia mielenterveysongelmia. Erityisen huolissaan hän on ajatuksesta, että mallia alettaisiin toteuttaa sellaisenaan myös lasten ja nuorten kohdalla.
”Mitä nuoremmista on kyse, sitä selvemmin terapian pitäisi perustua ammattilaisen kohtaamiseen ja koko perheen huomioimiseen. On vaikea edes ajatella, miten lapsi osaisi käyttää omahoitoa”, Linnaranta sanoo.
Sinänsä nettiterapia ja omahoito ovat Linnarannan mukaan ainakin aikuisilla hyviä lisiä lievien mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon.
”Mutta se mitä luvataan, on aivan suhteetonta. Niillä voidaan hoitaa lieviä oireita, mutta ei ole näyttöä, että se vähentäisi resursointitarvetta muualla hoitoketjussa. Sen sijaan on näyttöä, että väärin käytettynä porrastettu hoitomalli voi muodostaa vaarallisen viiveen vaikeampien oireiden hoitoon.”
Linnarannan mukaan Terapiat etulinjaan -malli on myös ymmärretty virheellisesti niin, että ihmisiä saataisiin vaikuttavalla tavalla hoidettua lähes ilmaiseksi.
Todelliset kustannukset ovat hänen mukaansa paljon suuremmat, jos halutaan, että hoidot vaikuttavat.
THL teki vuonna 2021 yhdessä STM:n kanssa kustannuspainelaskelman siitä, kuinka paljon maksaisi, jos terapiatakuu toteutettaisiin kouluttamalla ammattilaisia vaikuttavaksi osoitettuihin, lyhyisiin psykososiaalisiin menetelmiin. Laskelman mukaan summa olisi 170–250 miljoonaa euroa.
Linnarannan mukaan Kelan psykoterapiakorvauksesta on syytä pitää kiinni siihen asti, että voidaan arvioida uusien hoitotapojen vaikutus.
”Psykoterapia on tällä hetkellä meidän mielenterveyspalveluistamme se osa, jossa ammattilaiset on koulutettu hyvin ja hoidon jatkuvuus toteutuu.”
