Presidentti Sauli Niinistön mukaan Ukrainan on saatava mahdollisimman laajat turvatakuut, jos Venäjän hyökkäyssota saadaan päättymään rauhaan.
”Tuossa vaiheessa Ukrainan on saatava mahdollisimman laajat takuut siitä, ettei tämä toistu”, Niinistö sanoo HS:n haastattelussa.
Helsinkiin keskiviikkona yllätysvierailun tehnyt Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi yhdeksi selkeäksi syyksi vierailulleen maan pyrkimyksen sotilasliitto Naton jäseneksi.
”Olemme tukeneet Suomen pyrkimyksiä päästä Naton jäseniksi, ja olemme iloisia päästessämme onnittelemaan teitä jäsenyydestä. Millaisia turvatakuita odotamme Ukrainalle? Sitä samaa”, Zelenskyi sanoi keskiviikkona.
Hän painotti, että Ukraina on jo tosiasiallisesti Naton jäsen, sillä se käytännössä taistelee Naton yhteisen puolustuksen puolesta heikentämällä Venäjää.
”Ukraina voi ja sen pitää olla [Naton] 33. jäsenmaa. Ymmärrämme, että sodan aikana jäsenyys on mahdoton saavuttaa, mutta poliittiselle päätökselle ei ole mitään estettä.”
Niinistö sanoo HS:lle, että hän on keskustellut asiasta jo aiemmin Zelenskyin kanssa.
Vaikka sodan ollessa käynnissä turvatakuita ei voi antaa, rauhan tultua tilanne on toinen.
”Tässä on roolia myös muilla mailla. Esimerkiksi Zelenskyi itsekin on painottanut Kiinan roolia”, Niinistö sanoo.
”Eli siinä vaiheessa tarvitaan hyvin vahvat turvatakuut. Mutta sodanaikaiset turvatakuut johtaisivat sotaan osallisuuteen.”
Voisiko Nato luvata heinäkuisessa Vilnan huippukokouksessa Ukrainalle jotain uutta?
”En lähtisi spekuloimaan tällä ennenaikaisesti julkisuuteen. Naton piirissä on korostettu sitä, että pyrimme löytämään yhteisen näkemyksen asiasta”, Niinistö sanoo.
”Peruspilarithan ovat jo olemassa. Bukarestin huippukokouksessa vuonna 2008 annettiin yleisluontoinen lausuma koskien Ukrainan ja Georgian jäsenyyksiä. Ja toinen peruspilari on tietysti avoimien ovien politiikka eli lähtökohta siitä, että kriteerit täyttävä eurooppalainen maa hyväksytään Naton jäseneksi.”
Niinistön mukaan Turkin ja Unkarin eriävistä näkemyksistä koskien Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä on tullut Natolle kuitenkin eräänlainen ”painolasti”.
”Uskoisin, että Ukrainan kohdalla ei haluta nähdä Natossa jotakin samankaltaista, että rintamat hajoavat. Tämä lienee yksi syy puheille”, hän arvioi.
Niinistö on tavannut vuonna 2019 presidentiksi valitun Zelenskyin useaan otteeseen, viimeksi Kiovassa tammikuussa.
”Hän on tapaamiskerta tapaamiskerralta tullut päättäväisemmän oloiseksi.”
Zelenskyin johdolla Ukraina valmistautuu nyt uuteen isoon vastahyökkäykseen Venäjää vastaan.
Vastahyökkäyksestä keskusteltiin myös Suomen kanssa, mutta tästä keskustelusta presidentti on vaitonainen.
”En siitä mielelläni puhuisi.”
””Peruspilarithan ovat jo olemassa.”
Keskiviikkona järjestettiin Zelenskyin ja Niinistön tapaamisen lisäksi myös Ukrainan ja Pohjoismaiden välinen huippukokous. Se päättyi maiden yhteiseen julkilausumaan.
Siinä maat muun muassa vaativat Venäjää vetämään ”välittömästi, kokonaan ja ehdoitta pois kaikki joukkonsa Ukrainan alueelta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisältä”.
Pohjoismaat myös lupaavat jatkaa poliittista, rahoituksellista, humanitaarista ja puolustusmateriaalitukea Ukrainalle niin kauan kuin on tarpeen.
Kun Niinistöltä kysyy kokouksen merkittävintä antia, hän nostaa julkilausuman esiin.
”Julkilausuma valmisteltiin presidentin kansliassa, yhteistyössä tietysti valtioneuvoston kanslian ja ulkoministeriön kanssa. Ja siinä otettiin kantaa hyvin moniin kysymyksiin, joita Ukraina ja myös me olemme pitäneet esillä”, Niinistö sanoo.
”Mutta oli tapaamisessa se toinenkin puoli: yhteyden vahvistaminen kaikkien Pohjoismaiden ja Ukrainan välillä.”
Julkisuudessa on keskusteltu jonkin verran vierailun järjestelyistä sekä siitä, miksi toimitusministeristön pääministeri Sanna Marin (sd)
HS:n tietojen mukaan Marin olisi ollut valmis osallistumaan myös huippukokouksen viralliseen osuuteen, mutta hän oli mukana vain työlounaalla. Lisäksi Marinilla oli kahdenkeskeinen tapaaminen Zelenskyin kanssa.
”Zelenskyi halusi valtiollisen, virallisen vierailun Suomeen. Se järjestettiin normaalin kaavan mukaan, hieman ylittäenkin, koska delegaatiokeskustelussa oli mukana myös pääministeri. Yleensä tällaista tapaa ei ole ollut”, Niinistö sanoo.
”Suomen tahdonilmaisu ilmeni julkilausumasta, joka oli valmisteltu yhteistyössä pääministerin kanslian ja ulkoministeriön kesken. Siinä muotoutui Suomen kanta.”
Niinistö muistuttaa, että samanlainen kokoonpano on nähty myös aiemmissa vastaavan tason tapaamisissa.
”Kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kävi Ruotsissa, oli aivan selvää, että meiltä osallistuu presidentti ja muilta Pohjoismailta pääministerit. Ja kun Pohjoismaiden johto kävi Yhdysvalloissa, työnjako oli sama, eikä kukaan kiinnittänyt siihen huomiota”, hän sanoo.
”Mitä tulee näihin kahden lautasen vaatimuksiin, niin se, että samaan pöytään tarjottaisiin kaksi yhden maan edustajaa ja vielä isäntämaan… Se ei ehkä muista vaikuttaisi kovin miellyttävältä.”
