Käynnissä olevien hallitusneuvotteluiden yhtenä hankalimpana kysymyksenä on pidetty linjauksia tulevasta ilmastopolitiikasta. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok) avasi mahdollista tulevaa linjaa lyhyesti hallitusneuvotteluiden ensimmäisen päivän tiedotustilaisuudessa tiistaina.
”Meidän täytyy tehdä työtä päästöjen vähentämiseksi, fossiilisesta energiasta irrottautumiseksi. Mutta me uskomme siihen, että se on tehtävissä tavalla, jossa meidän kilpailukyky ei heikkene, eivätkä ihmisten arjen kustannukset nouse”, hän sanoi.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori ja Ilmastopaneelin jäsen Paula Kivimaa sanoo pitävänsä tätä ajatusta hyvinkin realistisena, erityisesti energian näkökulmasta.
””Kehityshän on ollut energiasektorilla aivan hurjaa.”
”Teknologinen kehityshän on ollut energiasektorilla aivan hurjaa viime vuosina. Nämä fossiilittomat energialähteet, kuten tuuli- ja aurinkovoima ja lämpöpumput, tarjoavat ihmisille ja yhteiskunnalle itse asiassa mahdollisuuksia käyttää energiaa tulevaisuudessa edullisemmin kuin mitä jatkuva riippuvuus fossiilisista polttoaineista tarkoittaisi”, hän sanoo.
Huomiota tulee kuitenkin Kivimaan mukaan kiinnittää siihen, että myös vähävaraisilla kotitalouksilla on mahdollisuuksia hankkia tätä uutta teknologiaa, ja siksi tarvitaan tukimekanismeja. Keskituloisille voi hänen mukaansa riittää se, että kustannukset maksavat itsensä nopeasti takaisin.
Liikkumiseen liittyvät ratkaisut ovat sen sijaan tässä mielessä Kivimaan mukaan hankalampia, varsinkin jos asutaan alueella, jossa ei ole mahdollista käyttää julkista liikennettä tai polkupyörää arjen matkoihin.
”Mutta jos ei siirrytä pois polttomoottoriautoista pidemmällä aikavälillä, niin kyllähän se öljyn hinta nousee. Eipä sekään ole hyvä ratkaisu vähävaraisille”, Kivimaa toteaa.
Kilpailukyvyn kannalta vihreä siirtymä on hänen mukaansa jo lähtökohtaisesti positiivista. Siinä etulinjassa toimiminen voi synnyttää uutta liiketoimintaa ja uudenlaista teollisuutta ja näin luoda myös uusia työpaikkoja.
”Tutkimus näyttää historiallisesti, että aina niillä mailla, missä on innovoitu ja kehitetty teollisuutta etunenässä, on sitä kautta luotu kansainvälistä kilpailukykyä.”
Kivimaa huomauttaa, että monet yritykset näkevät jo nykyään vihreän siirtymän tulevaisuuden liiketoiminnan keskeisenä alueena.
Tulevan hallituksen liikkumavaraa ilmastopolitiikan ratkaisuissa rajoittaa se, että Suomea sitovat Pariisin ilmastosopimus sekä EU:n yhteiset ilmasto- ja päästötavoitteet. Kivimaa huomauttaa, että sopimusten lisäksi toimet ovat järkeviä myös puhtaasti ilmastosyistä, sillä ilmastonmuutos etenee ja vaikuttaa meihin kaikkiin.
”Mehän nähdään yhä enemmän merkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista Euroopassa ja muualla maailmassa: äärikorkeita lämpötiloja, kuivuutta, tulvia. Ja jo nämä näyttävät oikeastaan sen, että ilmastotoimista ei kannata tinkiä.”
