Yleisradio on noussut alkuvaiheessa olevien hallitusneuvottelujen ensimmäiseksi kuumaksi perunaksi.
Kiivaaksi väittely Yleisradiosta äityi torstaina, kun perussuomalaisten kolmas varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen lähti aiheesta sanasotaan hallitusneuvotteluja vetävän kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon kanssa.
Tynkkynen johtaa hallitusneuvotteluissa pienempää neuvotteluryhmää, joka pohtii digitalisaatiota ja viestintää.
Kokoomuksen Petteri Orpo vetää hallitusneuvotteluja.
Tynkkysen mielestä Orpo oli tehnyt ”suuren virheen” todetessaan että hallitus ei tulisi puuttumaan Ylen sisällöntuotantoon.
Orpo oli aiemmin todennut medialle, että tuleva hallitus ei olisi ”todellakaan” puuttumassa Ylen sisältöihin.
Kokoomuksen Orpo kuittasi perjantaina iltapäivällä vielä kertaalleen Tynkkysen suuntaan todeten Facebookissa tapahtuneesta ulostulosta: ”Parempi, että neuvottelut käydään Säätytalolla.”
Yleisradio on eduskunnan alainen yhtiö, ja sen itsenäisyyttä on pyritty eduskunnassa perinteisesti vaalimaan.
Periaatteen tiivisti perjantaina hallitusneuvotteluihin osallistuva Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson todeten, että ”poliitikot eivät sanele eivätkä määrää sitä mitä Ylen ohjelmissa sanotaan tai minkälaisia ohjelmia on”.
”Poliitikot tietävät hyvin paikkansa sen suhteen, mikä on pöydällä päätettävissä ja mikä ei”, sanoi myös Tynkkysen puoluetoveri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra viitaten hallitusneuvottelujen Yleisradio-keskusteluihin.
”Se, että poliitikko haluaisi puuttua journalistisiin sisältöihin, niin se tietenkään ei ole.”
Puheenjohtajat median edessä Säätytalolla perjantaina, vasemmalta Anna-Maja Henriksson, Petteri Orpo, Riikka Purra ja Sari Essayah.
Ylen rahoitus on joka tapauksessa kokoomuksen vetämissä hallitusneuvotteluissa pöydällä.
”Kun vähän joka puolelta pitää nipistää, katsotaan miten Ylekin osallistuu talkoisiin”, Orpo muotoili perjantaina. Myös Purra sanoi, että Ylen rahoitusta pitää voida käsitellä.
Ylen rahoitus ja sisällöt liittyvät toisiinsa, vaikka ne ovat samalla myös kaksi eri asiaa.
Yle-verosta säädetään nykyisellään laissa yleisradioverosta ja Ylen budjetista laissa valtion televisio- ja radiorahastosta, jossa määrärahan perustaksi on asetettu vuonna 2013 500 miljoonaa euroa. Laissa säädetään lisäksi elinkustannus- ja ansiotasoindeksin yhdistelmästä, jolla määrärahaa tarkistetaan vuosittain.
Itse Yle-veron kertymän muutoksilla ei ole vaikutusta Yleisradion rahoitukseen, koska verolla kerättävät tulot tuloutetaan valtion budjettiin.
Eduskunta voi kuitenkin puuttua Ylen rahoitukseen koskemalla indeksiin lakimuutoksella. Indeksiä ei oltaisi jäädyttämässä Yleltä ensimmäistä kertaa, sillä toimenpiteeseen turvautui aiemmin Juha Sipilän (kesk) johtama hallitus (2015–2019).
Tätä kokoomus on ehdottanut.
Kokoomus on laskenut, että korotustason palauttamisella vuoden 2019 tasolle säästyisi noin 57 miljoonaa euroa. Nostamalla lisäksi arvonlisäveroa Ylen budjetti leikkautuisi yhteensä noin 125 miljoonalla eurolla.
Näin suuri leikkaus muuttaisi merkittävästi Ylen toimintaa. Ylen rahoitus oli viime vuonna noin 557 miljoonaa euroa, ja verojen jälkeen 506 miljoonaa euroa.
Sebastian Tynkkynen puhumassa eduskunnassa huhtikuussa 2022.
Perussuomalaisten Tynkkynen ei ole esitystensä perusteella pelkästään leikkaamassa Ylen budjettia. On epäselvää, miten laajasti hallitukseen pyrkivissä puolueissa halutaan puuttua nyt myös Ylen sisältöihin.
Se ei olisi ensimmäinen kerta. Ylen historiassa poliittiset virtaukset ovat aika ajoin vaikuttaneet yhtiöön ja sen ohjelmistoon hyvinkin laajasti.
Tynkkynen on arvostellut pitkään Ylen nykyisiä sisältöjä, pitänyt yhtiötä ”vihervasemmiston” äänitorvena ja arvostellut sitä kaupallisen median elinolojen kaventamisesta. Vuonna 1989 syntynyt Tynkkynen edustaa nuorempaa poliitikkopolvea, jonka maailmassa vapaa tiedonvälitys tapahtuu internetissä, muun muassa kaupallisen sosiaalisen median alustoilla.
Tynkkynen on arvostellut myös yksittäisiä ohjelmapainotuksia Ylellä. Hän on hämmästellyt muun muassa Sinkkunaiset paljaana -tyyppisten realitysarjojen rahoittamista, ja sitä, miten Yle on hankkinut Game of Thronesin kaltaista ulkomaista tuotantoa ohjelmistoonsa.
”Ihmiset maksavat Netflixistä, HBO:sta tai muusta vastaavasta siksi, että voivat itse valita mieluisat sarjat”, Tynkkynen sanoi eduskunnassa viime vuonna.
HS ei tavoittanut perjantaina Sebastian Tynkkystä kommentoimaan.
Suora puuttuminen Ylen sisältöihin vaatisi poliitikoilta itse Yle-lain avaamista. Yle-laista on vakiintuneen käytännön mukaisesti päätetty parlamentaarisesti eli yhteisymmärryksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.
Yle-laissa määritellään nykyisellään julkinen palvelu, johon kuuluu niin monipuolista tiedonvälitystä, kansanvallan tukemista, sivistystyötä kuin tasa-arvon ja vähemmistöjen huomioimistakin.
Orpon ja Henrikssonin mutta myös Purran lausunnot voi kuitenkin tulkita siten, että näissä puolueissa ei olisi julkilausuttua pyrkimystä muuttaa lakia itse Yleisradion tehtävistä.
Toisaalta kokoomuksen kärkipoliitikoihin kuuluva Kai Mykkänen totesi hiljattain, että ”jos itse ääneen ajattelisin, miettisin erityisesti niitä toimintoja, jotka kaupallisen median kautta toteutuvat. Ovatko ne sellaisia nykyisessä laajuudessaan, jossa Yle on mukana?”
Lopulta Ylen hallintoneuvosto päättää yhtiön strategiasta ja hallintoneuvoston valitsee eduskunta. Sisällöistä taas vastaa yhtiön operatiivinen johto ja toimittajat.
Ylestä on haluttu päättää parlamentaarisesti, jotta Yle ja sen tiedonvälitys ei olisi istuvan hallituksen käsissä.
Tätä myös Henriksson korosti perjantaina sanomalla, että Yle on eduskunnan, ei hallituksen alainen laitos.
Kauhukuvissa yleisradioyhtiön päätyminen hallituksen äänitorveksi rapauttaisi kansanvaltaa ja samalla se voisi viedä sananvapauden luisuun myös kaupalliselta medialta.
Oikaisu 6.5. kello 7.50: Artikkelissa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti elintaso- ja ansiotuloindeksin yhdistelmästä, kun tarkoitettiin elinkustannus- ja ansiotasoindeksin yhdistelmää.
